Uutiset

Liiketoiminta voi osaltaan auttaa Suomea sote-ongelmien ratkaisemisessa

Valtavasta datan määrästä ja osaamisesta on saatava täysi hyöty Suomelle.
Better Business – Better Society seminar, host: Professor Teemu Malmi

”Sote-kustannusten nousu on saatava kuriin. Ongelma on, että ne ovat jo vuosia nousseet nopeammin kuin BKT:mme. Aivan viime vuosina talouskasvu on vihdoinkin kiihtynyt, eikä ongelma suhteessa BKT:hen ole ollut samanlainen, mutta jos BKT:n kasvu taas hidastuu, niin silloin ongelma jatkuu”, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen professori Teemu Malmi. Hän on tutkinut liiketoimintaa ja siinä olevia mahdollisuuksia ja rajoitteita sosiaali- ja terveydenhuollossa eli sote-sektorilla.

Professori Malmin mukaan ongelma ei häviä, vaikka BKT kasvaisi. Tämä johtuu väestömme ikääntymisestä. Kun väestö ikääntyy, hoidettavien osuus kasvaa ja toisaalta veronmaksajien määrä vähenee eli huoltosuhde heikkenee. Samanaikaisesti lääketiede ja terveysteknologia kehittyvät nopeasti ja pystytään entistä paremmin ja helpommin tarjoamaan yksilöllisiä hoitoja, jolloin tulee mahdollisuus hoitaa ihmisiä entistä paremmin. Nämä hoidot toki todennäköisesti maksavat aiempaa enemmän.

”Tällöin hyvinvointiyhteiskunnassa herää kysymys, kuka sanoo ihmisille, että vaikka aiempaa parempaan hoitoon olisi nyt mahdollisuus, niin se ei käy. Suomessa on oltu huonoja käymään tällaisia priorisointikeskusteluja. Sote-alalla tulee myös olemaan työvoimapula, mikä puskee kustannuksia ylöspäin. Hallituksessa on helppo sanoa, että palkataan lisää lääkäreitä, mutta todellisuus on, että tälläkään hetkellä kaikkia auki olevia virkoja ei pystytä täyttämään”, professori Malmi sanoo.

Voisiko ongelman ratkaista sillä, että yksityinen sektori ottaisi osan sote-palveluista hoitaakseen?

”Yksityisillä toimijoilla on luontainen pyrkimys toimia tehokkaasti, koska niiden täytyy tuottaa voittoa. Meillä on paljon kuntia, jotka ovat ulkoistaneet sote-palveluita, ja kustannukset ovat laskeneet ja palveluiden saatavuus parantunut. On myös näyttöä siitä, että yksityiset pystyvät tuottamaan palveluita halvemmalla. Toki ongelmiakin on ollut esimerkiksi vanhustenhuollossa. Yksityisten yritysten toimintaa sote-sektorilla tuleekin valvoa ja säädellä”, professori jatkaa.

Liian vähän pieniä ja keskisuuria menestyviä yrityksiä

Professori Teemu Malmin mukaan silloin, kun sote-palveluiden tuottamisessa on mukana liiketoimintaa, siitä voi syntyä yhteiskuntaan myös muunlaisia positiivisia ”spin-offeja” eli oheisvaikutuksia. Kun ihmiset ajattelevat toimintaa bisneksenä, voi toiminta tehokkuuden ohella synnyttää helpommin myös jotain muuta hyödyllistä, jota voi olla esimerkiksi mahdollisuus kaupallistaa kansainvälisesti.

”Edelleen suurin osa viennistämme ja menestyksestämme tulee muutamista suuryrityksistä ja meillä on pulaa pienistä ja keskisuurista menestyvistä yrityksistä. Aallossa on saatu tässä jo paljon hyvää aikaan, mutta osaamista on niin paljon lääketieteessä ja terveysteknologiassa ja sairaaloilla on mielettömiä datapankkeja, että vielä parempaa bisnestä voisi olla olemassa.

”Tässä tulee vastaan lainsäädäntö ja keskustelu siitä, mitä tietoa saa käyttää ja missä yhteyksissä, entä kuka datan omistaa. Kieltävätkö kansalaiset tietojensa käytön? Antavatko sairaalat tiedot ja kenelle ja millä hinnalla? Pullonkauloja suomalaisessa systeemissä pitäisi purkaa, jotta maassamme syntyisi nykyistä enemmän menestyksekästä globaalia start-up-toimintaa. Valtion rahoituksen terveysteknologian aloitteleville yrityksille pitäisi olla luonteeltaan enemmänkin avustuksia kuin lainoja, jotka pitää maksaa takaisin”, professori Malmi sanoo.

Katso myös torstaina 6. helmikuuta järjestettävän Better Business – Better Society -seminaarin tapahtumatiedot.

Professori Teemu Malmia haastatteli Terhi Ollikainen.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Nuoret arkkitehdit istuvat ulkoportaikossa ja hymyilevät
Yhteistyö Julkaistu:

Ella Kaira ja Matti Jänkälä kuratoivat Suomen paviljongin vuoden 2025 näyttelyn Venetsiassa

Arkkitehtikaksikon näyttelykonseptin tematiikka on modernin arkkitehtuurin säilyttäminen.
Nanoselluloosaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto panostaa sellututkimukseen edistääkseen siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

Useat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset perustavat uraauurtavan EFP-tutkimusohjelman (Emission Free Pulping) perinteisten sellunvalmistusprosessien uudistamiseksi. Ohjelman teollisen mittakaavan merkityksellisyys edellyttää tutkijoiden ja teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä.