Uutiset

Leffateatterin akustiikka voi vääristää elokuvan äänimaiseman

Viimeisen päälle miksattu musiikki voi muuttua tunkkaiseksi tai puheen selkeys kärsiä, Aalto-yliopiston akustiikan tutkijat huomasivat.
Leffateatterin akustiikka tallennettiin erikoismikrofonilla. Kuva: Janne Riionheimo / Aalto-yliopisto
Leffateatterin akustiikka tallennettiin erikoismikrofonilla. Kuva: Janne Riionheimo / Aalto-yliopisto

Elokuvien tuotantoprosessissa ääniraita viimeistellään miksaamossa, josta se siirtyy elokuvan mukana teatteriin. Aalto-yliopiston tuoreet tutkimukset osoittavat, että äänimaisema voi kuitenkin kuulostaa teatterissa hyvin erilaiselta kuin se, millaiseksi miksaajat sen suunnittelivat.

Tutkijat mittasivat ensin teatterien tilaimpulssivasteet eli tallensivat niiden akustiset olosuhteet. Tämän jälkeen äänen saapumissuunta ja äänen sävy, johon liitettiin haluttu ääniraita, siirrettiin laboratorio-olosuhteisiin akustiikan laboratorion kaiuttomaan monikanavakuunteluhuoneeseen. Sitten 30 elokuva-alan ääniammattilaista arvioi kuuntelukokeissa, kuinka elokuvateatterien akustiikka ja äänijärjestelmä muokkasivat elokuvista poimittuja ääninäytteitä.

Tulokset osoittivat muun muassa, että salit on selvästi helpompi erottaa toisistaan puheen kuin musiikin perusteella.

Room that was used to recreate movie theater acoustics including two chairs and speakers.
Leffateatterin akustiikka muodostettiin kaiuttimien avulla kaiuttomaan huoneeseen, jossa ääniammattilaiset arvioivat salien eroja. Kuva: Janne Riionheimo / Aalto-yliopisto

”Oli yllättävää huomata, että sama sali kuulostaa niin erilaiselta musiikkia ja puhetta toistettaessa. Ero oli niin suuri, ettei osa kuulijoista uskonut, että kyse oli samasta salista”, kertoo tohtorikoulutettava Janne Riionheimo.

Puheäänessä suurimmat erot salien välillä olivat kaiunnassa, kun taas musiikissa äänen värissä eli taajuusvasteessa ja kirkkaudessa. Eroja oli myös äänen selkeydessä, äänikuvan leveydessä eli siinä, miten kapealta tai leveältä musiikki kuulostaa sekä havaitussa etäisyydessä eli siinä, miten läheiseltä tai kaukaiselta ääni kuulostaa.

Teatterisalien kaiunta aistitaan myös osana musiikkia, varsinkin hitaammissa kappaleissa. Kaiunta parantaakin usein musiikkielämystä, mutta se voi samalla tehdä dialogista epäselvää.  Mitä rytmisemmäksi ääniraita muuttuu, sitä enemmän salin kaiunta sotkee sitä. Jos taas dialogi sisältää jo valmiiksi kaiuntaa tai ”tilaa”, vähenee elokuvasalin akustiikan vaikutus.

”Tämä asettaa haasteita miksaamiselle, kun miksaaja ei voi tietää, miten kaikuisissa saleissa elokuvaa katsotaan ja miten ääniraitaan pitäisi annostella tilan tuntua miksausvaiheessa”, Riionheimo sanoo.

Miltä kuulostaa kotiteatterissa?

Vaikka salien äänijärjestelmät on kalibroitu elokuva-alan standardien mukaisesti, äänen kirkkaus vaihtelee salista toiseen. Kirkkauden puute taas saa musiikin helposti kuulostamaan tunkkaiselta. Äänijärjestelmä vaikuttaa vahvasti myös havaittuun äänikuvan leveyteen, kun taas etäisyyden ja selkeyden muutokset nivoutuvat salin akustiikkaan.

”Tutkimustulokset osoittavat, että varsinkin isojen elokuvateatterien jälkikaiunnan pitäisi olla nykyisiä suosituksia lyhyempi ja äänijärjestelmien kalibrointitavat kaipaisivat päivitystä”, Riionheimo toteaa.

Moni nauttii elokuvista omassa kodissa – etenkin korona-aikana. Vaientamattomissa olohuoneissa äänimaisemaongelmat voivat olla samanlaisia kuin liian kaikuisissa elokuvateattereissa. Tehokkaasti vaimennetuissa kotiteattereissa kaiunta ei yleensä ole ongelma, mutta pienessä huoneessa bassotaajuudet korostuvat helposti liikaa, etenkin kivitaloissa.

”Yksi ratkaisu on puutalo, josta bassot valuvat pihalle – jos lähellä ei ole bassoista häiriintyviä naapureita”, Riionheimo sanoo.

Artikkelit on julkaistu Journal of the Audio Engineering Society -julkaisussa:

Movie Sound, Part 1: Perceptual Differences of Six Listening Environments

Movie Sound, Part 2: Preference and Attribute Ratings of Six Listening Environments

Lisätietoja:

Tohtoriopiskelija Janne Riionheimo
p. 050 375 9421
[email protected]
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu

Professori Tapio Lokki
p. 040 578 2486
[email protected]
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Camilla Hollanti, photo: Lasse Lecklin.
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Camilla Hollanti Suomalaisen Tiedeakatemian uudeksi jäseneksi

Camilla Hollanti johtaa merkittävää algebran ja lukuteorian sovellusten tutkimusryhmää. Hänen tutkimustensa punaisena lankana on soveltaa viestintäsovelluksissa vastaan tulleiden ongelmien käsittelyssä algebran ja lukuteorian tarjoamia menetelmiä. Tutkimusten sovelluskohteena on esimerkiksi turvallinen langaton viestintä ja hajautettu laskenta.
kuva puhelimesta ihmisen kädessä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin

Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
Tundramaisema, jossa maassa yläosastaan avoimia tutkimuskammioita.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi

Ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
People registration to SSD
Mediatiedotteet Julkaistu:

Vuoden suurimman kestävyystapahtuman ohjelma julkaistu - mukana muun muassa taloustieteilijä Kate Raworth ja presidentti Tarja Halonen

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston Sustainability Science Days -tapahtuma yhdistyy tänä vuonna maailman suurimman kestävyys- ja innovaatiokonferenssin kanssa. Tapahtumassa 2000 asiantuntijaa kokoontuu ratkaisemaan kestävyyshaasteita.