Läpimurto fotoniikassa: dataa siirtävä valosignaali sai lisävoimaa nanokoon vahvistimesta

Aalto-yliopiston tutkijat onnistuivat parantamaan merkittävästi datan etenemistä mikrosirun sisällä yhdessä Université Paris-Sud-yliopiston tutkijoiden kanssa.
John Rönn Micronova
Tutkimuksessa hyödynnettiin Micronovan huippuluokan puhdastiloja. Kuvassa tohtorikoulutettava John Rönn. Kuva: Antti Matikainen

Datansiirto valolla on energiatehokkaampaa ja nopeampaa kuin sähköllä. Valosignaalin nopea vaimeneminen mikrosirun sisällä on kuitenkin estänyt valon käyttöä informaatiosignaalin lähteenä.

Nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet yhteistyössä ranskalaisen Université Paris-Sud-yliopiston tutkijoiden kanssa nanokoon vahvistimen, jonka avulla mikrosirun sisällä kulkeva valosignaali kulkee alusta loppuun saakka hyvin vahvana. Tuoreessa Nature Communications -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat osoittivat, että signaalin häviötä voidaan pienentää merkittävästi, kun dataa siirretään mikrosirun sisällä esimerkiksi yhdestä prosessorista toiseen.

”Internetyhteyksissä jo käytössä oleva fotoniikka eli valonsiirto on siirtymässä myös mikropiirijärjestelmien käyttöön. Valo on sähköä energiatehokkaampi ja nopeampi tapa siirtää dataa. Informaation lisääntyminen myös pakottaa suorituskyvyn kasvattamiseen. Elektroniikan keinoin suorituskyvyn kasvattaminen alkaa olla erittäin hankalaa, mistä syystä fotoniikasta haetaan vastauksia”, tohtorikoulutettava John Rönn kertoo.

Apua atomikerroskasvatuksesta

Tutkijat onnistuivat läpimurrossaan käyttämällä suomalaista keksintöä: atomikerroskasvatusmenetelmää. Tutkijoiden mukaan menetelmä on ihanteellinen erilaisten mikropiirien prosessointiin, sillä se on jo tärkeä osa nykyisten mikroprosessoreiden valmistusta.

Atomikerroskasvatusmenetelmää on tähän mennessä käytetty lähinnä elektroniikan sovelluksiin. Nyt julkaistu tutkimus kuitenkin osoittaa, että sovelluskohteita on myös fotoniikassa. Fotoniikan kehittymisessä on tärkeää, että uudet komponentit toimivat myös sähkön kanssa, eli elektroniikassa.

”Pii-alkuaine on elektroniikan keskeinen materiaali, ja siksi se on mukana myös valovahvistimessa yhdessä erbium-alkuaineen kanssa” Rönn kertoo.

”Nykyisiä yhdistelmäpuolijohteita, joita käytetään esimerkiksi LED-teknologiassa, voidaan myös käyttää tehokkaasti valon vahvistamiseen. Suurin osa yhdistelmäpuolijohteista ei kuitenkaan ole yhteensopivia piin kanssa, mikä on ongelma massatuotannon kannalta.”

Tutkimus osoitti, että valosignaalia voidaan todennäköisesti vahvistaa kaikenlaisissa rakenteissa eikä mikrosirun rakenteen tarvitse olla tietynlainen. Tulosten perusteella atomikerroskasvatusmenetelmä osoittautui erittäin lupaavaksi mikrosirussa tapahtuvien prosessien kehittämiseen.

”Kansainvälinen yhteistyömme tuotti läpimurron yhden komponentin eli nanokoon vahvistimen kanssa, ja saavuttamamme vahvistus oli todella merkittävä. Tulevaisuudessa komponentteja tarvitaan kuitenkin lisää, jotta valo voi täysin korvata sähkön datansiirtojärjestelmissä. Ensimmäiset sovellusmahdollisuudet ovat nanolasereissa, sekä datan lähettämisessä että vahvistamisessa”, professori Zhipei Sun sanoo.

Artikkeli julkaistiin äskettäin Nature Communications-lehdessä.
Linkki julkaisuun (nature.com)

Lisätietoja:

tohtorikoulutettava John Rönn
Aalto-yliopisto, elektroniikan ja nanotekniikan laitos
[email protected]

professori Zhipei Sun
Aalto-yliopisto, elektroniikan ja nanotekniikan laitos
puh. 050 430 2820
[email protected]

Lisää tästä aiheesta

Revontuliäänten fysiikkaa. Kuva: Unto K. Laine
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Revontulten räiskeet ja rätinät liittyvät maapallon sähkömagneettisiin resonansseihin







Uusi tutkimus osoittaa, että 70–80 metrin korkeudessa syntyvät äänet ovat seurausta Schumann-resonanssien vahvistumisesta.

Kuvituskuva, jonka pohjana käytetty visualisointia eduskuntavaaleihin liittyvistä aihetunnisteista
Tiedotteet Julkaistu:

Suomalaiset jakoivat innottomasti bottien vaaleihin liittyviä tviittejä

Bottien yritykset vaikuttaa kevään vaaleihin jäivät vähäiseksi, paljastuu ELEBOT-hankkeen loppuraportista. Botit keskustelivat suhteessa tavallisia käyttäjiä enemmän tietyistä teemoista.
breakben aivomittausanturi kuvaaja marko havu
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aivokuvantamistekniikoiden yhdistelmä voi tarkentaa syöpädiagnostiikkaa

BREAKBEN-hankkeessa luodaan pohjaa entistä tarkemmalle aivokuvantamiselle.
Wood chips photo by Eeva Suorlahti
Yhteistyö, Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto, Savonlinnan kaupunki ja Xamk tiivistävät yhteistyötään

Tavoitteena uusien biotalousinnovaatioiden vauhdittaminen.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu