Kylmälaboratoriolle miljoonarahoitus – tutkimusinfrastruktuuri on nyt helpommin eurooppalaisten tutkijoiden saatavilla
Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri European Microkelvin Platform (EMP) on saanut 10 miljoonan euron rahoituksen Euroopan komission H2020-ohjelmasta vuosille 2019–2022. Aalto-yliopiston Kylmälaboratorio on osa tätä infrastruktuuria, ja sen osuus rahoituksesta on 1,2 miljoonaa euroa.
Akateemikko Olli V. Lounasmaan vuonna 1965 perustama Kylmälaboratorio on yksi maailman johtavista matalien lämpötilojen fysiikan, nanoelektroniikan ja kvanttiteknologian tutkimuskeskittymistä. Rahoituksella kehitetään Kylmälaboratorion tutkimusinfrastruktuuria, järjestetään uusia kryogeniikan eli alhaisten lämpötilojen tekniikan kursseja sekä tuetaan kansainvälisiä tutkimusryhmiä Kylmälaboratorion käyttämisessä ja siellä vierailemisessa.
Kylmälaboratoriota johtavan professori Pertti Hakosen mukaan rahoitus vahvistaa entisestään laboratorion asemaa eurooppalaisessa tutkimuskentässä.
”Tarkoituksena on avata ja kehittää Kylmälaboratorion tutkimusinfrastruktuuria laajemmalle kvanttiteknologian ja -materiaalien käyttäjäkunnalle. Laboratorion laitteistoilla voidaan tutkia esimerkiksi kvanttikoherenssia tai topologista suprajohtavuutta”, Hakonen kertoo.
Kylmälaboratorion tutkimusinfrastruktuuria hyödynnetään parhaillaankin useissa Euroopan Unionin rahoittamissa tutkimusprojekteissa, kuten kvanttibittilämpöventtiileiden rakentamisessa ja Higgsin hiukkasten tutkimuksessa.
Kvanttiteleportaatiota ja haamuvuorovaikutusta
EU rahoittaa tulevina vuosina miljardilla eurolla kvanttifysiikan ja -teknologian tutkimusta Quantum Flagship -hankkeessa, jossa on mukana useita tutkimusryhmiä Aalto-yliopiston johtamasta ja Suomen Akatemian rahoittamasta kvanttiteknologian kansallisesta huippuyksiköstä. Esimerkiksi Mikko Möttönen ryhmineen tutkii lippulaivan Quantum Microwave Communication and Sensing (QMiCS) -projektissa lähelle absoluuttista nollapistettä jäähdytettyjen suprajohtavien piirien välittämiä mikroaaltoja ja niiden kvanttimaailman ominaisuuksia: lomittumista ja kvanttiteleportaatiota.
Tulevaisuuden optomekaanisiin teknologioihin keskittyvässä eurooppalaisessa Hybrid Optomechanical Technologies (HOT) -projektissa professori Mika Sillanpää tutkimusryhmineen onnistui muun muassa havaitsemaan Einsteinin ennustaman haamuvuorovaikutuksen massiivisten kappaleiden välillä. Tutkimuksen kokeellinen osuus tehtiin Kylmälaboratoriossa Euroopan Unionin Horizon 2020 -ohjelman tuella.
GRAPHENE on Euroopan unionin rahoittama Future & Emerging Technologies (FET) Flagship -projekti. Pertti Hakonen ryhmineen onnistui Kylmälaboratoriossa todentamaan Wignerin hilan, mikä voi johtaa sovelluskohteisiin kvanttilaskennassa ei-konventionaalisilla partikkeleilla.
Pertti HakonenKehitämme itse Kylmälaboratoriossa myös ultraherkkiä kvanttisensoreita, jotka ovat tarpeellisia esimerkiksi nanoelektroniikan tutkimuksessa.
”Kehitämme itse Kylmälaboratoriossa myös ultraherkkiä kvanttisensoreita, jotka ovat tarpeellisia esimerkiksi nanoelektroniikan tutkimuksessa. Se tuo huomattavaa kilpailuetua”, Hakonen sanoo.
Kylmälaboratorio on osa mikro-, nano- ja kvanttiteknologian kansallista huippututkimusinfrastruktuuria OtaNanoa. Se muodostettiin vuonna 2013 ja se sai vuodenvaihteessa 1,5 miljoonan euron rahoituksen Suomen Akatemialta infrastruktuurin strategisia päivityksiä varten. OtaNanoa hallinnoivat Aalto-yliopisto ja VTT, ja sen koordinoinnista vastaa Aalto-yliopisto. EMP saa rahoitusta Euroopan Unionin tutkimusta ja innovaatioita rahoittavasta Horisontti 2020 -ohjelmasta (projektisopimuksella numero 824109).
Lisätietoa:
Pertti Hakonen
Professori
Aalto-yliopisto
pertti.hakonen@aalto.fi
puh. 050 344 2316
European Microkelvin Platform
Kylmälaboratorio
OtaNano
Quantum Technology Finland (QTF) – kvanttiteknologian kansallinen huippuyksikkö
Euroopan Unionin Kylmälaboratoriota hyödyntäviä hankkeita:
Quantum Flagship
Hybrid Optomechanical Technologies
GRAPHENE
Kylmälaboratorion viimeisimpiä tutkimusuutisia:
Tutkijat saivat virtapiirin hyppäämään yhden energiatason yli
Higgsin hiukkasia voi löytyä lisää suprajuoksevan heliumin avulla
Tutkijat rakensivat lämpöventtiilin kvanttibitistä
Erittäin tarkkaa anturiteknologiaa kvanttibittien ja koneoppimisen avulla
Kvanttifysiikan ja -teknologian tutkimukselle EU:lta miljardirahoitus – Aalto-yliopisto mukana kolmessa projektissa
Einsteinin ennustama haamuvuorovaikutus todennettu massiivisten kappaleiden välillä
Grafeenissa ensi kertaa todennettu Wignerin hila vie kohti uutta kvanttilaskentaa
Maailmankaikkeuden salaisuudet löytyvät suuresta sinisestä sylinteristä
Tutkijat löysivät uusia todisteita aikakiteiden olemassaolosta
Lue lisää uutisia
Aalto-yliopisto paransi jälleen sijoitustaan arvostetussa THE-yliopistovertailussa
Sijoitus nousi 12 pykälää viime vuodesta ja on nyt 183.
E-aineistojen koulutuksia syksyllä 2026
Tutustu e-aineistoihin kustantajien pitämissä koulutuswebinaareissa.
Energiatehokkuus vaikuttaa jo asuntolainaasi – seuraavaksi katse kääntyy ilmastoriskeihin
Tuoreen tutkimuksen mukaan kiinteistön energialuokalla on jo nyt vaikutusta asuntolainapäätökseen. Hyvä energialuokka voi oikeuttaa vihreään lainaan tai muihin etuihin, kun taas heikko energialuokka voi tehdä kohteesta pankin silmissä rahoituskelvottoman. Tulevaisuudessa lainapäätökseen voivat vaikuttaa myös esimerkiksi tulva- ja muut ilmastoriskit.