Uutiset

Kylmälaboratoriolle miljoonarahoitus – tutkimusinfrastruktuuri on nyt helpommin eurooppalaisten tutkijoiden saatavilla

Kylmälaboratoriossa kehitetään muun muassa kvanttisensoreita, joita tarvitaan nanoelektroniikan tutkimuksessa.
Kylmälaboratorio on yksi maailman johtavista matalien lämpötilojen fysiikan, nanoelektroniikan ja kvanttiteknologian tutkimuskeskittymistä. Kuva: Roee Cohen.
Kylmälaboratorio on yksi maailman johtavista matalien lämpötilojen fysiikan, nanoelektroniikan ja kvanttiteknologian tutkimuskeskittymistä. Kuva: Roee Cohen.

Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri European Microkelvin Platform (EMP) on saanut 10 miljoonan euron rahoituksen Euroopan komission H2020-ohjelmasta vuosille 2019–2022. Aalto-yliopiston Kylmälaboratorio on osa tätä infrastruktuuria, ja sen osuus rahoituksesta on 1,2 miljoonaa euroa.

Akateemikko Olli V. Lounasmaan vuonna 1965 perustama Kylmälaboratorio on yksi maailman johtavista matalien lämpötilojen fysiikan, nanoelektroniikan ja kvanttiteknologian tutkimuskeskittymistä. Rahoituksella kehitetään Kylmälaboratorion tutkimusinfrastruktuuria, järjestetään uusia kryogeniikan eli alhaisten lämpötilojen tekniikan kursseja sekä tuetaan kansainvälisiä tutkimusryhmiä Kylmälaboratorion käyttämisessä ja siellä vierailemisessa.

Kylmälaboratoriota johtavan professori Pertti Hakosen mukaan rahoitus vahvistaa entisestään laboratorion asemaa eurooppalaisessa tutkimuskentässä.

”Tarkoituksena on avata ja kehittää Kylmälaboratorion tutkimusinfrastruktuuria laajemmalle kvanttiteknologian ja -materiaalien käyttäjäkunnalle. Laboratorion laitteistoilla voidaan tutkia esimerkiksi kvanttikoherenssia tai topologista suprajohtavuutta”, Hakonen kertoo.

Kylmälaboratorion tutkimusinfrastruktuuria hyödynnetään parhaillaankin useissa Euroopan Unionin rahoittamissa tutkimusprojekteissa, kuten kvanttibittilämpöventtiileiden rakentamisessa  ja Higgsin hiukkasten tutkimuksessa.

Kvanttiteleportaatiota ja haamuvuorovaikutusta

EU rahoittaa tulevina vuosina miljardilla eurolla kvanttifysiikan ja -teknologian tutkimusta Quantum Flagship -hankkeessa, jossa on mukana useita tutkimusryhmiä Aalto-yliopiston johtamasta ja Suomen Akatemian rahoittamasta kvanttiteknologian kansallisesta huippuyksiköstä. Esimerkiksi Mikko Möttönen ryhmineen tutkii lippulaivan Quantum Microwave Communication and Sensing (QMiCS) -projektissa lähelle absoluuttista nollapistettä jäähdytettyjen suprajohtavien piirien välittämiä mikroaaltoja ja niiden kvanttimaailman ominaisuuksia: lomittumista ja kvanttiteleportaatiota.

Tulevaisuuden optomekaanisiin teknologioihin keskittyvässä eurooppalaisessa Hybrid Optomechanical Technologies (HOT) -projektissa professori Mika Sillanpää tutkimusryhmineen onnistui muun muassa havaitsemaan Einsteinin ennustaman haamuvuorovaikutuksen massiivisten kappaleiden välillä. Tutkimuksen kokeellinen osuus tehtiin Kylmälaboratoriossa Euroopan Unionin Horizon 2020 -ohjelman tuella.

GRAPHENE on Euroopan unionin rahoittama Future & Emerging Technologies (FET) Flagship -projekti. Pertti Hakonen ryhmineen onnistui Kylmälaboratoriossa todentamaan Wignerin hilan, mikä voi johtaa sovelluskohteisiin kvanttilaskennassa ei-konventionaalisilla partikkeleilla.

Kehitämme itse Kylmälaboratoriossa myös ultraherkkiä kvanttisensoreita, jotka ovat tarpeellisia esimerkiksi nanoelektroniikan tutkimuksessa.

Pertti Hakonen

”Kehitämme itse Kylmälaboratoriossa myös ultraherkkiä kvanttisensoreita, jotka ovat tarpeellisia esimerkiksi nanoelektroniikan tutkimuksessa. Se tuo huomattavaa kilpailuetua”, Hakonen sanoo.

Kylmälaboratorio on osa mikro-, nano- ja kvanttiteknologian kansallista huippututkimusinfrastruktuuria OtaNanoa. Se muodostettiin vuonna 2013 ja se sai vuodenvaihteessa 1,5 miljoonan euron rahoituksen Suomen Akatemialta infrastruktuurin strategisia päivityksiä varten. OtaNanoa hallinnoivat Aalto-yliopisto ja VTT, ja sen koordinoinnista vastaa Aalto-yliopisto. EMP saa rahoitusta Euroopan Unionin tutkimusta ja innovaatioita rahoittavasta Horisontti 2020 -ohjelmasta (projektisopimuksella numero 824109).

Lisätietoa:

Pertti Hakonen
Professori
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 344 2316

European Microkelvin Platform
Kylmälaboratorio
OtaNano
Quantum Technology Finland (QTF) – kvanttiteknologian kansallinen huippuyksikkö

Euroopan Unionin Kylmälaboratoriota hyödyntäviä hankkeita:

Quantum Flagship
Hybrid Optomechanical Technologies
GRAPHENE

Kylmälaboratorion viimeisimpiä tutkimusuutisia:

Tutkijat saivat virtapiirin hyppäämään yhden energiatason yli
Higgsin hiukkasia voi löytyä lisää suprajuoksevan heliumin avulla
Tutkijat rakensivat lämpöventtiilin kvanttibitistä
Erittäin tarkkaa anturiteknologiaa kvanttibittien ja koneoppimisen avulla
Kvanttifysiikan ja -teknologian tutkimukselle EU:lta miljardirahoitus – Aalto-yliopisto mukana kolmessa projektissa
Einsteinin ennustama haamuvuorovaikutus todennettu massiivisten kappaleiden välillä
Grafeenissa ensi kertaa todennettu Wignerin hila vie kohti uutta kvanttilaskentaa
Maailmankaikkeuden salaisuudet löytyvät suuresta sinisestä sylinteristä
Tutkijat löysivät uusia todisteita aikakiteiden olemassaolosta

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Karttagrafiikka, jossa näkyy Mekong-jokea ja korkeuseroja.
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Tutkija Marko Kallio palkittiin Britanniassa Mekong-joen kartastaan

Voittoon yltänyt työ on tarinallinen seikkailu läpi Mekong-joen.
Jose Lado, photo by Evelin Kask.
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Espanjalainen fyysikkoseura palkitsee professori Jose Ladon kvanttimateriaaleihin liittyvän teorian kehittämisestä

Professori Jose Lado sai Espanjan fyysikkoseuran (RSEF) ja BBVA-säätiön myöntämän Early Career Award 2023 -palkinnon. Varhaisen tutkijauran palkinto myönnetään espanjalaiselle tai tällä hetkellä Espanjassa työskentelevälle fyysikolle, joka on korkeintaan 35-vuotias ja jolla on merkittävä rooli teoreettisen fysiikan alalla.
Enriqueta Noriega Benitez and Thuy-Linh Phi
Nimitykset Julkaistu:

Enriqueta Noriega Benitez ja Thuy-Linh Phi aloittivat data-agentteina kemian tekniikan korkeakoulussa

Kaksi uutta data-agenttia liittyi Aallon datanhallintaverkostoon keväällä 2023.
Piirroskuvituksessa on siniasuinen mieshamo kumartuneena 3D-printterin ylle, kuvassa on myös maapallo, jonka yllä kulkee lentokone, sekä sormet, jotka pitelevät kuutiota, jossa lukee error!. Kuvitus: Studio Jenni & Jukka.
Aalto Magazine Julkaistu:

Totta vai tarua: 3D-tulostuksella voidaan valmistaa avaruusraketti?

Apulaisprofessori Mika Salmi oikoo 3D-tulostuksesta vallitsevia mielikuvia. Salmen professuurin ala on kestävä kehitys valmistuksessa.