Kylästä kampukseksi

Vuosisatojen saatossa Otaniemessä on eletty niin kyläyhteisön, kartanoiden kuin Teekkarikylän aikaa. Kysyimme alumnilta, opiskelijalta ja yritykseltä, minkälaisena he näkevät nyky-Otaniemen.
Dipoli Käpy sisäänkäynti Kuva: Tuomas Uusheimo / Aalto-yliopisto
Kuva: Tuomas Uusheimo / Aalto-yliopisto

Tänään Otaniemeä kehitetään yhdessä ikiaikaisten naapureiden, Helsingin ja Espoon, kanssa. 

Laajalahden ympäristö, Helsinginniemen länsiosa ja Espoon itäosa muodostavat yhdessä koko Suomen kannalta merkittävän tieteen, taiteen ja talouden keskittymän. Yhteistyö kaupunkien, Helsingin yliopiston, VTT:n ja alueen muiden tutkimus- ja yrityskumppaneiden kanssa tekee alueesta yhden Euroopan merkittävimmistä kulttuurin ja tieteen moottoreista. Espoon puolella Otaniemen naapureita ovat Keilaniemi ja Tapiola. Alueelle halutaan kansainvälisesti kilpailukykyiset edellytykset liikkua, työskennellä ja asua. 

– Aikaa myöten Otaniemen, Keilaniemen yritysmaailman ja Tapiolan puutarhakaupungin toivotaan kasvavan yhteen ja muodostavan elinvoimaisen kokonaisuuden. Siellä tekevät yhteistyötä kaupunki ja kaupunkilaiset, Aalto-yliopisto ja tutkimuslaitokset sekä kaikenkokoiset yritykset, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

Metro mahdollistaa Otaniemessä opiskelun ja työssäkäynnin pääkaupunkiseudun metroasemien varrelta. Poikittaista joukkoliikennettä tulee 2020-luvulla sujuvoittamaan Otaniemestä Itäkeskukseen jatkuva pikaraitiotiet Raide-Jokeri. 

Mäkelä pitää lupaavana, että aluetta kehitetään nyt keskeltä käsin. 

– Otaniemen uusi urbaani keskus on oleellinen. Metro tuo siihen sisäänkäynnin ja kokoaa toimijat ympärilleen. 

A Grid brand Kuva: Unto Rautio

Sähkötekniikan korkeakoulun entisissä tiloissa sijaitsee nykyisin kasvuyrityskeskus A Grid, jonka uusia asukkaita ovat muun muassa YK:n teknologia-ja innovaatiolaboratorio, Euroopan avaruusjärjestön ja Aalto Startup Centerin kiihdyttämöt sekä useat yritykset, kuten Surgify, Reaktor Space Lab ja Mehackit. Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto

Kaupunki kehittyy dialogissa 

Jukka Mäkelä sai opiskeluajaltaan Teknillisestä korkeakoulusta Otaniemestä rakkaat muistot ja erinomaiset eväät elämään paitsi opinnoista myös ylioppilaskunnasta. 

Toiminta oli yhteisöllistä, ja nyt Espoon kaupunki on mukana kehittämässä Otaniemen maankäyttöä yhdessä tiedeyhteisön, asukkaiden ja yritysten kanssa. Esimerkiksi opiskelija-asuntoja nousee lähivuosina yhteistyössä Espoon kaupungin, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY:n kanssa. AYY:n asuntoja on rakennettu myös Helsingin Jätkäsaareen. 

Otaniemen alueen merkitys kasvaa. Raideyhteydet tuovat alueen palvelut sekä luovat ja tieteen alat kaikkien saataville. 

Kun espoolaisilta kysyttiin, mitä he haluaisivat huomioida kaupungin kehityksessä, kaksi asiaa nousi kärkeen: luonto ja turvallisuus. Samat arvot – alueiden lähiluonto, Natura-alue, meri sekä taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti turvalliset asuinympäristöt – pätevät Mäkelän mukaan Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan kehittämisessä. 

– Dialogi alueen ja sen asukkaiden arvojen mukaisesti on tärkeää. Uskon että käynnissä on todella myönteinen kehitys. 

Ainutlaatuinen paikka asua ja elää 

Rosa Väisänen, diplomityötä vaille valmis arkkitehti, on yksi lukuisista opiskelijoista, jotka asuvat opiskeluaikansa Otaniemessä. Väisänen toimii asiantuntijana Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa (AYY) kansainvälisten ja uusien opiskelijoiden asioiden parissa. Erityisesti asumiseen ja hyvinvointiin liittyvät asiat ovat hänelle tärkeitä. 

– Haluamme AYY:ssa taata kaikille halukkaille opiskelijoille mahdollisuuden asua edullisesti Otaniemessä. 

Hoasin ja AYY:n yhteisissä, Otaniemeen sijoittuvissa 2 200:ssa sekä muiden toimijoiden asunnoissa asuu noin 3 000 opiskelijaa. Tavoitteena on, että vuoteen 2050 mennessä alueella on jopa 10 000 asukasta. Tämä edellyttää tuhansia uusia asuntoja. 

Uusiin kohteisiin rakennetaan pääasiassa yksiöitä, mutta yhteisölliseen asumiseen kannustetaan. 

– Soluasunnoissa myös arjen jakaminen voi olla antoisaa. Aallossa on hyviä kokemuksia 5–10 hengen ryhmien yhteisestä arjesta ja opiskelijaelämästä, vaikkapa leffailloista. 

Luonto, maalaismaisema ja puistot ovat vuosisatojen ajan olleet erottamaton osa Otaniemeä. Rosa Väisäsen mielestä kaupunkimainen kehitys on tervetullutta, mutta sen tulee tapahtua luontoa kunnioittaen. 

– Otaniemi on ainutlaatuinen paikka asua, ja luonnon läheisyys lisää myös hyvinvointia. AYY:ssa tavoitteenamme on luoda opiskelijoiden arjesta maailman parasta, jotta jokainen voi keskittyä oman osaamisensa kartuttamiseen. 

Alvarinaukio Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan toimistolta vanhalta ostoskeskukselta avautuu näkymät Alvarin aukion Oppimiskeskuksen puoleiselle sivulle sekä uuden metroaseman ohitse kemiantekniikan rakennuksille. Molemmissa suunnissa kävelyteitä reunustavat vehreät lehmukset, joiden juuret ulottuvat kartanoaikaan 1800-luvun loppuun. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Luovaa teknologiaa ja törmäytyksiä 

Nykypäivän Otaniemi on huippututkimuksen, oppimisen ja ydinkampusta ympäröivän innovaatioalueen vireä keskittymä, joka houkuttelee myös yrityksiä. Yksi niistä on Mehackit, luovan teknologian kursseja nuorille tarjoava kasvuyritys. 

Mehackitin musiikki- ja kuvataideohjelmoinnin sekä elektroniikan kurssille on osallistunut jo tuhansia yläkoululaisia ja lukiolaisia. Nyt yritys haluaa panostaa myös tekemisen meiningistä kiinnostuneisiin opettajiin ja online-kursseihin. 

A Grid -kasvuyrityskeskuksesta Mehackit sai muunneltavat tilat, joissa on toimiston lisäksi oma studio. Teknologiavastaava Sanna Reposen mukaan sijainti tuo myös synergiaetuja. 

– Arvostamme suoria kontakteja ja yhteistyötä Aallon korkeakoulujen kanssa sekä muiden yritysten läheisyyttä. 

Oma merkityksensä on startup-kulttuurilla, joka kytkee yritykset luontevasti toisiinsa. 

– Täällä on matala kynnys ottaa yhteyttä toisiin startup-yrittäjiin, joiden kanssa vaihtaa tietoja ja kehitellä yhteistyötä – tai joilta pyytää apua. Saimme hyviä kokemuksia myös mentoroinnista opetusteknologian xEdu-kiihdyttämöstä, vaikka emme itse tuotakaan oppimissovelluksia vaan keskitymme teknologiaopetuksen pedagogiikkaan ja sisältöihin. 

Aallon Medialaboratoriosta valmistunut ja Tiedekeskus Heurekassa työskennellyt Reponen mainitsee yhtenä hyvänä kohtaamispaikkana Aallon Fablabin. Se on avoin työpaja, jossa voi tehdä pienimuotoista digitaalista valmistusta. 

– Fablabin kaltaisten paikkojen maker-kulttuuri on meille läheistä. Myös luennot, työpajat ja muut tilaisuudet, joissa voi tavata potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja törmäyttää asioita, kiinnostavat. 

Entä millainen on alueen visio Mehackitin näkökulmasta? 

– Otaniemi voisi olla oppimisen ja opetuksen parissa toimivien yritysten vilkas koealusta. Yhteistyö toimisi hienosti eri koulutusasteiden suuntaan varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja mukana olisivat myös kolmannen sektorin yritykset. 

Koulu palveluna -malli innostaa 

Koulu palveluna -malli on tuonut Haukilahden ja Pohjois- Tapiolan lukiot kampukselle, mutta pian Otaniemessä nähdään myös peruskoulu. Malli on lähtöisin Aalto- yliopistosta. Ideana on, että koulun ympäristö on yhteisen ajattelun ja sosiaalisen oppimisen alusta, jossa hyödynnetään ympäristön fyysisiä tiloja ja pedagogisia mahdollisuuksia. Yliopisto tarjoaa kouluille palveluita.

Esimerkiksi lukiolaiset pääsevät käyttämään kampusalueen laboratorioita sekä yhteisiä ruokala- ja liikuntapalveluita, ja saavat tuntumaa jatko-opinto mahdollisuuksiin sekä siihen, mitä yritykset tekevät. Myös yliopiston kursseja on avattu lukiolaisille. Vastavuoroisesti yliopiston opettajat ovat saaneet pedagogista koulutusta. Koulu palveluna -mallista on saatu hyviä mitattuja tuloksia, ja kehitystyö jatkuu. Tavoitteena on, että varhaiskasvatus ja peruskoulu olisivat saatavilla myös ulkomailta saapuvien tutkijoiden ja yrityksissä työskentelevien tarpeisiin. 

Teksti: Anne Tapanainen

Pääkuva: Monelle Otaniemessä opiskelleelle merkittävin paikka on Reima ja Raili Pietilän suunnittelema, 1966 valmistunut Dipoli, johon silloisen Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan sihteeristö, ruokala ja juhlat sijoittuivat aina vuoteen 1993 asti.

Artikkeli on julkaistiin alun perin joulukuussa 2018 Aalto-yliopiston kampus -lehdessä.

Aalto-yliopiston kampuslehti

Kampuksen kehittämisen julkaisu tutkii mm. miltä Otaniemi näyttää vuonna 2050, vehreyden lisäämistä kampuksella ja miten startup-ekosysteemi toimii.

Lue lisää kampuslehdestä
Aalto-yliopiston kampus -lehden kannet journal covers

Lisää tästä aiheesta

Raide-Jokeri havainnekuva Ainonaukio, Otaniemi Kuva: Raide-Jokeri
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Moottoriajoneuvojen läpikulku Maarintiellä suljetaan syyskuussa

Maarintiellä tehdään pikaraitiotien rakentamiseen liittyviä töitä. Jalankulun ja pyöräilyn reitit säilyvät työmaan läpi rakentamisen kaikissa vaiheissa, mutta niiden sijainti vaihtelee.
stocker speech
Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Gerfried Stocker: Luovuus vaatii hoitoa

Ars Electronican johtaja tuo esiin, kuinka taiteilijat ovat pääasiantuntijoita ihmisen ja koneen kohtaamispisteessä. Luovuus ei kuitenkaan ole loppumaton raaka-aine.
Aalto University flags. Photo: Aino Huovio
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopisto vapauttaa pääomaa kiinteistöjen myynnillä

Yliopisto vapauttaa pääomaa yliopiston tutkimukseen, opetukseen, digitalisointiin ja kampuksen kehittämiseen.
Raide-Jokeri havainnekuva Ainonaukio, Otaniemi Kuva: Raide-Jokeri
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Raide-Jokerin rakentaminen alkoi Maarintiellä

Jalankulku ja pyöräilyn reitti siirtyy kesäkuun ensimmäisellä viikolla.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu