Uutiset

Kvanttitutkijat löysivät uuden tavan nähdä katsomatta

Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden tavan havaita ja mitata kohteita niin, etteivät he ole missään vuorovaikutuksessa kohteiden kanssa. Aiempaa huomattavasti tehokkaampi koeprotokolla auttaa ymmärtämään kvanttimaailman ja klassisen fysiikan rajapintaa. Lisäksi se mahdollistaa entistä tarkemman mittaamisen esimerkiksi kvanttitietokoneissa.
Picture of OtaNano lab equipment.
Uusi koeprotokolla perustuu kvanttikoherenssiin. Kuva: Mikko Raskinen/Aalto-yliopisto..

Ihminen näkee ympäristönsä, kun esineistä kimpoava valo imeytyy silmän verkkokalvon soluihin. Mutta onnistuuko näkeminen, vaikka valo ei ikinä kohtaisi verkkokalvoa? Kvanttimaailmassa se on mahdollista.

Valo on olemassa sekä fotoneina eli valohiukkasina että valoaaltoina. Tätä kaksoisluonnetta hyödyntämällä on mahdollista suunnitella tieteellinen koe, jossa kohteen havaitsemiseen riittää sen pelkkä läsnäolo. Mitään vuorovaikutusta, kuten näkemistä, ei mittaajan ja kohteen välillä tarvita.

Ensimmäisenä vuorovaikutuksetonta havaitsemista tutki optiikan työvälineillä Anton Zeilinger, joka oli myös yksi vuoden 2022 fysiikan Nobel-voittajista.

Nyt Aalto-yliopiston tutkijat Shruti Dogra, John J. McCord ja Gheorghe Sorin Paraoanu ovat löytäneet uuden ja paljon tarkemman tavan toteuttaa mittauskokeita ilman vuorovaikutusta kohteen kanssa. Havainnoitavina olivat klassisen fysiikan lakien alaiset mikroaaltopulssit, joita havainnoitiin optisten laitteiden sijaan transmoneilla. Ne ovat keinotekoisia makroskooppisia suprajohtimia, Kvanttifysiikan ja klassisen fysiikan maailmojen rajapinnassa tapahtuneen tutkimuksen tulokset julkaistiin hiljattain Nature Communications -lehdessä.

Figure of the experiment's protocol
Menetelmän havaitsemistarkkuus oli huomattavasti parempi kuin optiikkaan perustuvassa menetelmässä. Kuva: John J. McCord/Aalto-yliopisto.

Ylimääräinen kerros kvanttia

Zeilingerin kokeet kiehtoivat tutkijoita, mutta optiikan sijaan he sovelsivat omia kvanttityökalujaan.

“Meidän piti soveltaa aiempaa konseptia meille tuttuihin työkaluihin eli suprajohtimiin. Siksi jouduimme myös muuttamaan koeprotokollaa radikaalisti: lisäsimme siihen ylimääräisen kerroksen ”kvanttia” käyttämällä transmoneja niiden korkeimmalla energiatasolla. Onnistumisen avain oli transmonin kvanttikoherenssin hyödyntäminen mittaamisessa”, Paraoanu sanoo.

Kvanttikoherenssi viittaa kvanttimaailman ilmiöön, jossa kohde voi olla samanaikaisesti kahdessa eri tilassa. Ilmiö on kuitenkin äärimmäisen herkkä ja tuhoutuu pienimmästäkin vuorovaikutuksesta.

Aallon tutkijat osoittivat, että pelkkä mikroaaltojen olemassaolo muutti transmonien energiatasoa. Mikroaallot siis havaittiin tarkastelemalla transmonien kvanttikoherenssiin perustuvaa muutosta ilman vuorovaikutusta.

Tulokset osoittivat, että menetelmän havaitsemistarkkuus oli huomattavasti parempi kuin optiikkaan perustuvassa menetelmässä eikä se muuttunut mihinkään, vaikka kokeita tehtiin lisää ja tutkijat kävivät menetelmänsä monta kertaa läpi virheiden varalta.

“Osoitimme myös, että menetelmällämme voi havaita myös erittäin heikkoja mikroaaltopulsseja,” Dogra sanoo.

Kokeessa löytyi myös uusi tapa saavuttaa niin sanottu kvanttietu eli tilanne, jossa kvanttifysiikkaan perustuva laite pystyy ratkaisemaan ongelman paremmin kuin klassisen fysiikan laite. Usein ajatellaan, että kvanttietu on erittäin työlästä saavuttaa. Esimerkiksi kvanttitietokoneiden puolella tutkijat uskovat kvanttiedun todistamisen vaativan valtavat määrät kubitteja eli kvanttitietokoneiden rakennuspalikoita. Dogran, McCordin ja Paraoanun kehittämä menetelmä kuitenkin demonstroi kvanttiedun olemassaolon jo varsin yksinkertaisessa tilanteessa.

Sovelluksia kvanttiteknologian eri prosesseissa

Vuorovaikutuksesta vapaita mittauksia tehdään jo monilla kvanttiteknologian eri osa-aluilla. Ne kuitenkin perustuvat aiempaan, optiikkaa hyödyntävään menetelmään. Nyt löytynyt uusi menetelmä voisi tehostaa näitä prosesseja huomattavasti.

“Kvanttitietokoneissa menetelmäämme voisi käyttää esimerkiksi fotonien tilojen havaitsemiseen koneiden muistissa. Se olisi erittäin tehokas tapa saada tietoa kvanttiprosessorista häiritsemättä sen toimintaa”, sanoo Paraoanu.

Paraoanun johtama tutkimusryhmä aikoo tutkia menetelmällään muun muassa kontrafaktuaalista kommunikaatiota eli viestien lähettämistä kahden osapuolen välillä ilman fyysisten hiukkasten siirtoa, ja kontrafaktuaalista kvanttilaskentaa, jossa laskutoimituksen tulos saadaan käynnistämättä tietokonetta.

Tutkimus ilman vuorovaikutusta tehtävästä mittaamisesta on saatavilla täällä

Lisätietoja:

White InstituteQ logo on dark background

InstituteQ - The Finnish Quantum Institute (ulkoinen linkki)

InstituteQ coordinates quantum research, education, and business in Finland

Aalto yliopisto piisirulla

OtaNano

Otaniemen mikro- ja nanoteknologioiden infrastruktuuri OtaNano on kansallinen tutkimusinfrastruktuuri kilpailukykyisen tutkimuksen harjoittamiseen nanotieteiden ja -teknologian sekä kvanttiteknologioiden alalla.

QTF-hero logo

Quantum Technology Finland – The National Centre of Excellence (ulkoinen linkki)

The national Quantum Technology Finland (QTF) Centre of Excellence brings together scientific and technological excellence and cutting-edge research infrastructures to harness quantum phenomena in solid-state-based quantum devices and applications.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

men talking
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Korjausrakentaminen on riskialtista - Nyt tutkimus esittää keinoja sen parempaan hallintaan

Energiaremontit, modernisointi ja käyttötarkoituksen muutokset lisäävät korjausrakentamisen tarvetta. Korjausrakentaminen on kuitenkin tunnetusti riskialtista liiketoimintaa. Building 2030 konsortion tutkimus tutki, miten esivalmistus ja digitaalinen tiedonhallinta voisivat tehdä siitä hallitumpaa.
Leevi Hormaluoma Sähkötekniikan päivä -tapahtumassa. Kuva: Filmbutik.
Opinnot Julkaistu:

Opiskelija Leevi Hormaluoma: Tekniikan alalla polkuja on niin monta kuin tekijöitäkin

Informaatioteknologiaa opiskeleva Leevi on ollut aktiivisesti mukana opiskelijaelämässä, mikä antaa hänen mukaansa hyvää vastapainoa opiskelulle. "Yhtenä päivänä saatan koodata koulutehtäviä kotona ja seuraavana olla mukana järjestämässä ilmaisfestareita tuhannelle osallistujalle", hän kertoo.
Alustatalouden faktat ja myytit jakso 8 studiossa Annukka Berg, Juhani Järvensivu, William von der Pahlen ja Robin Gustafsson
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Olisiko alustataloudesta hävikinpoistajaksi? Alustatalouden F&M -podcast pureskelee kiertotalouden kysymyksiä

Alustataloudella voisi olla ratkaisun avaimia kiertotalouden tehostamiseksi, mutta niiden hyödyntämisessä ollaan vielä kaukana.
Sähkötekniikan opiskelijat Venla, Iikka ja Leevi. Kuva: Filmbutik.
Opinnot Julkaistu:

Sähkötekniikan päivä keräsi osallistujia ympäri Suomen - katso tallenne!

Virtuaalitapahtumassa sähkötekniikan opiskelijat pohtivat erityisesti opintoja ja opiskelijaelämää Aalto-yliopistossa.