Uutiset

Kuvitteellisesta tohtorista kaiken maailman dosentti

Kemian tekniikan korkeakoulun täydessä luentosalissa kuultiin viime viikolla Teemu Kerpun, yli 50 vuotta eläneen teekkarijäynän, dosentuurin näyteluento.
Teekkarijäynä Teemu Kerpun edustaja pitää dosentturiluentoa / Kuva: Helena Seppälä
Teemu Kerpun dosentuuriluennon tieteellisestä arvioinnista vastasi apulaisprofessori Mari Lundström ja pedagogisesta arvioinnista yliopiston lehtori, dosentti Kirsi Yliniemi. Tilaisuuden avasi provosti Kristiina Mäkelä.

Tekniikan tohtori e.o.i.c. Teemu Kerppu ei äärimmäiseen ujouteensa vedoten ole koskaan pitänyt julkisia esityksiä eikä tämäkään tilaisuus ollut poikkeus. Kerppu oli valtuuttanut ikiteekkarijärjestö Tosikoiden edustajanpitämään dosentuuriluennon puolestaan. Yleispoliittinen salaurheiluseura Tosikot on noin tusinan vuoriteekkarin vuonna 1967 perustama seura. Tosikoissa on useita tohtoreita ja vuoriteollisuusalan nyt jo eläköityneitä professoreja ja toimitusjohtajia.

Teemu Kerppu (latinaksi Kerbus Sorbus) ilmestyi Aaltoa edeltävän Teknillisen korkeakoulun (TKK) vuoriteollisuuden laitoksen läsnäolo- ja tenttilistoihin vuoden 1965 paikkeilla. Näköhavaintoa hänestä ei kuitenkaan koskaan tehty.

Diplomityönsä Kerppu teki vuonna 1971 aiheesta Vuoriteollisuusolosuhteiden vaikutus teekkari-insinööritransformaation mekanismiin. Siitä lähtien hän pyrki empiirisillä tutkimuksillaan kartoittamaan teekkarihengen joukkotiivistymisen esiintymistä ja selvittämään, miten altis tekniikan taitaja saa olla lähiympäristön vaikutuksille.

Kerppu aloitteli lisensiaattityötä kosmologiasta, mutta väittelikin saman tien tekniikan tohtoriksi. Olemattomasta insinööristä tuli kuvitteellinen tohtori vuonna 2007. Hänen väitöskirjaansa aihe oli Elinkaaren kattavat käyttäytymisohjeet. Väitöskirja on eräänlainen kronikka, jossa dokumentoidaan Tosikoiden opiskeluaikaa ja sen jälkeistä elämää. Kerppu itse ei osallistunut väitöstilaisuuteen, vaan oli valtuuttanut Tosikoiden edustajan puolustamaan väitöskirjaansa.

Vuonna 2008 tohtori Kerppu promovoitiin – jälleen kerran poissa olevana – nimikkeellä tekniikan tohtori e.o.i.c. (Extra ordinem ioci causa, Poikkeussääntöihin perustuen huvin vuoksi).

Kaiken järkevän ajatusmaailman ylittävä esitelmä

Kerpun dosentuuriluennon aiheena oli Tosikoiden ja maasäteilyn energiavarastointi vuosikymmenien valinkauhassa. Luennon avasi provosti Kristiina Mäkelä. Hän totesi kuulijoille, että energiavarastointi on Aalto-yliopistossa hyvin tärkeä tutkimusteema. Maasäteilystä ei Aallossa kuitenkaan ole osaamista, joten Kerpun hakema dosentuuri täydentäisi tältä osin energiavarastoinnin osaamispohjaa.

Luennolla kuultiin maasäteilyn hyväksikäytöstä ja kierrätyksestä tulevaisuuden tutkimuksessa eli astrologiassa, maanjäristysten ennakoinnissa ja niiden energioiden hyväksikäytössä sekä avaruusromun talteenotossa. Näihin kaikkiin liittyy luonnollisena osana käänteentekevä energian talteenotto ja kierrätysfunktio, joka ratkaisee paitsi ympäristö- myös kosmopoliittiset ongelmat vuosituhansiksi eteenpäin. Luennossaan Kerppu käsitteli myös Tosikoita. Hän kertoi Tosikoiden olevan teekkarijäynä, ainutlaatuinen vaan ei yhdenkertainen. Tosikkous on myös kyky ajatella, mutta toisinpäin kuin muut – ylösalaisin.

”Tämä oli kaiken järkevän ajatusmaailman ylittävä esitelmä”, totesi luennon lopuksi sen tieteellisestä arvioinnista vastannut apulaisprofessori Mari Lundström. Yliopiston lehtori, dosentti Kirsi Yliniemi suoritti luennon pedagogisen arvioinnin. Hän sanoi, että Kerppu selkeästi osaa luennoida kuten kelpo dosentti eli lähettää paikalle jonkun muun tekemään sen puolestaan. Muun muassa näihin myönteisiin arvioihin perustuen provosti Mäkelä totesi, että tekniikan tohtori e.o.i.c. Kerppu on suorittanut dosentuuriin vaadittavat epätieteelliset ansiot ja nimitti hänet kaiken maailman dosentiksi arvioinnilla ’hyvin hyvä’.

Tekniikan tohtori e.o.i.c Teemu Kerpun dosentuuriluento on julkaistu Tekniikka&Talous -lehdessä.

Youtube: Teemu Kerpun näyteluento dosentuuriin: Imaginäärisen materian elinkaarianalyysi

Teksti ja kuva: Helena Seppälä

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Ilmakuva modernista kaupunkimiljööstä, jossa on viherkattoisia ja aurinkopaneelein varustettuja rakennuksia veden äärellä.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopistolle merkittävä rahoitus vihreän siirtymän tutkimukseen

Suomen Akatemian myöntämä rahoitus vauhdittaa energiajärjestelmien, mikroelektroniikan ja kestävien kaupunkien tutkimusta.
Sinipunainen liukuväritausta ja ilmapallojen päällä leijuva podiumi, jonka päällä valkoista savua, josta hohtavat valon eri spektrit.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2024 voittaja on AALTOLAB Virtual Laboratories

Aalto-yliopiston vuoden 2024 avoimen tieteen palkinnon saaja on valittu.
Uusi aiempaa herkempi infrapunasensori tuo hyötyjä moneen eri teknologiaan. Kuva: Aalto-yliopisto / Xiaolong Liu
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat kehittivät infrapunasensoreista aiempaa herkempiä

Uuden teknologian uskotaan olevan suoraan integroitavissa esimerkiksi itseohjautuviin autoihin.
Ryhmä ihmisiä poseeraa amfiteatterin suurilla kivirapuksilla. Rakennuksen takana on suuret ikkunat ja vihreä katto.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2024: Avaruustutkimusta uusilla taajuuksilla, rakkauden aivokuvia, kaupunkivihreää ja paljon muuta

Aalto-yliopiston vuosi 2024 piti sisällään innovaatioita, inspiraatiota ja roppakaupalla radikaalia luovuutta – tässä katsaus siihen.