Uutiset

Kuolemattoman mysteeri kiinnostaa

Taiteilijaprofessori Maija Tammi ja graafikko Ville Tietäväinen ovat tehneet taidekirjan, joka yhdistää tieteellistä tutkimusta, taidetta ja tarinankerrontaa. Tutkimuskohde on kuolematon polyyppi hydra.
valokuvassa pitkulainen polyyppi hydra mustaa taustaa vasten
Hydra vulgaris, kuva: Maija Tammi

Biologi Cornelia Dulac on ollut kateissa vuodesta 2014. Kun hänen muistiinpanonsa, ääninauhansa ja piirroksensa löytyivät hylätystä mökistä, oli selvää, että jotain odottamatonta on tapahtunut. Dulac oli tutkinut lähes pakkomielteisesti hydraa, makeanveden polyyppia, joka on biologisesti kuolematon.

Immortal. Lost Memoirs of Cornelia Dulac Concerning the Freshwater Polyp Hydra -teoksen tekijät, taiteilija, taiteiden tohtori Maija Tammi sekä graafikko, visuaalinen tarinankertoja Ville Tietäväinen, tarjoavat kiinnostavan ja hypnoottisen matkan kuolemattoman hydran maailmaan sekä hydratutkija Dulacin tutkimuksiin ja mieleen.

Taiteilijaprofessori Tammi on valmistellut hydra-aiheista valokuvanäyttelyä ja kirjaa kolme vuotta. Immortal-teos on selvä jatkumo hänen taiteelliseen uraansa: Tammi on tutkinut sairautta, sairauden representaatioita ja elottomia robotteja.

makeanveden polyyppi hydra, kuvitusta Immortal-teokseen
Kuva: Maija Tammi

Hänen innostuksena hydraan lähti jo väitöskirjasta Sick Photography. Representations of Sickness in Art Photography, jossa hän tutki sairauksia ja muun muassa syöpäsolulinjoja, jotka eivät vanhene. Hänen robottien inhimillisyyttä tutkiva muotokuvateoksensa Yksi heistä on ihminen (One of Them Is a Human) on tullut laajalti tunnetuksi.

Tammi on itsekin perehtynyt hydriin: hän vieraili johtavan hydratutkijan Daniel Martínezin laboratoriossa Kaliforniassa ja tutki ja kasvatti niitä Syracusen yliopistossa New Yorkissa.

Tietäväinen on puolestaan tehnyt kuvittajana ja visuaalisena tarinankertojana lukuisia teoksia. Hänen yhdessä tyttärensä kanssa tämän pienenä näkemistä painajaisista tekemänsä Vain pahaa unta -teos (WSOY, 2013) oli myös täysin määrittelemätön opus, joka tuotti sekä kustantajalle että kirjakauppaportaalle suuria kategoriointivaikeuksia. Sille ei löytynyt oikeaa hyllypaikkaa eikä sitä osattu myydä, vaikka se sai palkintoja ja ehdokkuuksia ja oli yksi julkaisuvuotensa eniten medioissa olleita kirjoja.

Tarinankerronta toimii liimana tieteen ja taiteen välillä

Immortal-teos on poikkeuksellisen hybridi: se yhdistää tiedettä, taidetta ja tarinaa. Vastaavia kirjoja on tehty vähän. Tekijät kiittävät teoksen kustantaja Aalto ARTS Booksia rohkeudesta ja toivovat, että kustantajilta laajemminkin löytyisi uskoa vastaavien erityislaatuisten opusten julkaisemiseen ja markkinointiin.

Immortalin tarinassa on keskeistä mysteeri: se käsittelee ikiaikaisia kysymyksiä kuolemattomuudesta ja kuolevaisuudesta, jotka ovat kiinnostaneet ihmistä kautta aikain. Lähestymistapa ammentaa antiikin myyteistä, uskonnoista ja etiikan kysymyksistä.

Miten kirja sai alkunsa, ja miten se rakentui? Tekijät, jotka molemmat ovat Aalto-yliopiston alumneja, kertovat itse.

Jostain syystä tämän kirjan kanssa on erityisesti sellainen olo, että on ollut luomassa jotain, mitä ei voi hallita."

Maija Tammi

Miten päädyitte aiheen äärelle? Miksi hydrat kiinnostavat?

Maija Tammi (MT): Muistaakseni minulla oli alun perin mielessä kirja, jossa hydra antaa ohjeita siitä, miten olla kuolematon, mutta sitten keskusteluissa Villen kanssa kirja muotoutui toisenlaiseksi.

Aikaisempi teoskokonaisuuteni White Rabbit Fever keskittyi biologisesti kuolemattomien syöpäsolulinjojen ikuiseen jakautumiseen laboratorioissa, ja tehdessäni tuota teosta olen kirjoittanut muistiinpanoihini maaliskuussa 2016: ”Entä hydra vulgaris?”. Ensimmäisen kerran kuvasin hydria helmikuussa 2017, ja mitä enemmän hydrista tietää sitä kiehtovampia ja oudompia ne ovat.

Ville Tietäväinen (VT): Päädyin aiheen äärelle toissa vuonna, kun Maija ehdotti, että tekisimme yhdessä pelkän tieteellisen tai kuvataiteellisen projektin sijaan kertomataiteellisen kokonaisuuden. Aiemmissa yhteistöissä meillä on ollut selvä jako: Maija on tehnyt kirjojensa sisällön ja minä toiminut graafisena suunnittelijana. Minulla on pitkä kokemus myös omien fiktiivisten tarinoiden tekemisestä, joten Maija halusi minut mukaan nyt myös miettimään tarinaa.

Millainen prosessi kirjan teko oli?

VT: Haarukoimme pitkään, millainen kirja tästä olisi tulossa – missä määrin se olisi faktaa ja missä määrin kuvitelmaa. Kuolemattomuuden teema oli ainoa alusta asti mukana ollut johtolanka. Halusimme siihen hydran lisäksi myös inhimillisen näkökulman. Meidän piti ymmärtää, mikä päähenkilöämme Cornelia Dulacia riivaa: miksi hän on niin pakkomielteinen kuolemattomuuden suhteen. Tämä on Cornelian, ei meidän tarinamme.

Kun tarinan päähenkilö ja hänen vaikuttimensa oli rakennettu ja olimme päätyneet kertomaan tarinan hänen äänellään, kirjoitin muutaman liuskan mittaisen kolminäytöksisen käsikirjoitustiivistelmän. Sitten Maija alkoi täyttää tarinaluurankoa vuosien kokemuksellaan ja tiedoillaan hydratutkimuksesta ja kuolemattomuuteen liittyvillä anekdooteilla.

Tässä vaiheessa tuli myös idea jakaa kerronta päähenkilön nauhoihin ja meidän kirjoittajien huomioihin, jotka kulkevat kirjassa rinnakkain. Jo tarinaa kirjoittaessamme mietimme kuvallisina kertojina, miten kirjan ulkoasun saa esteettisesti ja toiminnallisesti vastaamaan tarinan ja tarinamuodon erityislaatuisuutta. Maija osallistui tiiviisti myös ulkoasun pohtimiseen. Haasteena oli yhdistää valokuvataidekirja, tieteellinen selvitys ja romaani luontevaksi, omansa näköiseksi kokonaisuudeksi.

MT: Olin kyllä varmasti aikamoinen riesa kirjan ulkoasun suunnittelun suhteen, minulla oli kauheasti mielipiteitä jopa viivojen pituuksista. Tekstien kirjoittaminen oli suhteelliseen kaoottista, jotain tutkivan journalismin ja novellin kirjoittamisen väliltä. Onneksi Ville piti huolta siitä, että tarinasta ei lipsuta sivupoluille. Kirjan teksteissä ovat auttaneet myös kolme professoria ja yksi kirjallisuustieteilijä. Ei tällaista yksin voi tehdä.

laboratorion näyttöruudulla näkyy kuva polyyppi hydrasta
Hydra laboratoriossa mikroskoopin näytöllä, kuva: Maija Tammi

Mitä olette itse tästä projektista saaneet, oppineet ja oivaltaneet?
 

VT: Sisällöllisesti ja ulkoasullisesti itseäni kiehtoi, miten tällaisen tarinan voisi tehdä niin, että sekä teksti että kuvat ja kuvitukset rikastaisivat toisiaan tarinankerronnan välineinä.

Olen oppinut, että tällaisen ainutlaatuisen tarinan voi saada välitettyä hyvin poikkeuksellisellakin tavalla. Ja että tällaisen kirjallisuuden lajien sekoituksenkin voi saada julkaistua! Kirja-ala on yleisesti hyvin konservatiivinen, ja omaperäisyys markkinoinnissa lähes kirosana.

Immortalin suhteen itselläni ei ole suuria myyntiodotuksia, ajattelen sitä enemmän keräilykirjamaisena taideteoksena – mutta kuka tietää, miten englanninkielinen kirja löydetään maailmalla.

MT: Taiteen ja tieteen yhdistäminen on hankalaa. Ei mahdotonta mutta usein erittäin haasteellista, ja saatoimme mahdollisesti onnistua siinä käyttämällä tarinankerrontaa liimana. Jostain syystä tämän kirjan kanssa on erityisesti sellainen olo, että on ollut luomassa jotain, mitä ei voi hallita. Kuolemattomuuden teema näin mikro- ja makrotasolla on ehtymättömän mielenkiintoinen.

Kuten akateemikko W.J.T Mitchell kirjoittaa, kuvat ovat kuin viruksia, joita taitelija tahtomattaan toistaa.

***

Tammen ja Tietäväisen Immortal. Lost Memoirs of Cornelia Dulac Concerning the Freshwater Polyp Hydra julkaistaan 23. huhtikuuta. Teos on englanninkielinen.

Kirja on osa Tammen ja säveltäjä Charles Quevillonin Forum Box -galleriassa myöhemmin esitettävää näyttelyä Immortal’s birthday. Näyttely avataan, kunhan koronatilanne sen sallii.

Maija Tammi (s. 1985) on suomalainen taitelija ja taiteen tohtori, jonka valokuvat ja videot asetuttavat inhon ja ihastuksen rajamaille ja tarkastelevat tieteen ja taiteen suhdetta. Tammi voitti Fotofinlandia-palkinnon 2011, ja hänen teoksensa ovat olleet näyttelyissä muun muassa Pariisissa, Berliinissä, Lontoossa, New Yorkissa ja Tokiossa. Tammi on taiteilijaprofessori vuosina 2020–2024.

Ville Tietäväinen on suomalainen graafinen suunnittelija, kuvittaja ja sarjakuvataiteilija. Tietäväinen on koulutukseltaan arkkitehti, mutta hän on työskennellyt 1990-luvulta kuvittajana, graafisena suunnittelijana ja sarjakuvantekijänä. Hän on saanut Kritiikin kannukset -palkinnon 2004 ja Suomen Kulttuurirahaston palkinnon 2011.

Lisätietoa:

Lue lisää teoksesta

Katso Immortal-video

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Digitaalisen palvelumuotoilukurssin palveluvisualisointi: Pauliina Korento, Jyrki Hietala, Emese Veszely
Yhteistyö Julkaistu:

Kun elämämme muuttuu digitaalisemmaksi, muuttuu väkivaltakin

Mitä on verkkoväkivalta? Digitaalisen palvelumuotoilun kurssilaiset haastattelivat verkossa häirintää kohtaavia ryhmiä, ja tekivät näkyväksi piilossa olevia käyttäjätarpeita Naisten Linjan tukipalveluille.
Kaksi hymyilevää miestä kuvassa.
Yhteistyö Julkaistu:

Kohti puhtaampaa liikennettä ja bioinnovaatioita

Nesteen ja Aalto-yliopiston tutkimusyhteistyö luo puhtaampaa maailmaa biopohjaisten materiaalien avulla.
Vihreällä kuvitustaustalla kuva Eeva Vilkkumaasta ja seminaarin otsikko
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

”Kun kova data ei riitä – asiantuntijalähtöiset mallit strategiatyössä”

Koronakriisin myötä strategisen ennakoinnin ja muutoskestävyyden merkitys on korostunut yrityksissä. Epävarmuuden hahmottamiseen ja strategian jatkuvaan päivittämiseen etsitään uusia menetelmiä ja lähestymistapoja.
Groups of students sitting in work lounge inside the School of Business / Photo by Aalto University, Mikko Raskinen
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Kannattaa tehdä asioita, joista pitää – eikä jotain, mitä täytyy tehdä

Alumnit ja opiskelijat keskustelivat urapoluista, työelämästä ja opinnoista 18.11. järjestetyssä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ryhmämentorointitilaisuudessa.