Uutiset

Kuin 20-metrinen golfpallo – Metsähovin radioteleskooppi sai uuden suojakuvun

Julkaistu: 24.6.2020

Metsähovin radiotutkimusaseman maamerkki suojaa teleskooppia ja mahdollistaa Auringon ja mustien aukkojen tutkimisen vuoden ympäri.

Changing the Aalto University's Metsähovi radio observatory radome. Photo: Kalle Kataila — Metsähovissa on meneillään mittavat uudistustyöt. Radioteleskoopin kuvun vaihto aloitettiin neljältä yöllä, jolloin on vähiten tuulta. Kuva: Aalto-yliopisto / Kalle Kataila

Suomen suurin tähtitieteellinen mittalaite, Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusaseman 14-metrinen radioteleskooppi sai uuden suojakuvun 24. kesäkuuta. Vaativa vaihto-operaatio tehtiin aamuyöllä, jotta tuuli ei päässyt haittamaan 20-metristen kupolien siirtelyä. Edellinen kupu palveli lähes kolmekymmentä vuotta.

Valtavaa golfpalloa muistuttava kupu on Kirkkonummella sijaitsevan Metsähovin maamerkki ja osa sen päätutkimusinstrumenttia. Kupu suojaa herkkää mittalaitetta lumelta, tuulelta, sateelta ja Auringon suoralta lämpösäteilyltä mutta päästää radioaallot lähes häiriöttä lävitseen, joten radioteleskooppi pystyy tekemään havaintoja kuvun sisällä. Tämä ansiosta teleskooppi voidaan kääntää kohti Aurinkoa, jonka toimintaa seurataan Metsähovissa päivittäin ympäri vuoden.

Uutta kupua ei noin vain ostettu kaupasta, sillä maailmasta löytyy vain pari yritystä, jotka pystyvät valmistamaan Metsähovin käyttämille korkeille radiotaajuuksille sopivan kuvun.

(jatkuu kuvan jälkeen)

Metsähovi's old and new radome side by side image annamari tolonen — Kuvun valmisti puolalainen Polish Radome Services -yritys, ja sen on suunnitellut yhdysvaltalainen ESSCO-yritys. Maailmalla on vain pari firmaa, jotka voivat valmistaa vaatimusten mukaisia suojakupuja. Kuva: Aalto-yliopisto / Annamari Tolonen

Rakennelma koostuu 340 alumiinisesta kolmiokehikosta, joiden väliin on pingotettu suojamateriaalilla päällystetty lasikuitukangas. Kolmiot eivät ole identtisiä vaan niiden muodostama rakenne on epäsäännöllinen, jotta kupu aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä radiosignaalien havaitsemiseen. Rakennelma painaa noin kahdeksan tonnia.

Kuvun vaihto-operaatiota valmisteltiin kuukausia, ja sen rakentamisen ja vaihdon parissa työskenteli kymmenkunta henkeä parin viikon ajan. Työtä varten Metsähoviin täytyi rakentaa oma asennuskenttä. Suojakuvun uusiminen sai Aalto-yliopistolta lähes miljoonan euron rahoituksen.

(jatkuu kuvan jälkeen)

metsähovin radioteleskooppi ilman kupua kuva: annamari tolonen — Vanhan kuvun poistamisen jälkeen teleskoopilla päästiin tekemään harvinaisia kalibrointimittauksia ilman kupua. Kuva: Aalto-yliopisto / Annamari Tolonen

Suomen ainoaa radiotutkimusasemaa uudistetaan

Metsähovi on Suomen ainoa radioastronominen observatorio ja jatkuvassa käytössä oleva tähtitieteellinen havaintoasema. Sen keskeisiä tutkimusalueita ovat Auringon toiminta, supermassiiviset mustat aukot sekä pitkäkantainterferometriaksi (VLBI) kutsuttu menetelmä, jonka avulla Metsähovi oli osana kansainvälistä yhteistyöhanketta muodostamassa ensimmäistä kuvaa mustasta aukosta.

New radome on top of the telescope. Image annamari tolonen — Kupu on noin 20 metriä halkaisijaltaan ja painaa noin kahdeksan tonnia. Kuva: Aalto-yliopisto / Annamari Tolonen

Kansainvälisesti Metsähovi tunnetaan ainutlaatuisesta, yli 40 vuoden yhtäjaksoisesta Auringon ja kaukaisten mustien aukkojen havaintodatasta. Pohjoisen sijaintinsa ja pitkien kesäpäivien ansiosta Metsähovissa voidaan havainnoida Aurinkoa jopa 14 tunnin jaksoissa.

”Auringon tutkimus on tärkeää esimerkiksi sähköverkkojen ja satelliittien toimintaan vaikuttavia auringonpurkauksien ennustamiseksi, ja se auttaa ymmärtämään myös muiden tähtien toimintaa”, sanoo Metsähovin johtaja Joni Tammi.

Uusi kupu mahdollistaa havaintojen tekemisen vuosikymmeniksi. Metsähovissa tehdään parhaillaan mittavaa peruskorjausta, ja Aalto-yliopistolla on myös meneillään varainhankinta uusinta teknologiaa edustavan radiovastaanottimen hankkimiseksi. Sen avulla havaintoja voitaisiin tehdä samanaikaisesti kolmella eri taajuudella.

”Maailmalla monia kansallisia radio-observatorioita on lakkautettu, kun rahoitusta keskitetään kansainvälisiin suurhankkeisiin. On hienoa, että Suomessa halutaan panostaa tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen, sillä sen ansiosta voimme tehdä pitkäjänteistä ja nopeaa reagointia vaativaa tutkimusta”, Tammi sanoo.