Kriisi voi olla myös mahdollisuus

Koronavastaus.fi-verkkokyselyssä on kerätty reilun kuukauden ajan kansalaisilta arkielämän kokemuksia ja havaintoja koronaepidemiasta. Havaintoja on saatu yli 400 henkilöltä, ja niistä on alustavasti analysoitu noin puolet. Kyselyyn voi edelleen osallistua osoitteessa www.koronavastaus.fi.

”Suorista havainnoista voimme kartoittaa tarpeita ja tarpeisiin voimme kehittää ratkaisuja. Ratkaisut todennäköisimmin toimivat tulevissakin pandemioissa, kun tarve on hyvin ymmärretty”, sanoo professori Heikki Nieminen.

Tutkijat ovat muun muassa havainneet tarpeen huolehtia oikean ja hyödyllisen tiedon jakamisesta niille ihmisille, jotka eivät jaksa seurata uutisointia.

”Toisaalta tiedon välittyminen esimerkiksi lääketieteen, mallintamisen tai terveystaloustieteen tutkijoilta viranomaisille ja edelleen poliittisille päätöksentekijöille, tiedotusvälineille ja kansalaisille on osin satunnaista. Se perustuu osin vertaisarvioimattomiin raportteihin ja on moniportaisena altista väärinkäsityksille, yksinkertaistuksille ja jopa virheille. Yleensä ottaen haasteena on tiedotus ja tiedon välittyminen, joka tasolla”, sanoo professori Risto Ilmoniemi.

Väliraportissa todetaan tarpeelliseksi järjestää etätyö siten, että yhteishenki ja motivaatio säilyvät, ja kaikki pystyvät näkemään työn edistymisen. Hyödyllistä on myös vähentää ihmisten ahdistusta ja ymmärrystä esimerkiksi jakamalla kokemuksia koronatilanteesta. Yhtenä tavoitteena on arjen sujuvuuden ja mielekkyyden paraneminen.

”Kriisi on asettanut monen ihmisen elämän uuteen perspektiiviin. On opittu arvostamaan niitä pieniä asioita, jotka omassa elämässä ovat kunnossa. Oman arjen ohella ihmiset luonnollisesti pohtivat laajemmin tulevaisuudennäkymiä. Ei voi oikeastaan tehdä muuta kuin hyväksyä ne asiat, joihin ei voi vaikuttaa ja pyrkiä tekemään oma osuutensa yhteiseksi hyväksi esimerkiksi noudattamalla ohjeistuksia ja pesemällä käsiä”, sanoo tutkijatohtori Frank Martela.

On löydettävä myös tapoja motivoida ihmisiä uusiin käytäntöihin viruksen leviämisen hillitsemiseksi. Kohdennetut suositukset voivat olla tarpeen eri ihmisryhmille, esimerkiksi kaupungeissa, maalla tai yksin asuville, lapsiperheille, perusterveille ja riskiryhmille.

”Riskit kasvavat, jos rajoitustoimia purettaessa ihmisten käytös muuttuu varomattomammaksi ja samalla vierailut moniin julkisiin paikkoihin yleistyvät. Mitä lyhyempi kokonaisaika erilaisissa julkisissa tiloissa vietetään, mitä harvemmin niissä käydään ja mitä vähemmän niissä käy ihmisiä, sitä pienempi on näissä paikoissa syntyvän tartunnan todennäköisyys”, sanoo professori Ville Vuorinen.

”Epidemian kulkua Suomessa seurataan hyvin tarkkaan, jotta muutoksiin tartuntamäärissä kyetään reagoimaan mahdollisimman nopeasti”, sanoo professori Pauliina Ilmonen.

Koronaepidemiassa on siirrytty rajoitusten purkamisen vaiheeseen, mutta tutkijoiden mukaan kriisi voi kestää vielä pitkään.

”Kriisin alkuvaiheessa voi yhdellä henkilöllä korostua ongelmat käytännön asioissa, kuten kaupassa käynnissä. Kriisin pitkittyessä hänellä voi korostua henkinen kuormitus, kun etääntyminen läheisistä kestää. Siksi myös tarpeisiin vastaavat ratkaisut voivat elää. On haaste löytää keinoja tunnistaa ja ennustaa tarpeita sekä vastata niihin kriisin vaihe huomioiden”, sanoo professori Heikki Nieminen.

”Kun koronarajoituksia aletaan purkaa, tarvitaan epidemian vaikutuksia lieventäviä toimia, jotka samalla luovat luottamusta ja huomioivat  terveydelliset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset näkökulmat. Hankkeemme tulee vastaamaan tähän haasteeseen tieteen, teknologian ja palvelumuotoilun keinoin”, sanoo projektivastaava Otto Olavinen.

Lisätietoa:

Linkki kyselyyn: Kerro havainnoistasi
Linkki väliraporttiin
Aikaisempi uutinen