Koulutus ja tulot vaikuttavat covid-19 -kontaktinjäljityssovellusten hyväksymiseen
Tohtorikoulutettava Yanqing Lin Kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelujohtamisen laitokseltasekä sekä My Villius Zetterholm ja Päivi Jokela Ruotsin Linné-yliopistosta havaitsivat digitaalisten covid-19-kontaktinjäljityssovellusten yleistä hyväksyntää analysoineessa katsausartikkelissaan, että yleinen hyväksyntä näitä sovelluksia kohtaan vaihteli eri kulttuurien ja sosiodemografisten luokkien välillä.
Tutkijat havaitsivat, että pienituloisemmat, vähemmän koulutetut ja viranomaisiin vähemmän luottavat henkilöt suhtautuivat näiden sovellusten käyttöön muita kielteisemmin.
Yksityisyyden suojaan liittyvät huolenaiheet ja valvonnan pelko ovat yleisiä esteitä hyväksynnälle. Osa ihmisistä ei usko, että heidän tietojansa säilytetään turvallisesti tai että niitä käytetään vain epidemioiden hallintaan.
Tutkimus osoitti, että korkeammin koulutetut ja parempituloiset henkilöt, joilla on paremmat mahdollisuudet hyödyntää teknologiaa, suhtautuivat muita hyväksyvämmin digitaalisiin kontaktinjäljityssovelluksiin. Tärkeimpänä hyväksymistä edistävänä tekijänä tutkijat pitivät luottamusta.
Toinen merkittävä havainto koskee kontaktinjäljitysteknologioihin liittyviä väärinkäsityksiä ja niiden roolia kontaktien jäljittämisessä. Jotkut esimerkiksi uskovat, että tällainen teknologia suojelee heitä varoittamalla heitä välittömästi, kun he ovat lähellä tartunnan saanutta henkilöä.
Tutkijoiden mukaan nämä ovat vakavia väärinkäsityksiä ja edellyttävät lisätutkimuksia, koska ne voivat johtaa valheelliseen turvallisuudentunteeseen tai tarpeettomaan riskinottoon. On myös varmistettava, että käyttäjät ymmärtävät teknologioita riittävästi, jotta he osaavat käyttää niitä turvallisesti.
”On ratkaisevan tärkeää ymmärtää paremmin ihmiskeskeisiä näkökulmia, jotta tällaisia uusia teknologioita voidaan suunnitella ja käyttää eettisesti, oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti”, tutkijat toteavat.
Tutkimus julkaistiin Informatics-lehden erityisnumerossa ”Managing the Consequences of COVID-19 in the Every-Day Working, Learning, and Interacting Life”. Tutkimus kokosi yhteen tulokset 25:stä tutkimuksesta neljästä maanosasta eri puolilta maailmaa.
Muun muassa Psychreg-julkaisu on uutisoinut tutkimuksesta:
Lue lisää uutisia
Professori Arja Karhumaa: ”Meidän on ymmärrettävä paremmin, kuinka tekstejä katsotaan”
Vakinaistetut professorit esittäytyvät: visuaalisen viestinnän muotoilun professori Arja Karhumaa tutkii kielen ja tekstin visuaalisen muodon välistä suhdetta eli miltä teksti kulloinkin näyttää, ja miten se vaikuttaa meihin ihmisinä.
Aallossa kuvattu lyhytelokuva kertoo opiskelijan vaikeasta valinnasta
Aalto-yliopiston Oasis of Radical Wellbeing -hankkeen rahoittama Myötätunto III -lyhytelokuvan kuvaukset alkoivat Otaniemessä 17.3. Valmiin elokuvan ensi-iltaa päästään katsomaan 30.5. Green Minds, Healthy Hearts – Social Sustainability Symposium -tapahtumassa Aalto-yliopiston Oppimiskeskuksessa.
Tutkimus: Lisääntyneet sään ääri-ilmiöt heikentävät eri viljelykasvien satoja maailmanlaajuisesti, vehnä suurin kärsijä
Viljelijöiden riski kohdata sään ääri-ilmiö kasvoi tutkimusjaksolla joka puolella maailmaa.