Koulutus ja tulot vaikuttavat covid-19 -kontaktinjäljityssovellusten hyväksymiseen
Tohtorikoulutettava Yanqing Lin Kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelujohtamisen laitokseltasekä sekä My Villius Zetterholm ja Päivi Jokela Ruotsin Linné-yliopistosta havaitsivat digitaalisten covid-19-kontaktinjäljityssovellusten yleistä hyväksyntää analysoineessa katsausartikkelissaan, että yleinen hyväksyntä näitä sovelluksia kohtaan vaihteli eri kulttuurien ja sosiodemografisten luokkien välillä.
Tutkijat havaitsivat, että pienituloisemmat, vähemmän koulutetut ja viranomaisiin vähemmän luottavat henkilöt suhtautuivat näiden sovellusten käyttöön muita kielteisemmin.
Yksityisyyden suojaan liittyvät huolenaiheet ja valvonnan pelko ovat yleisiä esteitä hyväksynnälle. Osa ihmisistä ei usko, että heidän tietojansa säilytetään turvallisesti tai että niitä käytetään vain epidemioiden hallintaan.
Tutkimus osoitti, että korkeammin koulutetut ja parempituloiset henkilöt, joilla on paremmat mahdollisuudet hyödyntää teknologiaa, suhtautuivat muita hyväksyvämmin digitaalisiin kontaktinjäljityssovelluksiin. Tärkeimpänä hyväksymistä edistävänä tekijänä tutkijat pitivät luottamusta.
Toinen merkittävä havainto koskee kontaktinjäljitysteknologioihin liittyviä väärinkäsityksiä ja niiden roolia kontaktien jäljittämisessä. Jotkut esimerkiksi uskovat, että tällainen teknologia suojelee heitä varoittamalla heitä välittömästi, kun he ovat lähellä tartunnan saanutta henkilöä.
Tutkijoiden mukaan nämä ovat vakavia väärinkäsityksiä ja edellyttävät lisätutkimuksia, koska ne voivat johtaa valheelliseen turvallisuudentunteeseen tai tarpeettomaan riskinottoon. On myös varmistettava, että käyttäjät ymmärtävät teknologioita riittävästi, jotta he osaavat käyttää niitä turvallisesti.
”On ratkaisevan tärkeää ymmärtää paremmin ihmiskeskeisiä näkökulmia, jotta tällaisia uusia teknologioita voidaan suunnitella ja käyttää eettisesti, oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti”, tutkijat toteavat.
Tutkimus julkaistiin Informatics-lehden erityisnumerossa ”Managing the Consequences of COVID-19 in the Every-Day Working, Learning, and Interacting Life”. Tutkimus kokosi yhteen tulokset 25:stä tutkimuksesta neljästä maanosasta eri puolilta maailmaa.
Muun muassa Psychreg-julkaisu on uutisoinut tutkimuksesta:
Lue lisää uutisia
Tulevaisuuden rakennukset ovat sekä energian tuottajia että käyttäjiä
Aalto-yliopistossa kehitetty uusi innovatiivinen rakenne parantaa levylämmönvaihtimen tehokkuutta jopa 20 prosenttia. Lämpöpumppuun kytkettynä sillä on lukuisia käyttökohteita aina kotien käyttöveden lämmityksestä maalämpölaitoksiin ja rakennusten ilmanvaihtoon.
Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen
Valtaosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta työn varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta.
Mielikuvituksen jakaminen ja idea aalloista – kaksi uutta julkisen taiteen kokoelmaa julkistettiin
Marsio- ja Kide-rakennusten taidekokoelmat julkistettiin.