Uutiset

Kosketuksen katsominen näkyy aivotoiminnassa

Tutkijat mittasivat aivotoimintaa koehenkilöiltä, joille annettiin tuntoärsykkeitä samalla kun he katsoivat elokuvaa.
aivo_fi.jpg

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, kuinka tuntoaivokuoren toiminta muuttuu elokuvan katsomisen aikana. Tutkijat olivat erityisen kiinnostuneita siitä, kuinka katsojan aivokuoren toiminta muuttuu silloin kun elokuvan kohtauksissa esiintyy tuntoaistiin liittyviä ilmiöitä. Kosketusta sisälsivät esimerkiksi elokuvakohtaukset, joissa elokuvan päähenkilö liukui käsiensä varassa pitkin kallionseinämää tai tunnusteli rannalta keräämiään kiviä.

– Aivokuvantamiskokeeseen osallistui kuusitoista 20—60 vuotiasta tervettä naista ja miestä. Kuvantamisen jälkeen tutkittavat katsoivat elokuvan uudelleen ja arvioivat numeerisesti, kuinka voimakkaasti he eläytyivät elokuvaan tuntoaistimusten kautta kullakin ajanhetkellä, kertoo tohtorikoulutettava Kaisu Lankinen Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitokselta.

Tutkittavien aivotoiminnan havaittiin muuttuvan samaan tahtiin elokuvassa esitetyn kosketuksen kanssa.

– Tuntoaivokuoren aktivaatio oli erilaista kun elokuvassa esiintyi kosketusta kuin silloin kun tutkittavat katselivat esimerkiksi maisemia.

Tutkimushenkilöiden aivotoimintaa mitattiin magnetoenkefalografialla (MEG), joka rekisteröi aivojen sähkövirtojen synnyttämiä magneettikenttiä.

– Tutkittavien sormiin annettiin tuntoärsykkeitä samalla kun he katsoivat elokuvaa. Kehitimme uudenlaisen analyysimenetelmän, jolla voidaan tarkastella yksittäisten tuntoärsykkeiden aiheuttamien aivovasteiden ajallisia muutoksia, Lankinen sanoo.  

– Elokuvan avulla voidaan rakentaa luonnollisenkaltaisia, reaalimaailmaa vastaavia koetilanteita ja päästä käsiksi aivoprosesseihin, jotka liittyvät esimerkiksi sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja monimutkaisten sosiaalisten tilanteiden havaitsemiseen. MEG:llä päästään lisäksi tarkastelemaan hyvin nopeita ilmiöitä, sillä mittausmenetelmän aikaresoluutio on millisekuntien luokkaa.

Tutkimus on osa Kaisu Lankisen väitöskirjaa, jossa kehitetään uusia analyysimenetelmiä ja lähestymistapoja MEG:n käyttämiseen elokuvan ja muiden luonnollisten herätteiden synnyttämän aivotoiminnan tutkimuksessa.

Artikkeli

Lankinen, K., Smeds, E., Tikka, P., Pihko, E., Hari, R. and Koskinen, M. (2016)
Haptic contents of a movie dynamically engage the spectator's sensorimotor cortex

Hum. Brain Mapp. DOI: 10.1002/hbm.23295

Lisätietoja:

Kaisu Lankinen, tohtorikoulutettava
Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos
Perustieteiden korkeakoulu
Aalto-yliopisto
kaisu.lankinen@aalto.fi
+358 40 865 9875

Miika Koskinen, TkT, dos.
Helsingin yliopisto
miika.koskinen@helsinki.fi

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö puhuu älykelloon, jossa on hopeinen verkkoranneke ja näytöllä aaltomuoto.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Äänesi paljastaa enemmän kuin uskot – tutkijat kehittävät keinoja suojata puheeseen kätkeytyvää tietoa

Puheteknologiat yleistyvät vauhdilla, ja samalla kasvaa riski siitä, että ääni paljastaa arkaluonteista tietoa terveydestä, taustoista tai mielipiteistä. Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät keinoja mitata ja rajoittaa sitä, mitä kaikkea puheesta voidaan päätellä.
Kolme ihmistä istuu bussipysäkillä, takanaan karttoja ja kylttejä. Yhdellä on reppu maassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2025: Kvanttihyppyjä, luovia loikkia ja ratkaisuja parempaan elämään

Kasvua, teknologiaa ja teollisuuden uudistumista, ihmislähtöisiä ratkaisuja, terveys ja arjen hyvinvointi sekä hauskaa arkea ja toimivia yhteisöjä.
arotor adjustable stiffness test setup
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.