Uutiset

Koronavirus aiheuttaa merkittäviä tuotanto- ja toimitusvaikeuksia

Epidemian jälkeen voimme nähdä nykyistä enemmän sekä varmuusvarastointia että hankintojen jakamista useamman toimittajan kesken.
Better Business - Better Society -seminaarin otsikkokuva.
Professori Katri Kauppi. Kuva: Mortti Saarnia / Aalto-yliopisto

Mitä tutkit ja miksi?

Olen logistiikan professori Katri Kauppi Kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelujohtamisen laitokselta. Oma tutkimukseni käsittelee hankintatoimea ja toimitusketjujen hallintaa. Tällä hetkellä ensisijainen tutkimusprojektini on Suomen Akatemian rahoittama tutkimus toimitusketjujen tiedon epäsymmetriasta. Lisäksi tutkin esimerkiksi julkisia hankintoja ja sosiaalista vastuuta toimitusketjuissa.

Miten koronavirus vaikuttaa toimitusketjuihin?

Koronavirus aiheuttaa merkittäviä tuotanto- ja toimitusvaikeuksia useilla aloilla. Yritykset, joiden toimitusketjut pohjaavat merkittävästi alihankintaan Kiinassa, alkoivat jo maaliskuussa tuntea sen vaikutukset. Yrityksillä on pitkien toimitusaikojen vuoksi tyypillisesti ainakin 15-30 päivän varastot Kiinasta toimitettavia tuotteita varten, joten koronan vaikutus on siksi vasta nyt alkanut tuntua enemmän.

Aluksi koronaa verrattiin uutisissa SARSin, mutta koronan vaikutukset ovat isommat pelkästään jo siksi, että Kiinan rooli kansainvälisessä taloudessa ja tuotannossa on kasvanut viime vuosina huimasti. Moni yritys joutuu todennäköisesti pienentämään tuotantoaan tai keskeyttämään sen väliaikaisesti. Toki pian tuotannon keskeytyksiä alkaa varmasti tapahtua tuontikomponenttien ja -materiaalien puutteiden lisäksi myös koronaepidemian paikallisten vaikutusten vuoksi.

Miten koronan vaikutuksiin on varauduttu yrityksissä?

Useilla varsinkin isommilla yrityksillä on toki jo pitkään ollut käytössään erilaisia toimitusketjun riskinhallintamenetelmiä. Näihin kuuluvat esimerkiksi varmuusvarastot eri osissa toimitusketjua tarjontaongelmien varalta, ylimääräinen kapasiteetti tai esimerkiksi vaihtoehtoinen toimittaja, jolle voidaan tarvittaessa siirtää lisää kysyntää.

Niin sanotussa normaalissa riskienhallinnassa kuitenkin varaudutaan tyypillisimmin esimerkiksi vain siihen, että yksittäisen toimittajan tehtaalla syttyy tulipalo, yksittäinen satama ei ole toiminnassa lakon vuoksi, yksittäisen alueen toimittajien tuotanto keskeytyy luonnonkatastrofin vuoksi tai että tuotantoa pitää siirtää maasta toiseen valuuttariskin vuoksi.

Nyt kyseessä on kuitenkin aivan eri mittaluokan toimitusriskin realisoituminen, vieläpä samanaikaisesti lähes kaikille yrityksille epidemian vaikuttaessa samanaikaisesti monella alueella. Näin isoihin kerrannaisvaikutuksiin on varmasti ollut lähes mahdotonta minkään yrityksen tai toimitusketjun varautua.

Miten yritykset voivat yrittää lieventää koronaviruksen vaikutuksia omassa toimitusketjussaan?

Usein tietyn komponentin tai teknologian suurimmat tuottajat ovat klusteroituneet (sijoittuneet ryppääksi) tietylle alueelle, ja jos epidemia iskee sinne, iso osa globaalista tuotantokapasiteetista voi lamaantua samanaikaisesti. Tällöin ei ehkä ole suoraan mahdollista löytää vastaavan komponentin toimittajaa. Sen sijaan pitäisi yrittää etsiä toimittajia, joilla olisi vastaavia kyvykkyyksiä, eli mahdollisuus käyttää työntekijöitään ja tuotantolinjojaan tarvitun komponentin valmistukseen. Tällaista vastaavaa tuotantokapasiteettia voisi löytyä alueilta, joissa epidemia ei vielä ole tai joista se on jo laantumassa. Samanlaista strategiaa on nähty jo julkisessa terveydenhuollossa: esimerkiksi Britannian pääministeri on ollut yhteydessä erilaisiin konetekniikan alan valmistaviin yrityksiin pyytääkseen näitä siirtämään tuotantokapasiteettiaan hengityslaitteiden valmistukseen.

Miten toimitusketjut tulevat muuttumaan tulevaisuudessa koronaviruspandemian seurauksena?

Toimitusketjujen riskienhallinta on jo noussut yrityksissä aiempaa tärkeämpään rooliin viime vuosina koettujen suurten tapausten, kuten Islannin tulivuoren purkautumisen, Japanin Tsunamin sekä kauppasotien vuoksi. Silti erilaisten tutkimusten mukaan suurimmalla osalla yrityksistä on näkyvyys vain ensimmäiseen toimittajaportaaseen, eikä enää tämän alihankkijoihin toimitusketjun toisessa, kolmannessa ja sitä seuraavissa portaissa.

Monelle yritykselle, joiden ensimmäisen portaan toimittajat eivät ole Kiinassa, on siis voinut valjeta vasta pienellä viiveellä, minkälaisia vaikutuksia koronaviruksesta aiheutuu, kun oman toimittajan alihankintaketju katkeaa. Jatkossa tullaan varmasti panostamaan läpinäkyvyyteen pidemmälle toimitusketjussa teknologian, tiiviimmän yhteistyön ja toimitusketjujen tarkemman kartoituksen muodossa.

Voi myös olla, että näemme muutoksia toimitusketjujen rakenteissa. Nyt kustannussäästöjen takia monet ovat ulkoistaneet tuotantoa yhdelle isolle toimittajalle esimerkiksi Aasiassa ja samasta syystä myös sitoneet vain pientä pääomaa varastoihin toimitusketjujen eri portaissa. Epidemian jälkeen voimme nähdä nykyistä enemmän sekä varmuusvarastointia että hankintojen jakamista useamman toimittajan kesken niin, että toimittajat sijaitsevat globaalisti eri alueilla. Varsinkin paikallisten ja lähialueiden toimittajien määrä saattaa nousta; näiden tärkeyttä on alettu ymmärtää jo viime vuosien kauppasotien ja Brexitin uhan takia, mutta nyt asian merkitys korostuu, kun rajat sulkeutuvat ja logistiikka vaikeutuu koronan takia.

Katri Kauppi

Katri Kauppi

Professori (Associate professor)
E704 Dept. Information and Service Management
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Aalto University Meet Our Teachers SCI Janne Halme 2022. Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!

: Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan.
Annika Järvelin and Hanna Castrén-Niemi have spent three weeks at three different clinics in Helsinki. Photo: Otto Olavinen, Biodesign.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neuvola täyttää sata vuotta – tutkijat selvittävät, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata terveysteknologiaa hyödyntäen

Tutkijat selvittävät sitä, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata Stanfordin yliopistosta lähtöisin olevien Biodesign-menetelmien keinoin.
Elias Rantapuska, photo by Evelin Kask
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

OP Ryhmän Tutkimussäätiöltä 1,2 miljoonaa euroa kolmen suomalaisyliopiston tutkimushankkeelle

Laadukasta tutkimusta ei synny ilman kallista tutkimusdataa ja ihmisiä, toteaa rahoitusalan ja rahoitusinstituutioiden tutkimushanketta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa johtava professori Elias Rantapuska.
students and a book shelf
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Välillisten verojen rooli kasvaa globaalisti

Välillisten verojen tarkoitus on paitsi fiskaalinen eli varojen kerääminen valtion kassaan, myös kulutuksen ohjaaminen halutulla tavalla joko keppiä tai porkkanaa käyttäen.