Uutiset

Konserttisalin soinnin tunnistaminen on luultua hankalampaa – testaa itse, pystytkö siihen vain musiikin perusteella

Soiton voimakkuus vaikuttaa paljon siihen, miten kuulija kokee salin akustiikan. Volyymi vaikuttaa myös tunteisiin: mitä enemmän se vaihtelee, sitä vahvempia tunnekokemuksia kuulijat saavat.
Amsterdamin konserttisali
Amsterdamin Concertgebouw on muodoltaan suorakulmainen sali. Kuva: Jukka Pätynen

Kuunneltavan musiikin voimakkuus ja sävy vaikuttavat oleellisesti siihen, miten ihminen havaitsee konserttisalin akustiikan. Tämä selvisi Aalto-yliopiston professori Tapio Lokin tutkimusryhmän kahdessa tuoreessa tutkimuksessa, jotka julkaistiin alan arvostetuimpiin kuuluvassa The Journal of the Acoustical Society of America – tiedelehdessä.

Ensimmäinen tutkimus osoitti, että konserttisalien erottaminen toisistaan pelkän musiikin perusteella on vaikeaa. Koehenkilöt kuuntelivat laboratoriossa näytteitä neljässä eri salissa soitetusta Beethovenin seitsemännestä sinfoniasta sekä yksittäisestä viulusta. He kuulivat aluksi näytteen referenssisalista, minkä jälkeen he yrittivät tunnistaa referenssisalin neljän näytteen joukosta.

Tehtävä onnistui hyvin, jos kuunneltava musiikkinäyte oli täsmälleen sama kaikissa saleissa. Jos referenssinäyte oli hieman eri kohdasta samaa kappaletta kuin verrokkisaleissa, tunnistaminen oli huomattavasti vaikeampaa. Tutkitut salit olivat suorakulmaiset Amsterdamin Concertgebouw ja Münchenin Herkulessaal, viinitarhamallinen Berliinin filharmonia sekä viuhkamainen Kölnin filharmonia.

”Jo pienet eroavaisuudet kuunneltavassa musiikissa tekivät kooltaan ja arkkitehtuuriltaan samankaltaisten salien tunnistamisen hyvin vaikeaksi. Keskenään hyvin erilaiset salit tunnistettiin selkeästi paremmin musiikista riippumatta”, sanoo tutkijatohtori Antti Kuusinen.

Kuunteluhuone akustiikan laboratoriossa
Kuunteluhuone Aalto-yliopiston akustiikan laboratoriossa. Kuva: Benoit Alary

Toinen tutkimus osoitti, että kuulijat havaitsevat konserttisalin akustiikan eri tavalla riippuen siitä, missä dynamiikassa eli voimakkuudessa orkesteri soittaa. Mukana olivat Helsingin Musiikkitalo, Münchenin Herkulessaal, Berliinin filharmonia ja Berliinin konserttitalo.

Koehenkilöt kuuntelivat orkesterin soittoa eri dynamiikoissa hiljaisimmasta piano pianissimosta aina voimakkaimpaan forte fortissimoon, minkä jälkeen he järjestivät salit sen mukaan, kuinka voimakkaana ja ympäröivänä he soiton kokivat. Salien järjestys vaihteli selvästi dynamiikan mukaan.

”Perinteisesti konserttisalien akustiikkaa tutkitaan laskemalla objektiivisista mittauksista akustisia parametrejä, kuten jälkikaiuntaa, jotka eivät riipu musiikin ominaisuuksista tai voimakkuudesta. Tutkimuksemme osoittavat selvästi, että tämä on riittämätöntä akustiikan kokonaisuuden ymmärtämisessä, koska sekä äänen sävy että ihmisen kuulohavainnot muuttuvat äänen voimakkuuden mukaan”, Lokki toteaa.

Lokin tutkimusryhmä on aiemmin tutkinut myös sitä, miten konserttisalien akustiikka vaikuttaa musiikin herättämiin tunnereaktioihin. Tutkimusten mukaan salit, joiden akustiikka tukee suuria dynaamisia vaihteluita, herättävät kuuntelijoissa vahvimpia tunnekokemuksia.

Konserttisalien akustiikan tunnistamista voi kokeilla itse osoitteessa: https://anttikuusinen.shinyapps.io/RoomAcousticsMatchingExperiment/ (testi kannattaa tehdä kuulokkeilla)

Linkit artikkeleihin The Journal of the Acoustical Society of America -julkaisussa:

https://asa.scitation.org/doi/10.1121/10.0001915

https://asa.scitation.org/doi/10.1121/10.0002101

Tapio Lokki

Tapio Lokki

Professor
T412 Department of Information and Communications Engineering
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Event information on a yellow to coral gradient background with yellow bubbles and a photo of a colorful event space.
Palkinnot ja tunnustukset, Kampus, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tule mukaan ensimmäiseen Aallon avoimen tieteen palkintotapahtumaan

Kaikki aaltolaiset ovat tervetulleita, osallistuminen ei vaadi ilmoittautumista!
Image from the conferment ceremony
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:
Shankar Deka on sähkötekniikan ja automaation laitoksen apulaisprofessori.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Robotiikka tarvitsee turvallisia käyttäytymismalleja

Robotiikka ja autonomiset järjestelmät kehittyvät nopeasti. Algoritmit, jotka kestävät häiriöitä ja epävarmuustekijöitä järjestelmässä ja ympäristössä, ovat kehityksen kannalta kriittisiä.
kuva puhelimesta ihmisen kädessä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin

Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.