Uutiset

Koneoppimisen avulla voidaan ennustaa ja optimoida materiaalien muodonmuutosta

Tampereen teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat opettivat koneoppimisalgoritmeja ennustamaan, miten materiaalit venyvät. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Nature Communications -lehdessä. Koneoppimisen soveltaminen avaa uusia uria fysiikassa. Mahdollisia sovelluksia löytyy myös uusien, optimaalisten materiaalien kehityksestä.
Machine Learning algorithm prediciting stress v strain

Monet arkipäiväiset makroskooppiset kappaleet venyvät ”tasaisesti”. Tällaista venymisprosessia on fysiikassa tapana kuvata sileällä voima-venymäkäyrällä, joka kertoo, kuinka paljon venyttävää voimaa tarvitaan tietyn venymän saavuttamiseksi. Viimeaikaiset kokeet ovat osoittaneet, että mikrometrien mittakaavassa tilanne on toinen: mikroskaalan kiteiden venymisprosessi koostuu tyypillisesti sarjasta diskreettejä venymäpurskeita, joilla on hyvin leveä kokojakauma. Koska purskeet ovat luonteeltaan satunnaisia, voivat näennäisesti samanlaiset mikroskaalan näytteet venyä hyvin eri tavoin. Niiden lujuusominaisuuksissa on siis suurta vaihtelua, mikä vaikeuttaa esimerkiksi materiaalien kehittämistä. Nyt Nature Communications -lehdessä julkaistussa Machine learning plastic deformation of crystals-artikkelissaan tutkijat ottavat koneoppimisen avuksi ennustaakseen yksittäisten näytteiden venymisprosessin ominaisuuksia.

"Koneoppimisalgoritmeilla onnistuttiin mittaamaan, kuinka ennustettava kiteisten aineiden venymisprosessi on. Tämä olisi ollut käytännössä mahdotonta perinteisin keinoin, mutta koneoppiminen mahdollisti uusien, mielenkiintoisten tulosten löytämisen", kertoo Associate Professor Lasse Laurson TTY:n fysiikan laboratoriosta.

Kiteisten aineiden palautumaton (plastinen) muodonmuutos syntyy, kun kiderakenteen viivamaiset hilavirheet eli dislokaatiot liikkuvat paikasta toiseen. Kiteisestä aineesta koostuvissa kappaleissa, kuten esimerkiksi monissa metalleissa tai jäässä, on lähes aina verkosto tällaisia dislokaatioita, kussakin kappaleessa omanlaisensa.

Tutkijat opettivat koneoppimisalgoritmeille yhteyden kappaleen dislokaatioista koostuvan mikrorakenteen ja näytteen voima-venymäkäyrän välillä. Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että voima-venymäkäyrän ennustettavuus riippuu epämonotonisesti näytteen venymästä: Aluksi ennustettavuus huononee venymän kasvaessa, johtuen pitkälti venymäpurskeiden satunnaisesta luonteesta. Yllättäen ennustettavuus kuitenkin paranee venymän edelleen kasvaessa. Ennustettavuuteen liittyy myös kokoefekti: suurempien kiteiden deformaatioprosessin ennustaminen on helpompaa.

"Venymän kasvaessa purskeiden määrä vähenee ja näin ollen ennustettavuuskin paranee. Tämä on lupaavaa yksittäisten näytteiden myötörajojen ennustamisen kannalta, joka on erittäin keskeinen tavoite materiaalifysiikassa", sanoo Henri Salmenjoki, tohtorikoulutettava Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitokselta. 

"Tutkimuksemme osoittaa, että koneoppimisen avulla voidaan ennustaa hyvinkin monimutkaisia ja epälineaarisia fysikaalisia prosesseja. Mahdollisia sovelluksia löytyy paitsi uusien, optimaalisten materiaalien kehityksestä, myös monien muiden monimutkaisten systeemien dynamiikan ennustamisesta", Laurson kertoo.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa oli mukana myös professori Mikko Alava Aalto-yliopistosta. Tutkimukseen saatiin rahoitusta Suomen Akatemialta.

Tutustu tutkimukseen Nature Communications -julkaisussa.

Lisätiedot: 

Associate Professor (tenure track), akatemiatutkija Lasse Laurson, TTY:n fysiikan laboratorio, [email protected]
Tohtorikoulutettava Henri Salmenjoki, Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitos, [email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Vastaajat arvioivat organisaation näkökulmasta esimerkiksi sitä, ovatko ihmiset lämpimiä ja hyväksyviä toisiaan kohtaan tai tuovatko he toisten parhaat puolet esiin.  Kuvituskuva,Unto_Rautio_Aalto
Mediatiedotteet Julkaistu:

Systeemiälykäs organisaatio menestyy – rakenteista riippumatta

Aalto-yliopiston tutkijat loivat uuden mittariston menestyvälle ja oppivalle organisaatiolle.
Ligniinillä käsitelty tuoli
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Biopohjainen puunsuoja päihittää perinteiset synteettiset vaihtoehdot

Myrkyttömästä teollisuuden sivutuotteesta on kehitetty hyvin kulutusta kestävä, auringonvalolta ja tahroilta suojaava puunsuoja.
Hey GUI is a chatbot that can be used to find images or textual information about apps and their user interfaces using natural language conversations.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi chatbot etsii tietoa sovelluksista

”Hey GUI” on keskusteleva chatbot, joka etsii tietoa sovelluksista ja niiden käyttöliittymistä, ja mikä parasta käyttäjä ei tarvitse koodaustaitoja.
Kuva: Aki-Pekka_Sinikoski.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Yritykset ovat siirtymässä kriisin hoidosta uuden kasvun tavoitteluun – haasteina muun muassa osaajapula ja pinnalliseksi jäänyt digiloikka

Orastavan kasvun tiellä on pullonkauloja eikä digitalisaation vauhdittuminen ole myöskään yksinkertaista. Kun organisaatio muuttaa konttorilta Teamsiin, jotain jää matkan varrelle.