Uutiset

Koneoppimisen apulaisprofessori Arno Solin valittiin Nuorten Tiedeakatemian jäseneksi

Tietotekniikan laitoksen apulaisprofessori Arno Solin kutsuttiin Nuorten Tiedeakatemian jäseneksi kaudelle 2021-2025.
Arno_Solin_School_of_Science_2019_photo_Matti_Ahlgren_Aalto_University-4.jpg

Kun Arno Solin sai kesäkuussa sähköpostiinsa kutsun Nuorten Tiedeakatemian jäseneksi, hän ei aikaillut vastata myöntävästi. ”Se on iso kunnia. Ei ollut vaihtoehtoa, että olisin kieltäytynyt.” 

Suomalainen Tiedeakatemia perusti Nuorten Tiedeakatemian vuonna 2017 Emil Aaltosen säätiön rahoituksella. Monitieteinen akatemia pyrkii vahvistamaan tieteen asemaa yhteiskunnassa. Jäseneksi valitaan tieteellisen uransa alussa olevia lupauksia eri yliopistoista ja aloilta. Kausi kestää neljä vuotta ja jäsenet valitaan kutsumenettelyllä.

Nuorten tiedeakatemian arvoista Soliniin vetoavat erityisesti monitieteellisyys ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Koneoppimista tutkiva Solin on osallistunut aktiivisesti tekoälyn julkiseen keskusteluun. 

Solinista monitieteellisyys on tärkeää, koska tiedeyhteisössä syntyy helposti oman tutkimusalan kuplia. Solin on huomannut ilmiön jopa oman laitoksensa sisällä, vaikka kaikki tutkivat tietotekniikkaa.

”Me tiedeihmiset tykkäämme usein hengailla niiden kanssa, jotka tekevät samanlaista tutkimusta.”

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on yksi yliopiston perustehtävistä. Solinista tapoja on monia: voi keskustella Twitterissä tai kirjoittaa vieraskynän lehteen. Monitieteellisyys on hänestä erityisen isossa osassa, kun ratkotaan yhteiskunnallisia ongelmia.

”Kun otetaan kantaa ajankohtaisiin asioihin, onhan siinä enemmän muskeleita, kun on asiantuntemusta monelta eri alalta”, hän sanoo.

Apulaisprofessoria kiinnostaa myös Nuorten Tiedeakatemian Tutkija tavattavissa -ohjelma, joka välittää eri alojen tutkijoita puhumaan kouluihin.

Syyskuussa on luvassa toinenkin uusi pesti, kun Solin aloittaa Suomen Akatemian akatemiatutkijana tutkimaan, miten koneoppimismalleista saataisiin luotettavampia ja nopeampia. 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Moderni onnellisuuden kehokartta on pitkälti samanlainen muinaisen Mesopotamian onnellisuuden kehokartan kanssa – poikkeuksena tästä on maksa, joka hohtaa muinaisilla mesopotamialaisilla silmiin pistävästi. Kuva: Moderni/PNAS: Lauri Nummenmaa et al. 2014, mesopotamialainen: Juha Lahnakoski 2024.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella

Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Jose Lado.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Euroopan tutkimusneuvostolta jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen

Jose Lado tarkastelee keväällä alkavassa projektissaan materiaaleja, jotka voisivat mahdollistaa niin kutsuttujen topologisten kvanttitietokoneiden valmistamisen.
Ryhmä ihmisiä seisoo huoneessa, yksi henkilö pitelee kukkia ja todistusta, taustalla näyttö.
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Aallon satelliittitiimi ja tutkimusrahoituksen asiantuntijat palkittiin huipputyöstään

Aalto Pioneering Excellence -palkinto myönnetään vuosittain uraauurtavaa työtä tekeville tiimeille. Kunniamaininnan sai Closing Loops -tutkimuspilotti.
Neljä henkilöä poseeraamassa. Ylärivi vasen: sisällä, valkoinen kauluspaita. Oikea: harmaa asu. Alarivi vasen: sininen puku, solmio. Oikea: ulkona, talvivaatteet.
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neljä uutta professoria nimitettiin Insinööritieteiden korkeakouluun

Työelämäprofessori Katja Tähtinen sekä apulaisprofessorit Jan Akmal, Magda Posani ja Jenni Partanen nimitettiin professorien urapolulle elo-lokakuussa 2024.