Uutiset

Koneen säätiöltä iso rahoitus Suomen keskiaikaisen puurakennusperinnön tutkimiseen

Arkkitehtuurin historian apulaisprofessori Panu Savolaisen tutkimusryhmälle 347 000 euron rahoitus.
Research group members at Karjaa medieval church in May 2020. Photo: Panu Savolainen
Panu Savolaisen tutkimusryhmän jäseniä Karjaan kirkossa maaliskuussa 2020. Kuva: Panu Savolainen

Koneen säätiö myönsi merkittävän tutkimusrahoituksen Suomen alueella säilyneiden keskiaikaisten puurakenteiden tutkimukseen. Tutkimushanketta johtaa apulaisprofessori Panu Savolainen ja siinä ovat mukana post doc -tutkija Liisa Seppänen, tohtorikoulutettava Vivi Deckwirth sekä väitöstutkijat Ilari Aalto, Franziska Dalheimer, Laura Laine ja Pauliina Saarinen. Lisäksi hankkeessa työskentelee lyhyemmillä jaksoilla asiantuntijoina useita restaurointialan ja insinööritieteen alojen edustajia. Dokumenttielokuvaohjaaja Antti Seppänen toteuttaa hankkeesta elokuvan.

Panu Savolaisen tutkimusryhmän jäseniä Karjaan kirkossa maaliskuussa 2020. Kuva: Panu Savolainen
Panu Savolaisen tutkimusryhmän jäseniä Karjaan kirkossa maaliskuussa 2020. Kuva: Panu Savolainen

Suomen keskiajalta säilynyt puurakennusperintö kätkeytyy vajaan kahdenkymmenen keskiaikaisen kivikirkon kattorakenteisiin. Yli puoli vuosituhatta kantavana rakenteena toimineet puurakenteet ovat ainutlaatuinen osa keskiajan rakennettua kulttuuriperintöä ja ainoa muussa kuin arkeologisessa kontekstissa säilynyt aikaikkuna keskiajan Suomen puurakentamiseen. Ne kertovat sekä paikallisesta kädentaidosta että keskiajan Suomen kiinteistä yhteyksistä koko Euroopan laajuisiin puurakennustaidon innovaatioihin. Hankkeessa Suomen keskiaikaisia kattorakenteita tutkitaan monitieteisesti arkkitehtuurin historian, arkeologian, insinööritieteiden, historiantutkimuksen ja kokeellisen arkeologian menetelmin, lähtökohtana kokonaisvaltainen kulttuurihistoriallinen näkökulma.

Tavoitteena on myös dokumentoida systemaattisesti ainutlaatuiset ja haavoittuvat rakenteet, joiden veistojälkiin, merkintöihin ja rakennusosien kokonaisuuteen on tallentunut aineellistunutta tietoa keskiajan rakennushankkeiden vaiheista sekä yhteisöjen ja jopa yksilöiden osallisuudesta siihen. Hankkeessa tarkastellaan myös kirkkojen holvirakenteisiin sijoitettuja rakennusuhreja, joista on löytynyt jo todisteita kahdessa kirkossa tehdyissä alustavissa tarkastuksissa.

Hankkeen tutkimustyö, avoimesti julkaistava tutkimusaineisto, tieteelliset ja yleistajuiset julkaisut, blogi, youtube-videot ja dokumenttielokuva nostavat esiin yleisölle näkymättömän mutta visuaalisesti kiehtovan osan Suomen vanhinta rakennettua kulttuuriperintöä. Sen säilyttäminen, tutkiminen ja tunnetuksi tekeminen edesauttaa kestävän rakentamisen periaatteiden juurruttamisessa yhteiskuntaan ja poliittiseen päätöksentekoon.

Ryhmän jäsenet

Panu Savolainen, Liisa Seppänen, Laura Laine, Pauliina Saarinen, Ilari Aalto, Vivi Deckwirth, Franziska  Dalheimer sekä Marko Huttunen, Lauri Saarinen, Antti Seppänen, Miina Tolonen, Mia Puranen

Lisätietoja:
Panu Savolainen
Apulaisprofessori, Arkkitehtuurin historia ja restaurointi
Panu.savolainen@aalto.fi
+358 50 4756 727

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.
Kolme tutkijaa tarkastelee johdotettua aivomallia laboratoriossa, taustalla aivokuva näytöllä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Terveys x teknologia: Magneettistimulaatio aktivoi hermosoluja ja puree masennukseen

Aivojen magneettistimulaatio on auttanut masennuspotilaita jo vuosia, mutta hoitoa saa edelleen vain harva. Tutkijat kehittävät siitä helpompaa, nopeampaa ja yksilöllisempää. Tavoitteena on automatisoida hoitoa ja parantaa sen tehoa.