Uutiset

Koneen säätiöltä iso rahoitus Suomen keskiaikaisen puurakennusperinnön tutkimiseen

Arkkitehtuurin historian apulaisprofessori Panu Savolaisen tutkimusryhmälle 347 000 euron rahoitus.
Research group members at Karjaa medieval church in May 2020. Photo: Panu Savolainen
Panu Savolaisen tutkimusryhmän jäseniä Karjaan kirkossa maaliskuussa 2020. Kuva: Panu Savolainen

Koneen säätiö myönsi merkittävän tutkimusrahoituksen Suomen alueella säilyneiden keskiaikaisten puurakenteiden tutkimukseen. Tutkimushanketta johtaa apulaisprofessori Panu Savolainen ja siinä ovat mukana post doc -tutkija Liisa Seppänen, tohtorikoulutettava Vivi Deckwirth sekä väitöstutkijat Ilari Aalto, Franziska Dalheimer, Laura Laine ja Pauliina Saarinen. Lisäksi hankkeessa työskentelee lyhyemmillä jaksoilla asiantuntijoina useita restaurointialan ja insinööritieteen alojen edustajia. Dokumenttielokuvaohjaaja Antti Seppänen toteuttaa hankkeesta elokuvan.

Panu Savolaisen tutkimusryhmän jäseniä Karjaan kirkossa maaliskuussa 2020. Kuva: Panu Savolainen
Panu Savolaisen tutkimusryhmän jäseniä Karjaan kirkossa maaliskuussa 2020. Kuva: Panu Savolainen

Suomen keskiajalta säilynyt puurakennusperintö kätkeytyy vajaan kahdenkymmenen keskiaikaisen kivikirkon kattorakenteisiin. Yli puoli vuosituhatta kantavana rakenteena toimineet puurakenteet ovat ainutlaatuinen osa keskiajan rakennettua kulttuuriperintöä ja ainoa muussa kuin arkeologisessa kontekstissa säilynyt aikaikkuna keskiajan Suomen puurakentamiseen. Ne kertovat sekä paikallisesta kädentaidosta että keskiajan Suomen kiinteistä yhteyksistä koko Euroopan laajuisiin puurakennustaidon innovaatioihin. Hankkeessa Suomen keskiaikaisia kattorakenteita tutkitaan monitieteisesti arkkitehtuurin historian, arkeologian, insinööritieteiden, historiantutkimuksen ja kokeellisen arkeologian menetelmin, lähtökohtana kokonaisvaltainen kulttuurihistoriallinen näkökulma.

Tavoitteena on myös dokumentoida systemaattisesti ainutlaatuiset ja haavoittuvat rakenteet, joiden veistojälkiin, merkintöihin ja rakennusosien kokonaisuuteen on tallentunut aineellistunutta tietoa keskiajan rakennushankkeiden vaiheista sekä yhteisöjen ja jopa yksilöiden osallisuudesta siihen. Hankkeessa tarkastellaan myös kirkkojen holvirakenteisiin sijoitettuja rakennusuhreja, joista on löytynyt jo todisteita kahdessa kirkossa tehdyissä alustavissa tarkastuksissa.

Hankkeen tutkimustyö, avoimesti julkaistava tutkimusaineisto, tieteelliset ja yleistajuiset julkaisut, blogi, youtube-videot ja dokumenttielokuva nostavat esiin yleisölle näkymättömän mutta visuaalisesti kiehtovan osan Suomen vanhinta rakennettua kulttuuriperintöä. Sen säilyttäminen, tutkiminen ja tunnetuksi tekeminen edesauttaa kestävän rakentamisen periaatteiden juurruttamisessa yhteiskuntaan ja poliittiseen päätöksentekoon.

Ryhmän jäsenet

Panu Savolainen, Liisa Seppänen, Laura Laine, Pauliina Saarinen, Ilari Aalto, Vivi Deckwirth, Franziska  Dalheimer sekä Marko Huttunen, Lauri Saarinen, Antti Seppänen, Miina Tolonen, Mia Puranen

Lisätietoja:
Panu Savolainen
Apulaisprofessori, Arkkitehtuurin historia ja restaurointi
[email protected]
+358 50 4756 727

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Shankar Deka on sähkötekniikan ja automaation laitoksen apulaisprofessori.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Robotiikka tarvitsee turvallisia käyttäytymismalleja

Robotiikka ja autonomiset järjestelmät kehittyvät nopeasti. Algoritmit, jotka kestävät häiriöitä ja epävarmuustekijöitä järjestelmässä ja ympäristössä, ovat kehityksen kannalta kriittisiä.
kuva puhelimesta ihmisen kädessä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin

Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
Tundramaisema, jossa maassa yläosastaan avoimia tutkimuskammioita.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi

Ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Avoimen tieteen kesäpäivät pidetään Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella ja Zoomissa 3.–4.6. Ilmoittauduthan 3.5. mennessä!