Uutiset

Kolme kiehtovaa asiaa avaruudesta – Minkä mysteerin ratkeamista avaruustutkija Joni Tammi odottaa?

Ekaluokkalainen Joni Tammi piti elämänsä ensimmäisen esitelmän tähdistä. Siitä alkoi matka, joka johti avaruustutkijan uraan. Mutta minkä älynväläyksen hän sai Esko Valtaojan kurssilla opiskeluaikanaan?
Metsähovi Radio Observatory, Joni Tammi
Joni Tammi puhui marraskuussa Friday Night Live -tilaisuudessa siitä, miten avaruus on naapurustoamme siinä missä kotikaupunkimmekin.

Metsähovin radiotutkimusaseman johtaja Joni Tammi aloitti tähtitieteilijän uransa jo ensimmäisellä luokalla, kun hän piti luokalle esitelmän tähdistä. Sen jälkeen kaikki opiskeluvalinnat suuntasivat häntä tiettyyn suuntaan – avaruustutkijaksi.

Opiskeluaikoina Tammi tutustui tietokonesimulaatioon avaruustutkimuksessa Esko Valtaojan pitämällä kurssilla. Silloin vielä yksinkertaiset mallinnukset törmäävistä galakseista lumosivat Tammen. Hän päätti suuntautua teoreettiseen astrofysiikkaan ja avaruuden ilmiöiden mallintamiseen.

Tammelle avaruus on osa ympäristöämme, josta emme vielä tiedä tarpeeksi. Mikä avaruudessa kiehtoo häntä?

”Muistan, kuinka lapsena luin tietosanakirjaa isovanhemmillani. Siinä näytettiin, miten planeettojen liikeradat saadaan selville leikkaamalla kartiota eri suunnista. Planeettojen liike muodostaa ellipsin, kaukaiset komeetat puolestaan tekevät hyperbelin muodon, kun ne lähestyvät aurinkoa. On hämmästyttävää, miten niin massiiviset planeetat noudattavat matemaattisia muotoja. Matematiikan ja fysiikan kauneus kiehtoo minua vielä aikuisenakin.”

”Toinen avaruudessa minuun vetoava asia on sen suuruus tai vastakohtaisesti ihmisen pienuus. On lohdullista tietää olevansa pieni. Vaikka kuinka mokaisi omassa elämässä, auttaa kun vaan nostaa katseensa ylöspäin ja ajattelee, että kahden sadan kilometrin korkeudessa omia ongelmia ei enää näy.”

Matematiikan ja fysiikan kauneus kiehtoo minua vielä aikuisenakin.

Joni Tammi

”Kolmas tähtihetki on tulevaisuudessa. Minua kiinnostaa saada selville, miten mustan aukon synnyttämät voimat muuntuvat valoksi ja radiosäteilyksi. Olemme nähneet kuvan mustasta aukosta ja tiedämme, että mustan aukon synnyttämissä suihkuissa hiukkaset liikkuvat lähes valon nopeudella ja säteilevät voimakkaasti. Mutta emme tiedä, millainen prosessi tarkalleen saa tämän aikaan. Ja tämän tiedon saamiseksi tarvitsemme samanaikaisia havaintoja usealta eri taajuudelta, pitkältä aikaväliltä.  Tämä ei vielä nykyisillä laitteilla onnistu.”

Lue lisää uudenlaisesta vastaanotintyypistä, jota on kehitetty viime vuosina Etelä-Koreassa ja mitä kaikkea sen avulla pystyttäisiin tutkimaan Metsähovissa. Laitteen hankkimiseen tarvitsemme lahjoittajien apua.

Uusi teknologia mullistaa tavan katsoa maailmankaikkeutta >>

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.
Student Service Design Challenge 2020 -kilpailussa toiseksi sijoittunut Aallon opiskelijaryhmä hymyilee kuvassa
Palkitut, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Voittoisa palvelukonsepti tarjoaa parempaa terveydenhoitoa romaneille

Aalto-yliopiston No Pressure -tiimi voitti toisen sijan kansainvälisessä opiskelijoiden palvelumuotoilukilpailussa.