Kolme kiehtovaa asiaa avaruudesta – Minkä mysteerin ratkeamista avaruustutkija Joni Tammi odottaa?
Metsähovin radiotutkimusaseman johtaja Joni Tammi aloitti tähtitieteilijän uransa jo ensimmäisellä luokalla, kun hän piti luokalle esitelmän tähdistä. Sen jälkeen kaikki opiskeluvalinnat suuntasivat häntä tiettyyn suuntaan – avaruustutkijaksi.
Opiskeluaikoina Tammi tutustui tietokonesimulaatioon avaruustutkimuksessa Esko Valtaojan pitämällä kurssilla. Silloin vielä yksinkertaiset mallinnukset törmäävistä galakseista lumosivat Tammen. Hän päätti suuntautua teoreettiseen astrofysiikkaan ja avaruuden ilmiöiden mallintamiseen.
Tammelle avaruus on osa ympäristöämme, josta emme vielä tiedä tarpeeksi. Mikä avaruudessa kiehtoo häntä?
”Muistan, kuinka lapsena luin tietosanakirjaa isovanhemmillani. Siinä näytettiin, miten planeettojen liikeradat saadaan selville leikkaamalla kartiota eri suunnista. Planeettojen liike muodostaa ellipsin, kaukaiset komeetat puolestaan tekevät hyperbelin muodon, kun ne lähestyvät aurinkoa. On hämmästyttävää, miten niin massiiviset planeetat noudattavat matemaattisia muotoja. Matematiikan ja fysiikan kauneus kiehtoo minua vielä aikuisenakin.”
”Toinen avaruudessa minuun vetoava asia on sen suuruus tai vastakohtaisesti ihmisen pienuus. On lohdullista tietää olevansa pieni. Vaikka kuinka mokaisi omassa elämässä, auttaa kun vaan nostaa katseensa ylöspäin ja ajattelee, että kahden sadan kilometrin korkeudessa omia ongelmia ei enää näy.”
Joni TammiMatematiikan ja fysiikan kauneus kiehtoo minua vielä aikuisenakin.
”Kolmas tähtihetki on tulevaisuudessa. Minua kiinnostaa saada selville, miten mustan aukon synnyttämät voimat muuntuvat valoksi ja radiosäteilyksi. Olemme nähneet kuvan mustasta aukosta ja tiedämme, että mustan aukon synnyttämissä suihkuissa hiukkaset liikkuvat lähes valon nopeudella ja säteilevät voimakkaasti. Mutta emme tiedä, millainen prosessi tarkalleen saa tämän aikaan. Ja tämän tiedon saamiseksi tarvitsemme samanaikaisia havaintoja usealta eri taajuudelta, pitkältä aikaväliltä. Tämä ei vielä nykyisillä laitteilla onnistu.”
Lue lisää uudenlaisesta vastaanotintyypistä, jota on kehitetty viime vuosina Etelä-Koreassa ja mitä kaikkea sen avulla pystyttäisiin tutkimaan Metsähovissa. Laitteen hankkimiseen tarvitsemme lahjoittajien apua.
Uusi teknologia mullistaa tavan katsoa maailmankaikkeutta >>
Lue lisää uutisia
Tulevaisuuden tekijät tutkivat akkuja, tietojen salausta ja muovin kierrätystä
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi 3,5 miljoonaa euroa tutkimusrahaa kahdeksalle hankkeelle, joista viisi tuli Aalto-yliopistosta.
Sebastian Szyller: Tavoitteeni on tehdä koneoppimisesta luotettavampaa ja sietokykyisempää
Sebastian Szyller on nimitetty apulaisprofessoriksi Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselle 1.9.2025 alkaen. Szyller tutkii yksityisyyttä säilyttäviä koneoppimismalleja sekä niiden suojausta ja toimintavarmuutta.
Varastokirjaston artikkelien suoratoimituksen pilottihanke päättyy
Aalto-yliopisto on ollut mukana Varastokirjaston ja Kopioston artikkelien suoratoimituksen pilottihankkeessa vuosina 2023-2025. Pilotti päättyy 19.12.2025.