Uutiset

Koen Van Leemput käyttää tekoälyä lääketieteellisen kuvantamisen apuna

Suurin haaste on menetelmien soveltaminen laboratorioympäristöstä potilaiden hoitoon, uusi professori sanoo.
Koen Van Leemput
Kuva: Mikko Raskinen/Aalto-yliopisto

Mitä tutkit ja miksi?

Analysoin tietokoneen avulla lääketieteellisiä kuvia, esimerkiksi tietokonetomografia- tai magneettikuvia. Yritämme mitata kuvista esimerkiksi niissä näkyviä rakenteita, kuten sydämen, kallon tai tiettyjen aivojen alueiden kokoa tai muotoa. Tästä on hyötyä esimerkiksi sen selvittämisessä, miten tiettyä sairautta sairastavien ihmisten aivot eroavat terveiden ihmisten aivoista. Tutkimus on avuksi myös esimerkiksi lääkekokeissa tai uusien hoitomuotojen arvioimisessa.

Haastavinta on soveltaa ihmisryhmien välisiä eroja selvittävistä ryhmätutkimuksista saatavia oivalluksia yksilöihin. Oletetaan esimerkiksi, että meillä on yksi potilas, jolla on diagnosointia tai hoitoa vaativa sairaus. Tämä tilanne poikkeaa merkittävästi ryhmätutkimuksesta, koska nyt käytettävät kuvat tulevat jostakin sairaalasta, ne on otettu kyseisen sairaalan parhaaksi katsomalla tavalla, eri laitteilla ja laiteasetuksilla kuin tutkimuksessa. Ja nämä potilaat eivät ole terveen näköisiä, heillä voi olla esimerkiksi suuri aivokasvain. Se on kuin kuvantamista luonnossa verrattuna laboratorioon. Tähän meillä ei ole vielä selkeitä ratkaisuja.

Miten sinusta tuli professori?

Tiesin aina haluavani professoriksi, tai keksijäksi. Muistan nähneeni lapsena televisio-ohjelman, jossa oli joku tyyppi, keksijä, joka oli professori. Tiesin, että tätä minä haluan tehdä. Muuten etenin normaalilla tavalla akateemisen uran eri vaiheiden läpi.

Mikä on urasi tähänastinen kohokohta?

Ei ole vain yhtä asiaa. Olen suuri musiikin ystävä, ja tämä on vähän kuin joku kysyisi sinulta suosikkikappalettasi. Spotify-listallani on noin 300 kappaletta ja ne ovat kaikki upeita!

On itse tutkimus, saavutettu edistys ja uusien löytöjen jännitys – sellaisen tekeminen, mitä kukaan ei ole aiemmin tehnyt. Sitten on tietysti työskentely nuorten parissa; jokainen sukupolvi on uusi aalto lahjakkuuksia. Näistä yritämme suodattaa hiomattomat timantit, muovata niitä ja auttaa niitä loistamaan. Lisäksi kirjoitamme paljon avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, joten vastaan tulee tutkimusartikkeleita, jotka ovat hyödyntäneet työkalujamme. Se on kiinnostavaa. Kaikki nuo asiat, ja monet muut.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

En tiedä mitä odottaa, mutta tiedän mitä toivoa. Tahdon vakiinnuttaa asemani täällä ja perustaa menestyvän tutkimusryhmän. Haluan toki rakentaa yhteyksiä suomalaiseen tutkijayhteisöön sekä kliinisiin yhteistyökumppaneihin, mutta samalla säilyttää kansainvälisen otteen. Haluan jatkaa työskentelyä kollegoideni kanssa Harvardissa ja olla yhteydessä myös eurooppalaisiin tutkijapiireihin.

Koen Van Leemput on aloittanut professorina neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella 1. helmikuuta. Hänellä on myös affiliaatio tietotekniikan laitoksella.

FCAI

Suomen tekoälykeskus FCAI (ulkoinen linkki)

Suomen tekoälykeskus FCAI on osaamiskeskittymä, jonka ovat käynnistäneet Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. FCAI:n tavoitteena on kehittää uudenlaista tekoälyä, joka voi toimia ihmisen kanssa monimutkaisessa ympäristössä ja auttaa uudistamaan suomalaista teollisuutta. FCAI on yksi Suomen Akatemian lippulaivoista.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Tutkimus oli osa Aalto-yliopiston tutkija Ana Trianan väitöskirjatyötä. Triana oli samalla oman tutkimuksensa kohde. Kuva: Matti Ahlgren.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Sikeästi nukuttu yö ja kova treeni näkyivät aivoissa jopa kahden viikon päästä

Aalto-yliopiston ja Oulun yliopiston tutkijat seurasivat yhden ihmisen arkea viiden kuukauden ajan aivokuvausten, puettavien älylaitteiden sekä älypuhelintietojen avulla. Tutkimus oli osa Aalto-yliopiston tutkija Ana Trianan väitöskirjatyötä. Triana oli samalla oman tutkimuksensa kohde.
Professori Jouni Punkki iloitsee, että Loikka-hankkeen tutkimustulokset on viety täysimääräisenä käytäntöön ja Lammi näyttää omalta osaltaan suuntaa koko alalle. Kuva: Lammin Betoni
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lammi siirtyi valmistamaan vain vähähiilisiä tuotteita – taustalla tutkimustyö

Lammin Betoni siirtyi tänä syksynä valmistamaan vain vähähiilisiä harkkotuotteita. Siirtymää edelsi laaja-alainen, yli kahden vuoden pituinen kansallinen LOIKKA-tutkimushanke.
Hera-tehtävässä Milani on yksi kahdesta CubeSat-pienoissatelliitista, jotka lähetetään tutkimaan Didymoksen ja Dimorphoksen asteroidijärjestelmää.  Kuva: Tyvak International
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaista teknologiaa lähtee ulkoavaruuteen – tavoitteena auttaa suojelemaan Maata asteroidien törmäyksiltä

VTT:n kehittämä ASPECT-hyperspektrikamera on mukana Euroopan avaruusjärjestön ESA:n avaruusmissiossa, jossa testataan teknologiaa potentiaalisesti vaarallisen asteroidin kiertoradan muuttamiseksi. Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto vastaavat datankäsittelystä, laitteiston testauksesta ja operaation tieteellisestä suunnittelusta. Kuva Space on suunnitellut hyperspektrikameran dataprosessointiyksikön ja laitteet, jotka ylläpitävät luotaimien elintoimintoja matkalla asteroideille.
Students studying in a study room. Photo by Unto Rautio.
Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Opintojen hyväksilukuperiaatteisiin tulossa muutoksia 1.1.2025 alkaen

Niitä sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tuleviin hyväksilukuhakemuksiin.