Uutiset

Kasvuyrittäjä voi saada tukieuroista lisävauhtia

Aalto-yliopiston tutkimus osoittaa, että kasvuyritysohjelmiin sijoittaminen on taloudellisestikin kannattavaa politiikkaa.

Suomi tarvitsee kasvuyrittäjyyttä, jotta talous kääntyisi uuteen nousuun. Kasvuyrittäjyyden tukemiseen julkisin varoin on kuitenkin suhtauduttu usein epäillen, ja tuen taloudellista kannattavuutta on myös ollut vaikea määrittää. Johtuuko mahdollinen kasvu itse ohjelmasta vai siitä, että ohjelmaan on valikoitunut tavallista kilpailukykyisempiä yrityksiä?

Juuri valmistunut, Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksella tehty tutkimus osoittaa, että kasvuyritysohjelmat voivat synnyttää todellista lisäarvoa. Kahdeksan vuotta kestäneessä vaikuttavuustutkimuksessa seurattiin Tekesin Nuoret Innovatiiviset Yritykset -ohjelman kasvatteja. Tutkimuksen mukaan NIY-ohjelman kasvuvaikutus vastasi noin 120 % liikevaihdon lisäystä, kun tilastollisesti eliminoidaan se vinouma, joka syntyy yritysten valikoitumisesta ohjelmaan.

Tulos on merkittävä, sillä analyysissä ei huomioitu NIY-ohjelmaan osallistunutta SuperCelliä, jonka synnyttämät verotulot riittävät yksinään kattamaan koko ohjelman kustannukset.

”Olemme ensimmäisen kerran kyenneet osoittamaan, että kasvuyrittäjyysohjelmilla voi olla todellista lisäarvoa. NIY-ohjelman vaikuttavuutta lienevät edistäneet konkreettisen hands-on-lähestymistavan lisäksi se, että tuki ei ole automaattista, vaan se on sidottu yritykselle asetettujen kasvutavoitteiden saavuttamiseen”, toteaa tutkimusta johtanut professori Erkko Autio.

Huomattava hyöty

NIY on kallis ohjelma: jokaista sen loppuun suorittanutta yritystä on tuettu miljoonalla eurolla. Tutkimuksen perusteella ohjelman synnyttämä lisäarvo kattaa kustannukset reilusti: jokainen ohjelmaan sijoitettu tukieuro synnytti varovaisesti arvioiden noin 1,11 euron verran uutta liikevaihtoa. Kyseessä on trendivaikutus, eli osallistujat ovat siirtyneet verrokkiryhmää korkeammalla kasvukäyrälle. Ohjelman tuottama hyöty on siis huomattava – muttei automaattinen.

Tutkimuksen perusteella ohjelman synnyttämä lisäarvo kattaa kustannukset reilusti.

”Vaikka tulokset ovat rohkaisevia, se ei tarkoita, että lisäarvo syntyisi automaattisesti. Kasvuyrittäjyysohjelmissa vaaditaan kurinalaisuutta, etenkin silloin, kun päätetään, annetaanko ohjelmaan valikoituneen yrityksen jatkaa ohjelmassa vai ei”, vanhempi tutkija Heikki Rannikko korostaa.

Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi arvostetussa Research Policy -lehdessä.

Autio, Erkko & Rannikko, Heikki. 2015. Retaining Winners: Can Policy Boost High-Growth Entrepreneurship?
http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2609502  

Lisätiedot:

Vanhempi tutkija Heikki Rannikko
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus
heikki.rannikko@aalto.fi
Puh. 040 353 8454

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Juha Gogulski, kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Juha Gogulski kehittää räätälöityä aivostimulaatiohoitoa masennukseen

Aalto-yliopiston tutkijatohtori ja Instrumentariumin tiedesäätiön Fellow-apurahan saanut Juha Gogulski kehittää tutkimusta, jonka tavoitteena on räätälöidä masennuspotilaille yksilöllistä aivostimulaatiohoitoa.
Moderni näyttelysali, mannekiineilla vihreitä ja valkoisia vaatteita, kulhoja ja beige kylpyamme jalustoilla
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisia puupohjaisia innovaatioita esillä Lontoossa

Näyttely esittelee suomalaisia biotalouden ratkaisuja niin teollisuuden kuin kuluttajan arkeen. Origamipohjaiset FOLD-materiaalit tarjoavat kestävämpiä ratkaisuja pakkausten ohella myös moneen muuhun käyttötarkoitukseen.
Musta teksti keltaisella: “#9” ja rivi maailman taide- ja muotoilurankingista (QS 2026).
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston taide ja muotoilu on maailman yhdeksänneksi paras

Kaikkiaan viisi Aallon alaa ylsi sadan parhaan joukkoon arvostetussa QS-vertailussa.
Valkoinen paneelipatteri vaalealla seinällä lasioven vieressä, taustalla kaupunkinäkymä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä

Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia.