Uutiset

Kasvuyrittäjä voi saada tukieuroista lisävauhtia

Aalto-yliopiston tutkimus osoittaa, että kasvuyritysohjelmiin sijoittaminen on taloudellisestikin kannattavaa politiikkaa.

Suomi tarvitsee kasvuyrittäjyyttä, jotta talous kääntyisi uuteen nousuun. Kasvuyrittäjyyden tukemiseen julkisin varoin on kuitenkin suhtauduttu usein epäillen, ja tuen taloudellista kannattavuutta on myös ollut vaikea määrittää. Johtuuko mahdollinen kasvu itse ohjelmasta vai siitä, että ohjelmaan on valikoitunut tavallista kilpailukykyisempiä yrityksiä?

Juuri valmistunut, Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksella tehty tutkimus osoittaa, että kasvuyritysohjelmat voivat synnyttää todellista lisäarvoa. Kahdeksan vuotta kestäneessä vaikuttavuustutkimuksessa seurattiin Tekesin Nuoret Innovatiiviset Yritykset -ohjelman kasvatteja. Tutkimuksen mukaan NIY-ohjelman kasvuvaikutus vastasi noin 120 % liikevaihdon lisäystä, kun tilastollisesti eliminoidaan se vinouma, joka syntyy yritysten valikoitumisesta ohjelmaan.

Tulos on merkittävä, sillä analyysissä ei huomioitu NIY-ohjelmaan osallistunutta SuperCelliä, jonka synnyttämät verotulot riittävät yksinään kattamaan koko ohjelman kustannukset.

”Olemme ensimmäisen kerran kyenneet osoittamaan, että kasvuyrittäjyysohjelmilla voi olla todellista lisäarvoa. NIY-ohjelman vaikuttavuutta lienevät edistäneet konkreettisen hands-on-lähestymistavan lisäksi se, että tuki ei ole automaattista, vaan se on sidottu yritykselle asetettujen kasvutavoitteiden saavuttamiseen”, toteaa tutkimusta johtanut professori Erkko Autio.

Huomattava hyöty

NIY on kallis ohjelma: jokaista sen loppuun suorittanutta yritystä on tuettu miljoonalla eurolla. Tutkimuksen perusteella ohjelman synnyttämä lisäarvo kattaa kustannukset reilusti: jokainen ohjelmaan sijoitettu tukieuro synnytti varovaisesti arvioiden noin 1,11 euron verran uutta liikevaihtoa. Kyseessä on trendivaikutus, eli osallistujat ovat siirtyneet verrokkiryhmää korkeammalla kasvukäyrälle. Ohjelman tuottama hyöty on siis huomattava – muttei automaattinen.

Tutkimuksen perusteella ohjelman synnyttämä lisäarvo kattaa kustannukset reilusti.

”Vaikka tulokset ovat rohkaisevia, se ei tarkoita, että lisäarvo syntyisi automaattisesti. Kasvuyrittäjyysohjelmissa vaaditaan kurinalaisuutta, etenkin silloin, kun päätetään, annetaanko ohjelmaan valikoituneen yrityksen jatkaa ohjelmassa vai ei”, vanhempi tutkija Heikki Rannikko korostaa.

Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi arvostetussa Research Policy -lehdessä.

Autio, Erkko & Rannikko, Heikki. 2015. Retaining Winners: Can Policy Boost High-Growth Entrepreneurship?
http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2609502  

Lisätiedot:

Vanhempi tutkija Heikki Rannikko
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus
[email protected]
Puh. 040 353 8454

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ligniinillä käsitelty tuoli
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Biopohjainen puunsuoja päihittää perinteiset synteettiset vaihtoehdot

Myrkyttömästä teollisuuden sivutuotteesta on kehitetty hyvin kulutusta kestävä, auringonvalolta ja tahroilta suojaava puunsuoja.
Scehmatic of a heavy fermion on graphene
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Grafeenista loihdittu kvanttimateriaali ilmentää samoja ominaisuuksia kuin harvinaisten maametallien yhdisteet

Uusi tutkimusartikkeli osoittaa, että raskaita fermionimateriaaleja voidaan luoda grafeenista edullisesti ja ilman radioaktiivista säteilyä
The picture shows Derin Kent.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miten löytää työlle merkitys kriisin jälkeen?

Kriisin keskellä on luonnollista tuntea oma työnsä merkityksettömäksi. Apu löytyy luovuudesta ja vahvasta visiosta, sanoo Warwick Business Schoolin apulaisprofessori Derin Kent.
Työelämäprofessori Janne Seppänen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Työelämäprofessori Janne Seppänen: Energia-alan osaajatarve kasvaa

Ilmastoneutraalin yhteiskunnan tavoittelu aiheuttaa suuren murroksen energiajärjestelmään.