Kasvuyrittäjä voi saada tukieuroista lisävauhtia
Suomi tarvitsee kasvuyrittäjyyttä, jotta talous kääntyisi uuteen nousuun. Kasvuyrittäjyyden tukemiseen julkisin varoin on kuitenkin suhtauduttu usein epäillen, ja tuen taloudellista kannattavuutta on myös ollut vaikea määrittää. Johtuuko mahdollinen kasvu itse ohjelmasta vai siitä, että ohjelmaan on valikoitunut tavallista kilpailukykyisempiä yrityksiä?
Juuri valmistunut, Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksella tehty tutkimus osoittaa, että kasvuyritysohjelmat voivat synnyttää todellista lisäarvoa. Kahdeksan vuotta kestäneessä vaikuttavuustutkimuksessa seurattiin Tekesin Nuoret Innovatiiviset Yritykset -ohjelman kasvatteja. Tutkimuksen mukaan NIY-ohjelman kasvuvaikutus vastasi noin 120 % liikevaihdon lisäystä, kun tilastollisesti eliminoidaan se vinouma, joka syntyy yritysten valikoitumisesta ohjelmaan.
Tulos on merkittävä, sillä analyysissä ei huomioitu NIY-ohjelmaan osallistunutta SuperCelliä, jonka synnyttämät verotulot riittävät yksinään kattamaan koko ohjelman kustannukset.
”Olemme ensimmäisen kerran kyenneet osoittamaan, että kasvuyrittäjyysohjelmilla voi olla todellista lisäarvoa. NIY-ohjelman vaikuttavuutta lienevät edistäneet konkreettisen hands-on-lähestymistavan lisäksi se, että tuki ei ole automaattista, vaan se on sidottu yritykselle asetettujen kasvutavoitteiden saavuttamiseen”, toteaa tutkimusta johtanut professori Erkko Autio.
Huomattava hyöty
NIY on kallis ohjelma: jokaista sen loppuun suorittanutta yritystä on tuettu miljoonalla eurolla. Tutkimuksen perusteella ohjelman synnyttämä lisäarvo kattaa kustannukset reilusti: jokainen ohjelmaan sijoitettu tukieuro synnytti varovaisesti arvioiden noin 1,11 euron verran uutta liikevaihtoa. Kyseessä on trendivaikutus, eli osallistujat ovat siirtyneet verrokkiryhmää korkeammalla kasvukäyrälle. Ohjelman tuottama hyöty on siis huomattava – muttei automaattinen.
Tutkimuksen perusteella ohjelman synnyttämä lisäarvo kattaa kustannukset reilusti.
”Vaikka tulokset ovat rohkaisevia, se ei tarkoita, että lisäarvo syntyisi automaattisesti. Kasvuyrittäjyysohjelmissa vaaditaan kurinalaisuutta, etenkin silloin, kun päätetään, annetaanko ohjelmaan valikoituneen yrityksen jatkaa ohjelmassa vai ei”, vanhempi tutkija Heikki Rannikko korostaa.
Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi arvostetussa Research Policy -lehdessä.
Autio, Erkko & Rannikko, Heikki. 2015. Retaining Winners: Can Policy Boost High-Growth Entrepreneurship?
http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2609502
Lisätiedot:
Vanhempi tutkija Heikki Rannikko
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus
heikki.rannikko@aalto.fi
Puh. 040 353 8454
Lue lisää uutisia
Sähköpotkulaudat vakiintuivat osaksi kaupunkiliikennettä – tutkijat peräänkuuluttavat kaupungeilta aktiivisempaa ohjausta
Laaja tutkimus osoittaa, että jaettavat sähköpotkulaudat, kaupunkipyörät ja tavarapyörät ovat vakiintumassa osaksi kaupunkiliikennettä ympäri maailmaa. Tutkijoiden mukaan kuntien ja valtion tulisi ohjata mikroliikkumisen kehitystä aktiivisesti sen sijaan, että ilmiötä pidettäisiin ohimenevänä.
Kenen Turku -kirja haastaa kaupunkisuunnittelun ja vaatii lisää vihreyttä myös tiiviiseen kaupunkiin
Tuore kirja kokoaa yhteen Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten kaupunki voisi olla vehreämpi ja elinkelpoisempi paitsi ihmisille myös muille lajeille.
Aalto-yliopisto esittelee kiertotalouden ratkaisuja New European Bauhaus -festivaalilla
Euroopan komission New European Bauhaus eli NEB -aloite kokoaa kestävän tulevaisuuden tekijät kesäkuussa Brysseliin.