Uutiset

Kansantaloustiedettä opiskellut Soila Höijer päätyi IT-alalle ja nautti työstään

”Haluan kovasti kannustaa tyttöjäkin monipuoliselle IT-alalle.”
Lahjoittajien seinäteos /  Donors Wall at Aalto BIZ. Photo: Mikko Raskinen
Lahjoittajaseinäteos Kauppakorkeakoululla. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Alumnimme ja lahjoittajamme Soila Höijer aloitti opinnot Kauppakorkeakoulussa vuonna 1974.

”Kauppakorkeakoulu tuntui sellaiselta konkreettiselta paikalta yhteiskunnan sisällä – paikalta, joka pyörittää yhteiskuntaamme. Pääsin papereilla sisään, osa tuli silloinkin pääsykokeiden kautta. Valmistuin ekonomiksi (alempi tutkinto) jouluna -77. Aloitin maisteriopinnot ja tentit tuli suoritettua, mutta gradu jäi roikkumaan, kun työt veivät mukanaan. Sain gradun valmiiksi runsas 10 vuotta myöhemmin.”

Alumni ja lahjoittaja Soila Höijer
Soila Höijer. Kuva: Helena Salminen

”Vuoden -78 syksyllä, kun ensimmäisen kerran pohdin gradun aihetta, professori Fedi Vaivion ehdotus minulle oli ”Paperiton konttori”. -90-luvun alussa professori Pertti Haaparanta antoi minulle aiheeksi ”Paperin vientihintojen vaikutus kuitupuun kantohintaan Suomessa”, ja siitä sen sitten tein. Molemmat professorit tunnistivat hiljaisia signaaleja ja pystyivät katsomaan kauas tulevaisuuteen jo tuolloin. Miten upeaa!”

Sivuhuomiona Soila Höijer haluaa korjata sen varsin yleisen käsityksen, etteikö politiikka olisi hän aikanaan näkynyt Kauppiksella.

”Se ei pidä paikkaansa. Minäkin jouduin kerran opponoimaan yhden taistolaisen opiskelijan seminaarityön. Professori ei halunnut arvioida sitä, ja jätti päätöksen hyväksytyn tai hylätyn arvosanan antamisesta minulle. Luin seminaarityötä, ja päädyin ehdottamaan, että hyväksytään se, mutta ilman arvosanaa. Professori teki, kuten ehdotin.”

Kansantaloustiede auttoi ymmärtämään IT:tä

Soilan pääaine oli kansainvälinen kansantaloustiede. Hän ei tiedä, valitsiko sen itse vai valitsiko aine hänet.

”Olin aineesta todella kiinnostunut, teemat tuntuivat konkreettisilta. Kansis kokoaa yhteiskunnan, ja se on mielestäni aine, jota jokaisen olisi hyvä lukea. Olin töissä Finnpapilla (Suomen Paperitehtaitten Yhdistys) myyntiosastolla, kunnes lamavuosina Henrik Serlachius sanoi, että hän on aikonut ehdottaa minua IT-osastolle, jossa tarvittiin käytännön osaajaa. Olin kauhuissani, mutta ”Hentta” sanoi, että nyt on tarjolla tulevaisuuden paikka, ja niin siinä kävikin! Kansantaloustiede auttoi senkin ymmärtämisessä, miten IT on valtava pyörittävä voima organisaatioissa, niin hyvässä kuin pahassa.”

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, Finnpap jouduttiin lakkauttamaan, koska koettiin, että se oli kartelli. Jo tätä ennenkin Finnpapista oli eronnut yrityksiä.

”Finnpapin IT-toiminto siirrettiin Metsäliitto-maailmaan ja alkoi valtavat SAP-projektit, kunnes meidät myytiin yllättäen IBM:lle. Palattuani yhden kesän jälkeen konttorille vitoskerros oli aika lailla tyhjänä. Porukka oli lähtenyt ”omasta halustaan” uusiin tehtäviin yrityksen ulkopuolelle. Oma tieni vei konsultiksi Accenturelle ja Acandoon. Viimeiset työvuoteni työskentelin eri tehtävissä Porvoossa evankelisluterilaisen kirkon taloushallinnon ruotsinkielisessä palvelukeskuksessa.”

IT-ala on todella paljon muutakin kuin koodausta

Soila Höijer keskittyi työssään taloushallinnon projekteihin, ja nautti todella paljon. Hän koki tietävänsä valtavasti organisaatioiden toiminnoista, mikä oli totta.

”Toisinaan IT-alasta tulee joillekin mieleen vain koodarit. Tosi asiassa kun projekti alkaa, tarvitaan myös heitä, jotka kartoittavat nykytilaa, hallitsevat muutosta, kouluttavat, tekevät koodareille speksejä. Olen ollut ”tulkkina” koodareiden ja talouspäälliköiden välillä. Työ on ollut erittäin monipuolista. IT-ala sopii oikein hyvin myös naisille. IT-konsulttina sain nähdä maailmaa ja tehdä yhteistyötä eri kulttuureista olevien ihmisten kanssa.”

Soila ei halua moittia julkista puolta ja sen viimeaikaisia IT-kuvioita, mutta toteaa, että yksityisellä puolella vientiyrityksissä järjestelmien täytyy toimia, vaihtoehtoja ei kerta kaikkiaan ole.

”Järjestelmiä testataan ja ne otetaan aluksi käyttöön vaikka vain osittain. Joskus joudutaan toki lykkäämään käyttöönottoa. Omistajuus projekteista on yhteistä vastuunottoa, yhteistä huolenpitoa. Projektien etenemistä seurataan tarkasti, ja parasta onkin sanoa reilusti, jos ei osaa jotain. Kerran esihenkilöni pyysi minut keskustelemaan kanssaan. Olin hieman hämilläni, mutta sainkin kiitosta. Hän halusi kertoa, miten suuri vahvuus minulla on, kun sanon reilusti, jos en joskus osannut jotain.”

Omistajuudessa on tärkeää sitoutuminen

Soila Höijer on lähtenyt mukaan tukemaan Kauppakorkeakoulun omistajuuden professuuria.

”Omistajuudessa minulle on tärkeää sitoutuminen. Toivon, että omistajuus olisi jotain muutakin kuin rahantekoa. Toivoisin, että jos perustaa firman ja saa sen menestymään, niin eikö siihen sitten voisi panostaa, eikä vain heti myydä pois. Haluaisin, että omistajuus olisi muutakin kuin että ”omistan 40 % startupista ja nyt se on tuottanut noin ja noin paljon, ja nyt kun myyn omistusosuuden, saan valtavan määrän rahaa.” Omistajuutta saisi olla vähän enemmän, enkä tarkoita tällä, ettäkö sen tarvitsisi olla sosiaalityötä.”

Työuransa jälkeen Soilasta on tullut aktiivinen vapaaehtoistyöntekijä. ”Työskenneltyäni 30 vuotta IT-maailmassa, jossa koin, että sain paljon apua työkavereiltani, haluan nyt antaa jollain tapaa takaisin.”

Hän on muun muassa osallistunut mentorina Aallon mentorointiohjelmaan. ”Ilokseni viime keväänä ensimmäinen mentoroitavani työllistyi toivomallaan tavalla. ”Sinun ohjeesi ja tukesi siivittävät minut uuteen työpaikkaan”, kiitteli mentoroitavani, mikä ihan herkisti mieleni. Olen myös osallistunut SPR:n riveissä Ukraina-apuun lentokentällä ja ollut lipaskerääjänä Nälkäpäiväkeräyksessä. Yksi erittäin mieleinen vapaaehtoistyöni on koululaisten LäksyHelppinä toimiminen Oodissa.”

”Olen myös käynyt mielelläni Kauppakorkeakoulun Better Business – Better Society -seminaareissa, sillä jatkuva oppiminen ”on minulla vähän niin kuin jäänyt päälle”, Soila Höijer hymyilee.

Haastattelu: Helena Salminen ja Terhi Ollikainen
Teksti: Terhi Ollikainen

Lue lahjoittamiseen liittyviä uutisia ja lahjoittajatarinoita

Lahjoittajien seinäteos /  Donors Wall at Aalto BIZ. Photo: Mikko Raskinen
Yhteistyö Julkaistu:

Kansantaloustiedettä opiskellut Soila Höijer päätyi IT-alalle ja nautti työstään

”Haluan kovasti kannustaa tyttöjäkin monipuoliselle IT-alalle.”
Kovasen vesipullot auton istuinten käsinojine päässä
Yliopisto Julkaistu:

”Nolla kaksisataa, kuusi nolla, kuusi nolla”. Kovasella.

Toimitusjohtaja Eeva Kovanen on luotsannut perheyrityksen henkilökuljetustoiminnasta sijoitusyritykseksi.
School of business students sitting in front of the campus and laughing
Yhteistyö Julkaistu:

OP Ryhmä lahjoittaa 120 000 euroa Aalto-yliopistolle

Kauppatieteiden alalle kohdennetun lahjoituksen vaikuttavuutta lisää valtion vastinrahakampanja, joka jatkuu kesäkuun 2022 loppuun saakka.
Kauppakorkeakoulun alumni Martti Johansson
Yliopisto Julkaistu:

”Joka päivä menin mielellään töihin, koskaan ei tuntunut ikävältä.”

80-vuotias Martti Johansson on yksi onnellisista Seiskan Veljistä.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Espoo Ambassador 2022, prof. Rebecca Piekkari
Nimitykset, Yhteistyö Julkaistu:

Professori Rebecca Piekkari on valittu vuoden 2022 Espoo Ambassadoriksi

Espoo Ambassadorina Piekkari edustaa espoolaista tieteellistä osaamista maailmalla liikkuessaan.
Mikko Jääskeläinen
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Alumni Mikko Jääskeläinen: Opiskelu Kauppiksessa on avannut työuran kannalta monia ovia

Rahoitusta ja Creative Sustainability -pääainetta opiskellut alumnimme Mikko Jääskeläinen päätyi valmistumisen jälkeen töihin liikkeenjohdon konsultointiin. Siellä hän innostui liikenne- ja kiinteistöinfrastruktuurihankkeista, jonka myötä hän hakeutui kaupunkitalouden ja maankäytön yleissuunnittelun tehtäviin Helsingin kaupungille, ja sieltä liikenne- ja viestintäministeriöön. Parasta hänen työssään on mielenkiintoiset tehtävät sekä asiantuntevat kollegat.
Kestävyysraportointikilpailun 2022 voittajat
Yhteistyö, Palkitut Julkaistu:

Suomen parhaat kestävyysraportit ovat korkealaatuisia

Stora Enso voitti kokonaiskilpailun jo kolmannen kerran.
Aalto_Junior_kids workshopping_photo_Jaakko_Kahilaniemi.jpg
Yhteistyö Julkaistu:

Taidekoulutuksen ja -kasvatuksen visio 2030 esittää merkittäviä muutoksia taideaineiden opetukseen

Visiossa esitetään toimenpiteitä taidekasvatuksen ja -koulutuksen vahvistamiseksi ja kehittämiseksi kaikilla koulutusasteilla sekä taiteiden lukiodiplomien tuomista yhdeksi aineeksi ylioppilastutkintoon.