Uutiset

Kännykkäsuunnittelijasta tuli laivojen tutkija

Risteilymatkustajan turvallisuuskokemuksessa hissin napillakin on osansa, tietää aiheesta väitellyt Markus Ahola.

Markus Ahola vietti risteilyaluksilla yhteensä 38 yötä. Yhteys rentoihin, risteilymaailmaan solahtaneisiin ihmisiin syntyi helposti. Kuva Markus Ahola

Kun matkustaja astuu vuoren kokoiseen Välimeren-laivaan, hän näkee vilauksen kannelle kiinnitetyistä pelastusveneistä, muttei ehkä törmää niihin risteilyn aikana enää kertaakaan.

”Pelastusveneet on sijoitettu kansille, joilla matkustajat eivät juuri vietä aikaansa, mutta kuva jää silti alitajuntaan ja lisää turvallisuuden tunnetta”, sanoo Markus Ahola. Hän vietti väitöstutkimusta tehdessään yli kuukauden Välimerta ja Atlanttia risteilevillä aluksilla tarkkaillen ja haastatellen matkustajia selvittääkseen, miten he kokivat laivan turvallisuuden ja mitkä asiat siihen vaikuttivat.

”Turvallisuus on laivoilla ykkösjuttu ja määrittää designin hyvin pitkälle. Siksi olikin uskomatonta, kun tajusin, ettei sitä oltu tutkittu aikaisemmin matkustajien näkökulmasta lainkaan”, hän toteaa.

Luottamus pelastumiseen

Sekin, että Ahola päätyi aiheeseen, oli oikeastaan sattuma – tai yhdistelmä verkostoja, kännykkäteollisuuden ongelmia ja mahdottoman uteliasta luonnetta. Nokian alamäki oli alkamassa, kun puhelinten suunnittelijana työskennellyt Ahola kuuli vaimon kaverin miesystävältä meritekniikan pääaineeseen perustetusta maisteriopiskelijoiden ryhmästä. Siinä kolmelle eri alan opiskelijalle annettiin sama aihe, jota he tutkivat eri perspektiivistä. Koossa oli jo kauppislainen ja insinööri, mutta muotoilija puuttui.

Ahola on työssään tottunut liputtamaan muotoilun ja käyttäjälähtöisyyden ilosanomaa insinöörien ja rahaihmisten keskellä. Kuva Minna Hölttä

”Hyppy kännykästä laivaan oli toki melkoinen skaalanmuutos – ja kuulosti hauskalta. Opinnoistani uupui lopputyö, ja olin tottunut liputtamaan muotoilun ja käyttäjälähtöisyyden ilosanomaa insinöörien ja rahaihmisten puristuksissa, joten päätin uteliaana lähteä mukaan.”

Lopputyössään kolmikko selvitti, miten yhä suuremmiksi kasvaneiden risteilijöiden tiloja voitaisiin tiivistää esimerkiksi hyödyntämällä yhtä tilaa useampaan tarkoitukseen. Ahola suunnitteli avaran tilakonseptin, jossa osa tärkeistä tukirakenteistakin sai kyytiä.

”Insinööri laski sitten, pysyikö koko laiva enää kasassa”, hän muistelee hymyillen.

Valmistumisen jälkeen Aholaa pyydettiin opettamaan matkustajalaivojen arkkitehtuuria, mikä edellytti myös jatko-opintojen aloittamista. Aluksi hänen ideansa oli tutkia, mistä risteilykokemus muodostuu ja miten siihen voidaan muotoilulla vaikuttaa.

”Tajusin pian, että ennen kuin muita kokemuksia voi ajatella, on turvallisuus taattava, joten päätin keskittyä siihen käyttäjien eli matkustajien näkökulmasta. ”

Vastauksia löytääkseen Markus Ahola osallistui viidelle risteilylle neljällä eri aluksella. Kaikkiaan merellä kului 38 yötä. Havainnoinnin ja jutustelun lisäksi hän teki 19 perusteellista, tilannesidonnaista haastattelua.  Yhteys rentoihin, risteilymaailmaan solahtaneisiin ihmisiin syntyi helposti.

”Yksikään ei kieltäytynyt haastattelusta, vaikka moni kyllä ihmetteli tutkimusaihettani – turvallisuutta pidettiin niin itsestään selvänä, ettei sitä aluksi osattu edes miettiä. ”

Ennen haastatteluja Ahola pyysi matkustajia kiertämään laivaa ja merkitsemään ylös asioita, jotka jollain lailla vaikuttivat heidän turvallisuuden kokemukseensa. Eniten huomiota saivat turvallisuuteen liittyvät asiat, niiden näkyvyys ja kunto. Myös miehistön tekemät evakuointiharjoitukset mainittiin usein.

”Kaikesta tästä syntyy luottamus siihen, että jos jotain sattuu, pelastumme”, Ahola kiteyttää.

Epäilyttävät kaiteet ja rauhoittavat moottorit

Alusten arkkitehtuurissa matkustajien turvallisuuden kokemusta vahvistivat avoimet, läpinäkyvät tilat, jotka olivat kuitenkin selkeästi rajattuja niin, että kunkin paikan luonne ja tehtävät oli helppo hahmottaa. Kaiteet osoittautuivat tärkeiksi, ja niiden materiaalit herättivät yllättäviä tuntemuksia.

”Paloturvallisuussyistä kaiteiden materiaali on metallia, mutta ne on usein pinnoitettu niin, että ne näyttävät puulta. Kun matkustajat koskettivat kaidetta, ja se olikin kylmä, heissä heräsi alitajuinen tunne siitä, onko kaikki niin kuin pitäisi”, Ahola selittää.

Epäluottamuksen ja sitä kautta turvattomuuden lisäämiseen ei tarvita suuria asioita. Epäkunnossa oleva hissin nappula voi esimerkiksi synnyttää ajatuksen siitä, että jos pieniä asioita ei korjata, isommatkaan eivät ehkä ole kunnossa. Matkustajat kiinnittivät paljon huomiota myös miehistön ulkoiseen olemukseen sekä ääniin.

”Rakenteita pitkin kulkeva moottorien ääni koettiin rauhoittavaksi; merkiksi siitä, että kaikki oli kunnossa. Matkustajat kuuntelivat myös herkällä korvalla sitä, oliko kuuluttajan ääni levollinen.”

Risteilyillä keräämäänsä aineistoa Markus Ahola täydensi Delftin teknillisessä yliopistossa tekemillään käyttäjähaastatteluilla. Niitä varten hän suunnitteli kollegansa kanssa 20 erilaista hyttikäytävää.

”Risteilyaluksilla jopa neljännes matkustajien käytössä olevasta tilasta on nimenomaan hyttikäytäviä. Niillä myös vietetään paljon aikaa, koska risteilyillä ihmiset käyvät ahkerasti vaihtamassa vaatteita. Kaarevat muodot ja näkymä ulos lisäsivät turvallisuutta. Koska ikkunat on laivoilla varattu hytteihin, jälkimmäinen voitaisiin toteuttaa käytäviin esimerkiksi näyttöjen avulla”, Ahola pohtii.

Ahola myös vertasi tuloksiaan laivojen turvallisuusmääräyksiin ja löysi sieltä aivan samoja teemoja – mutta täysin eri näkökulmasta

”Laivojen säännökset on tehty onnettomuustilanteita silmällä pitäen, kun taas matkustajille turvallisuus on normaalitila. Pitää muistaa, että risteilymatkustajat eivät voi juuri millään lailla vaikuttaa omaan turvallisuuteensa – eihän kukaan risteile pelastusliivit päällä. Siksi on äärimmäisen tärkeää, miten turvallisuus näyttäytyy ihmisille”, hän painottaa.

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Aalto University / students at Aalto University / Unto Rautio
Opinnot Julkaistu:

Kandi- ja maisteriopiskelijat maksavat kevään terveydenhoitomaksun Kelalle

1.1.2021 alkaen YTHS:n maksu ei sisälly lukukausi-ilmoittautumisen yhteydessä maksettavaan ylioppilaskunnan jäsenmaksuun. Terveydenhoitomaksu tulee maksaa Kelalle 31.1.2021 mennessä.
FITechin opintoja voi ottaa maksutta kahdeksasta yliopistosta, yhden luukun periaatteella
Opinnot Julkaistu:

Avoimen yliopiston maksuehtoja päivitetty

Olemme päivittäneet ilmoittautumisen perumiseen liittyviä maksuehtojamme.
drone kampuksella
Opinnot Julkaistu:

Millaista on opiskella Insinööritieteiden korkeakoulun kandidaattiohjelmassa?

Insinööritieteiden korkeakoulussa haetaan ratkaisuja, jotka vaikuttavat tulevaisuuteemme. Valitsemalla opiskelun koulussamme voit olla vuorostasi kehittämässä uusia ratkaisuja tai parantamassa nyt käytössä olevaa tekniikkaa.
karl ketamo
Opinnot Julkaistu:

Syksy 2020 MA opinnäytetyöesittelyt: Valokuvataide & Visual Communication Design

Tervetuloa Valokuvataiteen ja Visual Communication Design ohjelmien opinnäytetyöesittelyihin!