Uutiset

Kaikki supersankarit eivät ole miehiä! Katarina Engblom kannustaa naisia teknologia-alan johtoon

Microsoftin Kumppaniliiketoiminnan johtaja Katarina Engblom on ottanut ohjat omiin käsiinsä ja edennyt työurallaan ICT-alan vastuullisiin johtotehtäviin. Matkaa ovat siivittäneet aito innostus tekniikkaan, määrätietoisuus, jatkuva oppiminen sekä hyvä mentori.
Katarina Engblom

Teknillisen korkeakoulun kasvatti Katarina Engblom on tehnyt pitkän uran teknologiayrityksissä mukaan lukien Ericsson, Elisa, Meridea Financial Software, Tieto, Avanade ja Telia. Viimeiset kaksi vuotta hän on toiminut johtotehtävissä ohjelmistojätti Microsoftilla, jonka kanssa Aalto-yliopisto on tehnyt jo monen vuoden ajan tutkimusyhteistyötä. 

”Olen sydämeltäni insinööri sekä teknologiasta ja ihmisistä innostuva johtaja”, kertoo Kumppaniliiketoiminnan johtaja Engblom.

Koulussa Engblom oli luokan paras matematiikassa ja fysiikassa, mutta yläasteen naisopettajan mielestä lukion pitkä matematiikka ei olisi tytölle hyvä valinta. Elettiin 1980-luvun loppua. Engblom ei opettajaa uskonut.

”Pitää uskaltaa ja uskoa itseensä. Lukiossa ei ollut opinto-ohjausta, eikä lähipiirissäni ollut diplomi-insinöörejä. Seurasin omaa kiinnostuksen kipinääni. Opiskeltuani vuoden Helsingin yliopistossa tajusin, että matematiikan teorioiden sijaan haluan soveltaa asioita. TKK, here I come!”

Engblom löysi itsensä oikeasta paikasta, kun opinnot Teknillisen korkeakoulun Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla pääsivät vauhtiin.

”Rakastin opiskelua ja olin opintoneuvojanakin. Vieläkin fiilisten aikaani Otaniemessä. Sain sieltä vakaan teknisen osaamisen pohjan, josta on ollut huikea hyöty työssäni.”

Kiltin koulutytön ahkeruus ei yksin riitä

Pitkään liiketoimintajohtajana toiminut Engblom uskoo elinikäiseen oppimiseen. Aito kiinnostus tekniikkaa kohtaan pitää hänet kartalla alan kehityksestä. Työura alkoi teknisen asiantuntijan tehtävistä. 

”Halusin kehittyä ja mietin, että minusta voisi olla johtajaksi. Oman ICT-alan osaamiseni lisäksi tarvitsin myynti- ja esimieskokemusta. Puhuin itseni myyntiin ja viihdyin siinä työssä kuin kala vedessä. Etenin esimiestehtäviin ja myyntijohtajaksi.” 

Urallaan Engblom on asettanut itselleen selkeät tavoitteet ja tehnyt töitä niiden saavuttamiseksi. 

”Pelkkä ahkeruus ei riitä, jos haluat edetä johtajaksi. Ei voi olla kiltti koulutyttö, joka tekee omat työnsä hyvin ja odottaa, että kyllä joku huomaa ja nostaa sinut esiin. Ei tule tapahtumaan! Asiat pitää ottaa omiin käsiin.”

Microsoft on globaalisti tehnyt mittavia sitoumuksia monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi organisaation kaikilla tasoilla, ja erityisesti johtoasemissa olevien naisten osuus on kasvanut yrityksen sisällä vuosi vuodelta. Engblomin omassa organisaatiossa miesten ja naisten osuus on lähes 50/50. 

Suomen Microsoftilla on selkeät tavoitteet tasa-arvon toteutumiseen henkilöstön keskuudessa, ja organisaatio pyrkii paikallisilla teoilla ja yhteistyökampanjoilla edistämään naisten asemaa teknologia-alalla sekä tekemään alasta kaikenikäisille naisille houkuttelevamman. 

”Haluan kannustaa naisia uskomaan itseensä ja etenemään vaativiin johtotehtäviin teknologia-alalla. Olen aina halunnut olla itse tekemässä muutosta. Tarvitsemme lisää hyviä esikuvia.”

”Kun 15-vuotias tyttäreni sai koulussa tehtäväksi kirjoittaa supersankareista, hän valitsi prinsessa Leian. Kaikki supersankarit eivät ole miehiä!”

Entä sitten oletus naisten kovasta keskinäisestä kilpailusta miehisellä teknologia-alalla?

”Ei pidä paikkaansa. Olen saanut nähdä ja kokea, että naiset auttavat ja kannustavat toisiaan todella paljon.”

Työura ja perhe - ei mahdoton yhtälö

Engblomilla on kaksi lasta. Aviomies on yrittäjä ja molempien työ vaatii paljon matkustamista. Kaiken yhteensovittaminen ei ole ollut helppoa, mutta ei myöskään mahdotonta. 

”Asioita pitää priorisoida. Jos teet uraa, et voi olla samalla pullantuoksuinen kotiäiti. Kaikella on hintansa ja kun valinta on tehty, ei siitä saa potea jatkuvaa huonoa omaatuntoa.”

Lähtökohtana on ollut kotitöiden ja lastenhoidon jakaminen yhdessä miehen kanssa. Päiväkotiaikana mies vastasi lasten aamuista ja kurahousujen pakkaamisesta mukaan päiväkotiin.

Yhteinen kalenterisysteemi on auttanut paljon. Kortensa kekoon ovat kantaneet myös lasten isovanhemmat, jotka ovat kannustaneet molempia uran luomiseen.

”Apu oli tarpeen erityisesti silloin, kun olin vuoden ajan viikot Moskovassa tai Pietarissa. Lasten ollessa pieniä oma aika oli kortilla ja vapaa-aika kului tiiviisti perheen kanssa. Nyt, kun lapset ovat teinejä, kehittelen itselleni kaikenlaisia harrastuksia.”

Kuin olisi karkkitehtaalla töissä

Engblom ei peittele innostustaan tekniikkaa ja omaa työtään kohtaan. 

”Johtavan ohjelmistoalan yrityksen leivissä olen kuin karkkitehtaalla töissä. Päivätyöni lisäksi istun teknologiakonserni Sarlinin hallituksessa sekä IoT Paja -säätiön hallituksessa. Olen seurannut IoT:n kehitystä opiskeluajoista lähtien ja nyt pääsen auttamaan suomalaisyrityksiä teknologian tuotteistamisessa sen ympärille. Olen aivan liekeissä!”

Engblomin ei tarvitse kahta kertaa miettiä, kun tulee puhe teknisen alan koulutuksen merkityksestä. Aallon alumnina hän haluaa kannustaa nuoria teknologiaopintojen pariin.

”Teknologia ujuttautuu kaikille aloille. Tekninen koulutus on aivan loistava alusta tulevaisuuden työelämään. Siitä on satavarmasti hyötyä työmarkkinoilla mitä erilaisimmissa tehtävissä.” 

Myös työllisyysnäkymät ovat loistavat. Teknisellä alalla on krooninen työvoimapula ja osaamisesta kyllä maksetaan.

Johtaja auttaa onnistumaan

Johtajana Engblomin tärkein tehtävä on luoda selkeät tavoitteet ja auttaa ihmisiä onnistumaan. 

”Käskyvaltaan perustuva tehdaspatruunamainen johtamistyyli on aikansa elänyt. Tämän päivän johtaja ei voi tietää kaikkia vastauksia. Sen sijaan on tärkeää selkeyttää, että kaikki ymmärtävät yhteisen tavoitteen ja miten sinne päästään.”

Työnsä ohessa Engblom on opiskellut paljon johtamista, johon hän ei saanut juurikaan eväitä TKK:lta.  

”Johtamistaitojen pitäisi ehdottomasti sisältyä diplomi-insinöörin koulutukseen. Kehitys on nykypäivänä todella nopeaa ja asioita tulee monesta tuutista. Johtajan pitää osata johtaa myös itseään ja omaa energiaansa, ettei pala loppuun ja pystyy saamaan työstään saavutuksen iloa.”

Mentoroinnista potkua uralla etenemiseen

Erilaisten verkostojen merkitys työelämässä on Engblomin mielestä supertärkeää. Niiden kautta saa laajempaa ymmärrystä, ideoita, näkökulmia ja tukea.  

”Olen huolissani siitä, että usein naiset eivät priorisoi verkostoitumista ajan puutteen vuoksi. Jos vain istuu omalla duunipaikalla ja kehittyy omassa työssään, jää maailmankuva liian kapeaksi. Verkostoja on paljon ja niitä voi luoda myös itse. Niille pitää löytyä aikaa!”

Engblomin uran käänteentekevin hetki oli, kun hän sai mentorikseen Marjo Miettisen. 

”On ollut mahtavaa sparrailla itseään kokeneemman henkilön kanssa, jolla on perspektiiviä asioihin. Virallinen mentorointi Marjon kanssa on jo päättynyt, mutta meistä tuli ystäviä. Nyt mentoroin itse teknologiauralla olevia naisia.”

Teksti: Marjukka Puolakka

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Risto Siilasmaa. Kuva: WithSecure
Yhteistyö Julkaistu:

Yrittäjä Risto Siilasmaa kannustaa opiskelijoita muuttamaan maailmaa

Aalto-yliopiston alumni, Risto Siilasmaa rohkaisi Aalto International Talent -ohjelman osallistujia muuttamaan maailmaa.
 Tutkimustyössä hyödynnetään Aalto-yliopiston radiokaiutonta huonetta Otaniemessä. Kuva: Aalto-yliopisto / Unto Rautio
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi tohtorikoulutusohjelma keskittyy radioaaltojen energiatehokkuuteen

Nokian lahjoitus Aalto-yliopistolle kohdistuu tulevaisuuden matkaviestinjärjestelmiin ja erityisesti laitekehityksen tutkimukseen.
Kristo Ovaska, Kauppakorkeakoulun Vuoden Alumni 2022
Nimitykset Julkaistu:

Kristo Ovaska on Kauppakorkeakoulun Vuoden Alumni 2022

”Laaja-alaiselle osaamiselle on työmarkkinoilla suurta kysyntää”, sanoo Kristo Ovaska.
Merja Penttilä
Opinnot Julkaistu:

Merja Penttilälle tieteen akateemikon arvonimi

Penttilä on tutkimuksessaan erikoistunut solutehtaisiin eli eläviiin mikrobeihin, joiden toimintaa muokataan siten, että ne tuottavat biopohjaisia tuotteita esimerkiksi energia-, terveys- ja materiaalisovelluksiin.

Aalto-yliopiston osa-aikainen professori Merja Penttilän ala on bioteknologia ja synteettinen biologia. Hän on erittäin ansioitunut tieteenharjoittaja, joka on tehnyt uraauurtavaa työtä tutkimusalueellaan. Hänen työllään on myös monimuotoista laajempaa merkitystä yhteiskunnan eri osa-alueilla ja maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa.