Kaikki kauppatieteiden opiskelijat eivät ole koulutukseen välineellisesti suhtautuvia uraohjuksia

Kauppatieteellinen koulutus on monipuolisempaa ja opiskelijat kirjavampi joukko erilaisia ihmistyyppejä kuin usein ajatellaan.

KTM Kirsi Korpiaho on tutkinut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään väitöskirjassa vallalla olevaa kuvaa kauppatieteellisestä koulutuksesta. Tutkimuksen taustalla on uuden kansainvälisen tutkimusalan, management education research, kehkeytyminen ja vakiintuminen. Tämän tutkimusalan nykyistä parempi tuntemus ja hyödyntäminen kauppatieteellisen koulutuksen kehittämisessä olisi tärkeää. Tutkimukseen ovat vaikuttaneet myös Kirsi Korpiahon omat kokemukset sekä opiskelijana että tutkijaopettajana.

Koulutuksen käytänteet ohjaavat opiskelua yksittäisiä kursseja voimakkaammin

Opiskelijoiden näkökulmasta koulutus muodostaa kokonaisuuden, jossa monenlaiset arkiset realiteetit, ristiriitaiset käytänteet ja arvostukset ohjaavat tekemisen suuntaa.

– Opiskelijoiden oppimista kuitenkin tarkastellaan usein yksittäisten kurssien sisältöjen ja taitojen oppimisen valossa. Samoin yliopisto-opettajille suunnatut opinnot keskittyvät usein opettajien henkilökohtaisten, pedagogisten taitojen kehittymiseen, Kirsi Korpiaho kritisoi.

Opiskelua voidaan jäsentää ja tutkia käytännöllisenä toimintana

Kirsi Korpiahon väitöskirjassa esitellään käytännöllisen toiminnan viitekehys, jolloin opiskelussa nähdään olevan niin taktinen, poliittinen, moraalinen kuin henkilökohtainen ulottuvuus. Korpiaho kuvaa myös, miten opiskelijoiden kanssa yhdessä voidaan reflektoida omaa toimintaa osana virallista opintosuunnitelmaa.

– Koulutusta kehitettäessä huomiota tulisi suunnata koulutusohjelmien kokonaisuuksiin ja niiden sisältämiin työskentelyä ohjaaviin käytänteisiin, Kirsi Korpiaho painottaa.

Väitöstilaisuus

KTM Kirsi Korpiahon organisaatiot ja johtamisen -aineeseen kuuluva väitöskirja ”The student learner on the shelf: Practical activity and agency in higher education” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 19.12.2014 klo 12.00 (Chydenia-rakennus, salit G-111 ja G-112, Runeberginkatu 22–24). Väitöskirjan otsikko on suomeksi "Opiskelija oppijana sivuosassa: Käytännöllinen toiminta ja toimijuus yliopistossa”. Vastaväittäjänä toimii kasvatustieteiden tohtori, lehtori Annukka Jauhiainen Turun yliopistosta, ja kustoksena professori Keijo Räsänen.

Kirsi Korpiaho (s. 1978) on valmistunut Helsingin kauppakorkeakoulusta 2003 ja työskennellyt siitä lähtien organisaatiot ja johtaminen -aineessa. Hän kuuluu MERI (Management Education Research Initiative) -ryhmän perustajiin ja on ryhmän aktiivinen jäsen. 

Lisätietoja:

Kirsi Korpiaho
p. 040 559 3031
[email protected]
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Falling Walls. Kuva: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Falling Walls -palkinto myönnettiin uraauurtavalle silmätutkimukselle

Tampereen yliopiston tutkijan Laura Koivusalon esittelemä sarveiskalvon sokeutta käsittelevä tutkimustyö sai pääpalkinnon Falling Walls -alkukilpailussa.
an electron microscope image showing a carbon nanotube on top of a substrate of graphene
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Grafeenipohja parantaa hiilinanoputkiverkoston sähkönjohtavuutta

Aalto-yliopiston ja Wienin yliopiston tutkijat yhdistivät grafeenin ja yksiseinäiset hiilinanoputket läpinäkyväksi hybridimateriaaliksi. Uusi materiaali johtaa sähköä paremmin kuin kumpikaan komponentti yksinään.
Iiris Sundin katselee taivaalle Laajalahden lintutornilla
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kun lääkäri ja tekoäly saadaan yhteistyöhön, potilas saa parempaa hoitoa

Tohtorikoulutettava Iiris Sundinin tutkimuksissa koneoppimismalli pääsee hyödyntämään lääkärin hiljaista tietoa, joka jää yleensä kirjoittamatta ylös. Tällainen malli ennustaa paremmin, miten tietty potilas reagoi tietynlaiseen hoitoon.
Aalto-yliopiston vesitutkimus
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat – uusi tiekartta näyttää suunnan

Aalto-yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella laatiman tiekartan tavoitteena on, että suomalaisyritykset ovat vuonna 2030 vesivastuullisimpia maailmassa.