Uutiset

Kaikki kauppatieteiden opiskelijat eivät ole koulutukseen välineellisesti suhtautuvia uraohjuksia

Kauppatieteellinen koulutus on monipuolisempaa ja opiskelijat kirjavampi joukko erilaisia ihmistyyppejä kuin usein ajatellaan.

KTM Kirsi Korpiaho on tutkinut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään väitöskirjassa vallalla olevaa kuvaa kauppatieteellisestä koulutuksesta. Tutkimuksen taustalla on uuden kansainvälisen tutkimusalan, management education research, kehkeytyminen ja vakiintuminen. Tämän tutkimusalan nykyistä parempi tuntemus ja hyödyntäminen kauppatieteellisen koulutuksen kehittämisessä olisi tärkeää. Tutkimukseen ovat vaikuttaneet myös Kirsi Korpiahon omat kokemukset sekä opiskelijana että tutkijaopettajana.

Koulutuksen käytänteet ohjaavat opiskelua yksittäisiä kursseja voimakkaammin

Opiskelijoiden näkökulmasta koulutus muodostaa kokonaisuuden, jossa monenlaiset arkiset realiteetit, ristiriitaiset käytänteet ja arvostukset ohjaavat tekemisen suuntaa.

– Opiskelijoiden oppimista kuitenkin tarkastellaan usein yksittäisten kurssien sisältöjen ja taitojen oppimisen valossa. Samoin yliopisto-opettajille suunnatut opinnot keskittyvät usein opettajien henkilökohtaisten, pedagogisten taitojen kehittymiseen, Kirsi Korpiaho kritisoi.

Opiskelua voidaan jäsentää ja tutkia käytännöllisenä toimintana

Kirsi Korpiahon väitöskirjassa esitellään käytännöllisen toiminnan viitekehys, jolloin opiskelussa nähdään olevan niin taktinen, poliittinen, moraalinen kuin henkilökohtainen ulottuvuus. Korpiaho kuvaa myös, miten opiskelijoiden kanssa yhdessä voidaan reflektoida omaa toimintaa osana virallista opintosuunnitelmaa.

– Koulutusta kehitettäessä huomiota tulisi suunnata koulutusohjelmien kokonaisuuksiin ja niiden sisältämiin työskentelyä ohjaaviin käytänteisiin, Kirsi Korpiaho painottaa.

Väitöstilaisuus

KTM Kirsi Korpiahon organisaatiot ja johtamisen -aineeseen kuuluva väitöskirja ”The student learner on the shelf: Practical activity and agency in higher education” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 19.12.2014 klo 12.00 (Chydenia-rakennus, salit G-111 ja G-112, Runeberginkatu 22–24). Väitöskirjan otsikko on suomeksi "Opiskelija oppijana sivuosassa: Käytännöllinen toiminta ja toimijuus yliopistossa”. Vastaväittäjänä toimii kasvatustieteiden tohtori, lehtori Annukka Jauhiainen Turun yliopistosta, ja kustoksena professori Keijo Räsänen.

Kirsi Korpiaho (s. 1978) on valmistunut Helsingin kauppakorkeakoulusta 2003 ja työskennellyt siitä lähtien organisaatiot ja johtaminen -aineessa. Hän kuuluu MERI (Management Education Research Initiative) -ryhmän perustajiin ja on ryhmän aktiivinen jäsen. 

Lisätietoja:

Kirsi Korpiaho
p. 040 559 3031
[email protected]
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Tummatukkainen nainen tummassa asussa, taustalla kesäinen Otaniemi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Satu Lähteenoja: ”Kestävyysmurroksen edistämiseen tarvitaan tulevaisuusajattelua ja yhteissuunnittelua”

Minä väitän -sarjassamme Satu Lähteenoja osoittaa, että yhteissuunnitteluun perustuva murrosareena-menetelmä lisää hallinnon ja päättäjien ymmärrystä systeemisestä muutoksesta ja auttaa ajattelemaan pidemmälle tulevaisuuteen.
Jar full of coins representing Unite! Seed Fund.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Hae Unite!-yliopistoallianssin siemenrahaa opetusyhteistyön edistämiseksi

Siemenrahalla edistetään vaihto-opintokokonaisuuksien luomista Unite-yliopistojen välillä. Allianssiin kuuluu Aallon lisäksi kahdeksan muuta eurooppalaista yliopistoa.
Aalto-yliopisto Junior teknologiatyöpaja
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Automaatiosäätiöltä lahjoitus Aalto-yliopisto Juniorille

Automaatiosäätiö lahjoittaa 20 000 euroa Aalto-yliopisto Juniorille. Lahjoitus kohdennetaan virtuaalilasien ja robotiikan hankintaan.
Timo Vuori
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Viisi asiaa, jotka johtajien on hyvä tietää tunteiden voimasta murroshetken päätöksenteossa

Tuotantotalouden laitoksen professori Timo Vuori tutkii radikaalien teknologisten- ja markkinamuutosten herättämiä voimakkaita tunteita yritysjohdossa sekä näiden vaikutusta strategiseen päätöksentekoon. Nyt hän kertoo, miten haitallinen ahdistus voidaan kääntää rakentavaksi energiaksi.