Merkki muutoksesta
Valtion tuki yliopistolle on laskenut. Tarvitsemme tukeasi. Tee lahjoitus kestävän tulevaisuuden puolesta!
Kahden miljoonan lahjoitus Aalto-yliopiston uuteen monialaiseen kandidaattiohjelmaan – lahjoittajina Matti Alahuhta, Sari Baldauf, Antti Herlin ja Jorma Ollila
Monialainen kandidaattiohjelma yhdistää tekniikkaa, kauppatieteitä, taiteita ja suunnittelua. Ohjelman ensimmäinen vuosikurssi aloittaa syksyllä 2027.
Suomen elinkeinoelämän vaikuttajat Matti Alahuhta, Sari Baldauf, Antti Herlin ja Jorma Ollila ovat kukin tehneet 500 000 euron lahjoituksen Aalto-yliopiston uuteen monialaiseen kandidaattiohjelmaan.
Syksyllä 2027 aloittava ohjelma yhdistää tekniikkaa, kauppatieteitä, taiteita ja suunnittelua. Monialaisia opintosisältöjä on toteutettu monilla Aallon laitoksilla ja koulutusohjelmissa jo pitkään. Uusi avaus on, että englanninkieliseen kandiohjelmaan valitut nuoret päättävät vasta ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa, miltä alalta he valmistuvat.
Lahjoittajajoukko oli alkanut vuoden 2023 lopulla pohtia, mikä olisi paras tapa panostaa Suomen uudistamiseen. Mukana keskusteluissa oli myös taloustieteen nobelisti Bengt Holmström, joka on tehnyt pitkän uran maineikkaan MIT:n professorina Yhdysvalloissa. Holmström ehdotti monialaiseen yliopistokoulutukseen panostamista, mistä ryhmä kiinnostui heti.
”Kaikkien meidän neljän commitment tähän syntyi aivan sormia napsauttamalla”, Matti Alahuhta sanoo.
Kun lahjoittajat ottivat yhteyttä Aaltoon, selvisi, että johdossa oltiin jo valmistelemassa uudenlaista kandiohjelmaa, mikä kävi yksiin lahjoittajajoukon tavoitteiden kanssa.
Aalto-yliopiston tavoitteena on kerätä uuteen kandiohjelmaan lahjoituksina 5,4 miljoonaa euroa. Yliopisto rahoittaa itse loput 3,2 miljoonaa euroa ohjelman kokonaiskuluista. Ohjelma on jo herättänyt merkittävää kiinnostusta sidosryhmien keskuudessa. Jotta Aalto voi toteuttaa uuden ohjelman koko laajuudessaan, yliopisto kutsuu lahjoittajia sijoittamaan tähän tulevaisuuden muutoksentekijöiden koulutukseen.
Sari Baldauf uskoo, että ohjelman opiskelijat tulevat muodostamaan kansainvälisen verkoston, josta voi parhaimmillaan seurata uusien ideoiden ja yritysten aalto.
”Ohjelmaan varmaankin pyrkivät nuoret, jotka ovat kunnianhimoisia ja haluavat ratkaista maailman isoja kysymyksiä eri tehtävissä yhteiskunnassa. Kontaktit ovat erityisen arvokkaita sitten kun lähdetään tekemään töitä”, Baldauf sanoo.
”Uskon, että kandiohjelma tulee vaikuttamaan merkittävästi siihen, miten Suomi menee eteenpäin.”
Aallolla on annettavaa tekoälymurroksen keskellä
Sekä Baldauf että Alahuhta ovat urallaan johtaneet globaaleja suuryrityksiä ja luotsanneet niitä läpi teknologisten murrosten.
Molemmat olivat osa Nokian johdon ”dream teamiä” 1990-luvulta vuoteen 2005 asti, kun yritys nousi maailman kärkeen matkapuhelinten ja matkapuhelinverkkojen valmistajana. Sittemmin Alahuhta luotsasi Koneen kasvutarinaa toimitusjohtajana yhdeksän vuotta. Baldauf toimii Nokian hallituksen puheenjohtajana.
Juuri nyt yritystoimintaa ja yhteiskuntia mullistaa tekoäly.
”Tässäkin suhteessa Aalto-yliopistolla on paljon sanottavaa, koska mullistus ei koske vain teknologioita vaan kaikkia Aallon aloja”, Alahuhta sanoo.
Uuteen monialaisen kandiohjelmaan haetaan opiskelijoita, jotka haluavat perehtyä laaja-alaisiin yhteiskunnan ilmiöihin. Kursseilla he paneutuvat esimerkiksi siihen, miten muotoilla tekoälyyn perustuvia ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin tai kuinka analysoida digitaalisen teknologian ja yhteiskunnallisten prosessien suhdetta.
Sari Baldaufin mukaan teknologian rooli siinä, miten yritykset luovat arvoa, on kasvanut valtavasti. Sen takia teknologian ymmärtäminen ja soveltaminen laajasti eri puolilla yhteiskuntaa on nykyopiskelijoille keskeisen tärkeää.
”Yksi Suomen talouden näkymättömistä jarruista on mielestäni se, että emme ole pystyneet nostamaan palveluiden tuottavuutta riittävästi. Syynä voi olla se, ettei digitalisaatiota ja tekoälyä hyödynnetä riittävästi”, Baldauf sanoo.
Ilman huippuyliopistoja ei ole huippuyrityksiäkään
Innovaatiot eivät tipu taivaalta, molemmat lahjoittajat korostavat. Uudet ideat, keksinnöt ja lopulta kokonaiset toimialat versovat pitkäaikaisesta perustutkimuksesta.
Kun Matti Alahuhta opiskeli sähkötekniikkaa Teknillisessä korkeakoulussa 1970-luvun alussa, hän kävi tutustumassa professori Olli Lounasmaan Kylmälaboratorioon, joka pääsi lehtiotsikoihin kylmyyden maailmaennätyksellään. Fysiikan kiehtovimpia ilmiöitä pystyttiin tutkimaan laboratoriossa ääriolosuhteissa. Tästä kehittyi Otaniemeen syvä kvanttifysiikan osaaminen.
Sittemmin Aallosta on noussut kvanttialalla IQM:n ja Blueforsin kaltaisia voimakkaasti kasvavia yrityksiä. Nyt Suomen sanotaan olevan joko Euroopan ykkönen tai kakkonen kvanttitietokoneiden ekosysteemin osalta. ”Se saavutus on jäänyt turhan vähälle huomiolle, vaikka siitä on syytä olla tosi iloisia”, Alahuhta kiittää.
Kansainvälisessä kilpailussa keskeinen tekijä on se, mistä maasta löytyy parhaimpia yliopistoja, jotka myös ymmärtävät liiketoiminnan murroksia. Ilman huippuyliopistoja ei ole yleensä huippuyrityksiäkään, Alahuhta sanoo.
Jotta tällaisia menestystarinoita syntyy, uusien sukupolvien tulisi omaksua sekä erikoisosaamista että yhteistyötaitoja. Mullistusten ajassa on todennäköistä, että opiskelijat ottavat elämänsä varrella haltuun monia aloja ja ammatteja.
”Silloin kun maailma muuttuu, luovuuden merkitys korostuu. Tarvitsemme kykyä ajatella ohi määriteltyjen laatikoiden”, Sari Baldauf sanoo. ”Sekin on tärkeää, että Aalto on julkaissut radikaalin luovuuden kurssin, johon kuka tahansa voi osallistua. Olen itsekin ilmoittautunut, tosin en ole suorittanut sitä vielä loppuun asti!”
Aalto-yliopiston kaksivuotinen varainhankintakampanja jatkuu vuoden 2026 loppuun. Sari Baldauf vetää varainhankinnan kampanjakomiteaa. Hän haluaa tehdä töitä sen eteen, että Suomen tulevaisuus näyttäisi valoisammalta.
”Sen sijaan että harmittelee tai valittaa, voi miettiä, mitä voi itse tehdä. Tarvitsemme hyvin koulutettuja nuoria ihmisiä, joilla on perusosaamista monesta näkökulmasta.”
Uuden kandiohjelman ensimmäiset opiskelijat avaavat Kandidaattikeskuksen oven syksyllä 2027. Millaisella asenteella toivotte heidän tulevan Otaniemeen?
”Intoa täynnä, uteliaina ja avoimin mielin”, Baldauf sanoo.
”Olisin sanonut aivan samat sanat!” Alahuhta sanoo ja naurahtaa.
Haluatko kuulla lisää lahjoittamisesta? Ota yhteyttä!
Aalto-yliopisto valmistelee monialaista kandiohjelmaa – opiskelija valitsee oman alansa vasta opintojen aikana
Uusi monialainen kandidaattiohjelma, joka alkaa syksyllä 2027, yhdistää tekniikkaa, taloutta ja taiteita & suunnittelua.
Lue lisää uutisia
Aistiystävällinen lepohuone nousi opiskelijoiden suosikki-ideaksi
Vuoden 2025 osallistavan budjetoinnin äänestyksen voittaja selvisi marraskuun lopussa.
Postdoc-tutkija Eloi Moliner on tehnyt historiaa viisinkertaisena palkinnonsaajana
Eloi Moliner on yksi Aalto-yliopiston palkituimmista tohtoriopiskelijoista; haluamme juhlia hänen menestystään ja panosta signaalinkäsittelyn alalla.
Seuraa Sähkötekniikan korkeakoulua LinkedInissä!
LinkedInin lisäksi löydät meidät Facebookista, Instagramista ja TikTokista.