Uutiset

Juho Kannala aloittanut tietotekniikan laitoksella tietokonenäön apulaisprofessorina

Juho Kannala on erikoistunut ympäristön geometriseen 3D-mallintamiseen.
3D-mallintaminen voi liittyä esimerkiksi robotin, kuten itseohjautuvan auton, autonomiseen liikkumiseen, kertoo Kannala.

Tietokone voi tunnistaa, luokitella ja analysoida asioita kuvista automaattisesti ja reagoida tapahtumiin kameran avulla. Tietokoneella on myös mahdollista analysoida suuria määriä kuvia etsien esimerkiksi tietyntyyppisiä ilmiöitä, joita olisi työlästä havaita ja tulkita pelkästään ihmisvoimin. 

- 3D-mallintaminen voi liittyä esimerkiksi robotin, kuten itseohjautuvan auton, autonomiseen liikkumiseen. Muiden tiellä liikkujien tunnistaminen on silloin olennaisessa roolissa, ja siinä on ongelmakohtia, koska olosuhteet, vaatetus ja liikkumismuoto voivat olla hyvin vaihtelevat, kertoo Kannala.

Juho Kannalan tohtorikoulutettava Iaroslav Melekhov siirtyy Kannalan mukana Oulusta Aalto-yliopistoon. Kannala on kevään aikana rekrytoimassa lisää konenäön tutkijoita ryhmäänsä.

Akatemiaprojekti sisätilojen 3D-mallintamisesta

Juho Kannala on osahankkeen johtajana myös uudessa akatemiaprojektissa, jonka toisesta osasta vastaa sähkötekniikan korkeakoulun professori Simo Särkkä.

- Hankkeen tarkoituksena on 3D-mallintaa sisätiloja kameran ja inertiaaliantureiden avulla. Kartta tai malli voi olla robotin tai ihmisen luoma, ja sen perusteella voi esimerkiksi määrittää kameralla varustetun laitteen liikeradan ja paikan, kertoo Kannala uudesta Akatemia-hankkeesta.

Kannala on valmistunut Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004; diplomityössään hän mittasi ja mallinsi viemäriputkia konenäön avulla. Kannala väitteli tohtoriksi vuonna 2010 Oulun yliopistosta, aiheenaan geometrisen tietokonenäön mallit ja menetelmät. Väitöksensä jälkeen Kannala oli ensin Akatemian tutkijatohtorina ja sitten akatemiatutkijana Oulun yliopistossa. Kannala tuli Aalto-yliopistoon Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnasta, konenäön tutkimuskeskuksesta.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.
Student Service Design Challenge 2020 -kilpailussa toiseksi sijoittunut Aallon opiskelijaryhmä hymyilee kuvassa
Palkitut, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Voittoisa palvelukonsepti tarjoaa parempaa terveydenhoitoa romaneille

Aalto-yliopiston No Pressure -tiimi voitti toisen sijan kansainvälisessä opiskelijoiden palvelumuotoilukilpailussa.