Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi Aalto-yliopistolle 10,5 miljoonaa euroa bioinnovaatiokeskuksen perustamiseen
Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi Aalto-yliopistolle 10,5 miljoonaa euroa bioinnovaatiokeskuksen perustamiseen. Avustus on säätiön historian suurimpia.
”Avustuspäätös bioinnovaatiokeskukselle on lajissaan säätiölle uudentyyppinen strateginen avaus. Säätiöllä on korkeat odotukset keskuksen tavoitteiden toteutumiselle, läpimurtoratkaisujen tuottamiselle ja tutkimustulosten laajamittaiselle hyödyntämiselle”, sanoo Jane ja Aatos Erkon säätiön asiamies Hanna-Mari Peltomäki.
“Olemme valtavan kiitollisia Jane ja Aatos Erkon säätiölle tuesta, joka mahdollistaa ison kehitysloikan maamme bio- ja kiertotalousosaamisessa. Bioinnovaatiokeskus tarjoaa Suomelle ja koko maailmalle alansa uusinta tutkittua tietoa, huippuluokan osaajia sekä tuotekonsepteja, joissa yhdistyvät korkeatasoinen muotoilu ja teknologia kestävällä tavalla. Näin merkittävän tuen myöntäminen on säätiöltä rohkea ja visionäärinen panostus kestävään kehitykseen. Arvostamme tätä erittäin paljon”, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä.
Iso panostus monialaiseen yhteistyöhön
Bio- ja kiertotalouden haasteiden ratkominen ja keksintöjen kaupallistaminen ei onnistu yhden alan osaamisella. Siksi lahjoitusvaroilla perustetaan monialainen tohtorikoulu, jossa ongelmia lähestytään tekniikan, taiteen, muotoilun ja kauppatieteiden näkökulmasta. Tohtorikoulun vetäjäksi Aalto rekrytoi professorin, jolla on vahva osaaminen materiaalitieteestä ja kiertotaloudesta sekä kyky verkostoitua biotalousalueen ja luovien alojen osaajien, teollisuuden ja kasvuyritysten kanssa. Uudet läpimurtoratkaisut vaativat myös vahvaa teknologista kehitystyötä, ja siksi Aalto panostaa lahjoitusvaroja huippuluokan infrastruktuuriin.
Metsäteollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä on noin viidennes. Laskelmien mukaan metsä- ja peltobiomassan arvo voitaisiin jopa kaksinkertaistaa vuoteen 2050 mennessä, kun se hyödynnetään korkean lisäarvon tuotteiden valmistuksessa. Paperinkulutuksen vähentyessä puuta myös vapautuu käytettäväksi muihin tuotteisiin.
”Esimerkiksi tekstiilikuidusta saatava hinta on noin 2,5-kertainen liukoselluun verrattuna. Suomessa voisi olla biomateriaaleja hyödyntävä kukoistava tekstiiliteollisuus, jolloin tuotteiden arvo ja työllisyysvaikutukset moninkertaistuvat. Uusia biomateriaaleja tarvitaan myös pakkauksissa ja komposiiteissa. Tulevaisuuden prosessit ovat kestävän kehityksen mukaisia ja tuotteet suunnitellaan niin, että niitä voidaan kierrättää. Tämä on bioekonomiaa, jossa prosessit tukevat kiertotaloutta”, sanoo Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Kristiina Kruus.
Aaltolaiset ovat yhdessä kumppaniensa kanssa kehittäneet viime vuosina useita lupaavia biomateriaali-innovaatioita. Hämähäkkisilkin ja selluloosan muodostamaa äärimmäisen lujaa materiaalia voidaan hyödyntää esimerkiksi komposiiteissa ja lääketieteen sovelluksissa. Ympäristöystävällisellä ja tehokkaalla AaltoCell-menetelmällä valmistetulla mikrokiteisellä selluloosalla on suuret markkinat elintarvike- ja eläinrehuteollisuudessa. Nanoselluloosasta tehty puuglitteri on ekologinen vaihtoehto muovi- ja metallipohjaisille hohdeväreille.
Bioinnovaatiokeskus hyötyy Aallossa jo toimivista tutkimusyksiköistä, joita ovat muun muassa neljä Euroopan tutkimusneuvoston (European Research Council, ERC) hanketta, VTT:n kanssa yhteinen Suomen Akatemian rahoittama lippulaivahanke FinnCERES ja kansallisella tiekartalla oleva biotalousinfrastruktuuri.
Muotoilua ja materiaalitiedettä yhdistävä CHEMARTS on hyvä esimerkki Aallon monialaisesta yhteistyöstä. Muotoilun alalla Aalto on maailman kymmenen parhaan yliopiston joukossa, ja korkeatasoinen materiaalitiede perustuu vuosikymmenten vahvaan kuituosaamiseen.
Bio- ja kiertotalouden tutkimusta ja opetusta tukevat myös muut tutkimusalueet, kuten tekoälytutkimus. Aallon kampuksella on myös kattava 5G-verkko sekä teollisen internetin kokeilualusta, jossa on mukana alan johtavia yrityksiä.
Lisätietoa:
Ilkka Niemelä, rehtori, Aalto-yliopisto, president@aalto.fi, puhelin: 050 452 4690 (assistentti Hely Kilpeläinen)
Kristiina Kruus, dekaani, Kemian tekniikan korkeakoulu, Aalto-yliopisto, dean-chem@aalto.fi, puhelin: 050 520 2471
Hanna-Mari Peltomäki, asiamies, Jane ja Aatos Erkon säätiö, hanna-mari.peltomaki@jaes.fi, puhelin: 044 513 1069
Lue lisää biomateriaali-innovaatioista – ja katso puuglitterin kiehtova tarina!
Hämähäkkisilkin ja nanoselluloosan yhdistelmästä syntyi muovin haastaja
Aalto-yliopisto ja VTT ovat kehittäneet ainutlaatuisen materiaalin, joka on samalla luja, jäykkä ja sitkeä.
Entä jos maailman karja popsisi suomalaista puuta?
Uusi valmistusmenetelmä avaa mikrokiteiselle selluloosalle aivan uudet markkinat. Se voi terästää rehua, keventää pullaa ja jopa ehkäistä tuotantoeläinten sairauksia.
Uusi, kasvipohjainen liima kestää jopa 90 kilogramman painon
Tutkijat kehittivät myrkyttömän liiman vedestä ja nanokiteisestä selluloosasta. Nanoselluloosaa voidaan valmistaa esimerkiksi puusta, maatalousjätteestä tai kierrätyspaperista.
Puuglitterin hohde syntyy valoa heijastavista nanorakenteista, täysin ilman väripigmenttejä - samaan tapaan kuin luonnon kirkkaimmat värit riikinkukon sulissa tai perhosen siivissä
Lue lisää uutisia
Aalto-professori Tapani Vuorinen sai arvostetun Wihurin kansainvälisen palkinnon
Yli 40 vuotta puukemiaa tutkinut Vuorinen on vaikuttanut laajasti tiedemaailmaan, teollisuuteen ja yhteiskuntaan.
Ennakkoluulot ovat monimutkaisempia kuin stereotypiat antavat ymmärtää
Sosiaalipsykologien teorian mukaan omaan ryhmään kuuluvat henkilöt sekä korkeasti arvostettuihin ja helposti lähestyttäviin ryhmiin liitetyt ihmiset herättävät katsojassa useammin ihailua tai kunnioitusta kuin vähemmän arvostettuihin tai etäisiksi arvioituihin ryhmiin kuuluvat ihmiset. Neurotieteen tutkijat selvittivät nyt yhdessä sosiaalipsykologien kanssa, että sosiaalisen ryhmän lisäksi myös ihmisen tunnetila ja etäisyys vaikuttavat katsojan tunnereaktioihin.
Metsähovin radio-observatoriossa tehdään musiikkia maailmankaikkeuden kanssa – äänitaide ja radioastronomia yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla
Miltä aurinkokunnan muodostuminen kuulostaa? Aalto-yliopiston tutkijat lyöttäytyivät yhteen äänitaiteilijan kanssa ja päätyivät musisoimaan tuhansien valovuosien päässä olevan molekyylikaasupilven kanssa.