Uutiset

Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi Aalto-yliopistolle 10,5 miljoonaa euroa bioinnovaatiokeskuksen perustamiseen

Keskus vauhdittaa siirtymistä kierto- ja biotalouteen ja luo Suomeen kestävän talouskasvun mahdollisuuksia.
green wall

Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi Aalto-yliopistolle 10,5 miljoonaa euroa bioinnovaatiokeskuksen perustamiseen. Avustus on säätiön historian suurimpia.

”Avustuspäätös bioinnovaatiokeskukselle on lajissaan säätiölle uudentyyppinen strateginen avaus. Säätiöllä on korkeat odotukset keskuksen tavoitteiden toteutumiselle, läpimurtoratkaisujen tuottamiselle ja tutkimustulosten laajamittaiselle hyödyntämiselle”, sanoo Jane ja Aatos Erkon säätiön asiamies Hanna-Mari Peltomäki.

“Olemme valtavan kiitollisia Jane ja Aatos Erkon säätiölle tuesta, joka mahdollistaa ison kehitysloikan maamme bio- ja kiertotalousosaamisessa. Bioinnovaatiokeskus tarjoaa Suomelle ja koko maailmalle alansa uusinta tutkittua tietoa, huippuluokan osaajia sekä tuotekonsepteja, joissa yhdistyvät korkeatasoinen muotoilu ja teknologia kestävällä tavalla. Näin merkittävän tuen myöntäminen on säätiöltä rohkea ja visionäärinen panostus kestävään kehitykseen. Arvostamme tätä erittäin paljon”, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä.

Iso panostus monialaiseen yhteistyöhön

Bio- ja kiertotalouden haasteiden ratkominen ja keksintöjen kaupallistaminen ei onnistu yhden alan osaamisella. Siksi lahjoitusvaroilla perustetaan monialainen tohtorikoulu, jossa ongelmia lähestytään tekniikan, taiteen, muotoilun ja kauppatieteiden näkökulmasta. Tohtorikoulun vetäjäksi Aalto rekrytoi professorin, jolla on vahva osaaminen materiaalitieteestä ja kiertotaloudesta sekä kyky verkostoitua biotalousalueen ja luovien alojen osaajien, teollisuuden ja kasvuyritysten kanssa. Uudet läpimurtoratkaisut vaativat myös vahvaa teknologista kehitystyötä, ja siksi Aalto panostaa lahjoitusvaroja huippuluokan infrastruktuuriin.

Metsäteollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä on noin viidennes. Laskelmien mukaan metsä- ja peltobiomassan arvo voitaisiin jopa kaksinkertaistaa vuoteen 2050 mennessä, kun se hyödynnetään korkean lisäarvon tuotteiden valmistuksessa. Paperinkulutuksen vähentyessä puuta myös vapautuu käytettäväksi muihin tuotteisiin.

”Esimerkiksi tekstiilikuidusta saatava hinta on noin 2,5-kertainen liukoselluun verrattuna. Suomessa voisi olla biomateriaaleja hyödyntävä kukoistava tekstiiliteollisuus, jolloin tuotteiden arvo ja työllisyysvaikutukset moninkertaistuvat. Uusia biomateriaaleja tarvitaan myös pakkauksissa ja komposiiteissa. Tulevaisuuden prosessit ovat kestävän kehityksen mukaisia ja tuotteet suunnitellaan niin, että niitä voidaan kierrättää. Tämä on bioekonomiaa, jossa prosessit tukevat kiertotaloutta”, sanoo Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Kristiina Kruus.

Aaltolaiset ovat yhdessä kumppaniensa kanssa kehittäneet viime vuosina useita lupaavia biomateriaali-innovaatioita. Hämähäkkisilkin ja selluloosan muodostamaa äärimmäisen lujaa materiaalia voidaan hyödyntää esimerkiksi komposiiteissa ja lääketieteen sovelluksissa. Ympäristöystävällisellä ja tehokkaalla AaltoCell-menetelmällä valmistetulla mikrokiteisellä selluloosalla on suuret markkinat elintarvike- ja eläinrehuteollisuudessa. Nanoselluloosasta tehty puuglitteri on ekologinen vaihtoehto muovi- ja metallipohjaisille hohdeväreille.

Bioinnovaatiokeskus hyötyy Aallossa jo toimivista tutkimusyksiköistä, joita ovat muun muassa neljä Euroopan tutkimusneuvoston (European Research Council, ERC) hanketta, VTT:n kanssa yhteinen Suomen Akatemian rahoittama lippulaivahanke FinnCERES ja kansallisella tiekartalla oleva biotalousinfrastruktuuri.

Muotoilua ja materiaalitiedettä yhdistävä CHEMARTS on hyvä esimerkki Aallon monialaisesta yhteistyöstä. Muotoilun alalla Aalto on maailman kymmenen parhaan yliopiston joukossa, ja korkeatasoinen materiaalitiede perustuu vuosikymmenten vahvaan kuituosaamiseen.

Bio- ja kiertotalouden tutkimusta ja opetusta tukevat myös muut tutkimusalueet, kuten tekoälytutkimus. Aallon kampuksella on myös kattava 5G-verkko sekä teollisen internetin kokeilualusta, jossa on mukana alan johtavia yrityksiä.

Lisätietoa:

Ilkka Niemelä, rehtori, Aalto-yliopisto, [email protected], puhelin: 050 452 4690 (assistentti Hely Kilpeläinen)

Kristiina Kruus, dekaani, Kemian tekniikan korkeakoulu, Aalto-yliopisto, [email protected], puhelin: 050 520 2471

Hanna-Mari Peltomäki, asiamies, Jane ja Aatos Erkon säätiö, [email protected], puhelin: 044 513 1069
 

Lue lisää biomateriaali-innovaatioista – ja katso puuglitterin kiehtova tarina!

Hämähäkkisilkin ja nanoselluloosan yhdistelmästä syntyi muovin haastaja

Aalto-yliopisto ja VTT ovat kehittäneet ainutlaatuisen materiaalin, joka on samalla luja, jäykkä ja sitkeä.

Lue lisää
Hämähäkkisilkki

Entä jos maailman karja popsisi suomalaista puuta?

Uusi valmistusmenetelmä avaa mikrokiteiselle selluloosalle aivan uudet markkinat. Se voi terästää rehua, keventää pullaa ja jopa ehkäistä tuotantoeläinten sairauksia.

Lue lisää
Stack of wood. Photographer: Eeva Suorlahti.

Uusi, kasvipohjainen liima kestää jopa 90 kilogramman painon

Tutkijat kehittivät myrkyttömän liiman vedestä ja nanokiteisestä selluloosasta. Nanoselluloosaa voidaan valmistaa esimerkiksi puusta, maatalousjätteestä tai kierrätyspaperista.

Lue lisää
ecoglue

Puuglitterin hohde syntyy valoa heijastavista nanorakenteista, täysin ilman väripigmenttejä - samaan tapaan kuin luonnon kirkkaimmat värit riikinkukon sulissa tai perhosen siivissä

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Esiintyjiä tapahtumassa
Mediatiedotteet Julkaistu:

Sustainability Science Days keräsi ennätysyleisön – ensi vuonna tapahtumassa puhkaistaan kestävyyskupla

Suomen suurin kestävän kehityksen tutkimuksen ja innovaatioiden tapahtuma keräsi yhteen yli 1500 asiantuntijaa yli sadasta eri maasta. Tapahtuma järjestettiin Aalto-yliopistolla ja Helsingin yliopistolla tänä vuonna yhteistyössä maailman suurimman kestävän kehityksen kongressin, SRI:n kanssa.
vaalea-asuinen nainen istuu ikkunan edessä ja hymyilee
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Professori Maarit Salolainen: ”Tekstiilialan kestävyysongelmiin voidaan vastata monialaisen yhteistyön avulla”

Tekstiilisuunnittelun professori haluaa tiivistää yhteistyötä niin eri alojen tutkimuksen kuin yliopiston ja alan teollisuuden sekä jälleenmyyjien välillä, jotta muutos parempaan tapahtuu.
Vili Lehdonvirta, kuva:Mikko Raskinen, Aalto-yliopisto
Mediatiedotteet Julkaistu:

Lepääkö valtionhallinto kellarista löytyvien palvelimien vai Amazonin päällä? Vili Lehdonvirta tarkastelee kehitystä ajan ja pilvien yli

Tietotekniikan laitoksen professori Vili Lehdonvirta on saanut Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoituksen. Sen suuruus on 2,5 miljoonaa euroa, ja hanke kestää viisi vuotta. Tutkimuksessaan Lehdonvirta kehittää menetelmiä, joiden avulla voidaan piirtää kartalle pilvi-imperiumien laajuus ja sijainti.
Insinööritieteiden korkeakoulun opetuksen varadekaani Jani Romanoff. Kuva: Joonas Lehtovaara / Aalto-yliopisto
Nimitykset Julkaistu:

Jani Romanoff jatkaa opetuksen varadekaanina Insinööritieteiden korkeakoulussa

Romanoff on ansioitunut opettaja ja opetuksen kehittäjä, joka nauttii työssään systeemisten ratkaisujen löytämisestä yhdessä muiden kanssa.