Uutiset

Jaakko Lehtiselle lähes kahden miljoonan euron ERC Consolidator Grant -rahoitus

Euroopan tiedeneuvosto myönsi rahoituksen hankkeeseen, jolla Lehtinen pyrkii rakentamaan konenäkömenetelmiä, jotka ymmärtävät todellista maailmaa merkittävästi nykyistä paremmin.
Jaakko Lehtinen
Kuva: Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen professori Jaakko Lehtiselle on myönnetty 1,9 miljoonan euron suuruinen Euroopan tiedeneuvoston ERC:n Consolidator Grant -rahoitus.

ERC-rahoitus myönnettiin viideksi vuodeksi Lehtisen johtamaan Learning Pixel-Perfect 3D Vision and Generative Modeling (PIPE) -hankkeeseen. Mittava rahoitus mahdollistaa sen, että hän voi tutkimusryhmineen keskittyä pitkäjänteisesti tutkimaan tietokonenäön, koneoppimisen ja fysiikkaan pohjautuvien mallien tuomista tiiviillä tavalla yhteen. Lehtinen toivoo rahoituksen houkuttelevan tutkimusryhmään kovatasoisia postdoc-tutkijoita.

”Kyse on asioista, joita ei ole demonstroitu vielä juuri millään tavalla. Tavoitteemme ovat siinä mielessä todella kunnianhimoisia”, Lehtinen sanoo.

Lehtinen haluaa tutkimuksellaan muun muassa parantaa koneen kykyä ymmärtää ja hahmottaa maailmaa kuvien pohjalta samaan tapaan kuin ihminen ja muut eläimet: tunnistamme näön perusteella esimerkiksi erilaisia muotoja ja materiaaleja ja niiden välisiä yhteyksiä, mutta konenäön ymmärrys samankaltaisista asioista on vielä vähäistä.

Kone esimerkiksi tunnistaa tiikerin raidoista, ei kissamaisesta muodosta: GAN-mallit, joita Lehtinenkin on kollegoineen kehittänyt, tuottavat hyvin aidon näköisiä kasvokuvia ihmisistä. Mallia ei voi kuitenkaan esimerkiksi pyytää kuvan perusteella kertomaan kasvojen muotoa.

Tutkimuksessa ratkotaan siis toisaalta konenäkötutkimuksen perustavanlaatuisimpia kysymyksiä – miten koneen voi opettaa hahmottamaan maailmaa samaan tapaan kuin ihmiset ja muut eläimet – ja toisaalta tehty työ voi auttaa kehittämään esimerkiksi robotiikkaa nykyistä paremmaksi.

Nykyiset robotit pystyvät yleensä toimimaan sujuvasti vain ympäristössä, jonka olosuhteet pysyvät muuttumattomina. Robotin osaamista ei siis voida yleistää erilaisiin tilanteisiin ja siten hyödyntää monipuolisemmin: vaikka se opetetaan siivoamaan asunto, se ei osaa ottaa huomioon asunnon muuttuvaa järjestystä tai uusia huonekaluja, saati siivota jonkun toisen ihmisen asuntoa.

Tekoäly, joka kykenee toimimaan ihmisen kanssa todellisessa ja monimutkaisessa maailmassa, on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n yhteisen Suomen tekoälykeskus FCAI:n keskeinen tavoite. Lehtinen on aktiivisesti mukana FCAI:n toiminnassa.

Teemojen, joihin Lehtisen tutkimus keskittyy, selvittäminen voi auttaa viemään huomattavalla tavalla eteenpäin myös esimerkiksi peli- ja elokuvatuotantoa. Nykyään esimerkiksi pelien kolmiulotteisten ympäristöjen luominen on hyvin työlästä, hidasta ja kallista.

”Jos tässä kaikessa onnistutaan, se tulee olemaan jotain aivan ennennäkemätöntä.”

ERC myöntää Consolidator Grant -rahoitusta uransa keskivaiheilla oleville tutkijoille, joiden tähänastinen tieteellinen ura ennakoi erityistä menestystä. Lehtinen väitteli tekniikan tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2007, minkä jälkeen hän työskenteli kolme vuotta tutkijatohtorina Massachusetts Institute of Technologyssa (MIT). Aallon professoriksi hänet nimitettiin vuonna 2012. Hän toimii myös Principal Research Scientistina NVIDIA:ssa.

 

Lisätiedot

Jaakko Lehtinen
Professori, Aalto-yliopisto
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Utuinen ihmishahmo näyttää kävelevän pois päin, varjo heijastuu vaalealle pinnalle
Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Maisteriopiskelijoiden näyttely Suomen valokuvataiteen museossa

Valokuvataiteen pääaineen maisteriopiskelijoiden MoA in Photography 23 -näyttely on esillä 12. maaliskuuta asti.
Nainen rannalla tuulisella säällä hymyilee, taustalla meri kuohuaa
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Ranja Hautamäki: ”Monimuotoinen kaupunkiluonto on keskeinen tekijä hyvinvoinnin ja hiilinielujen lisäämiseksi”

Maisema-arkkitehtuurin professori ratkoo ilmastonmuutoksen hillintää ja kaupunkiluonnon hiilinieluja koskevia kysymyksiä.
NASAn Curiosity-mönkijä kuvaama pölypyörre Marsin Gale-kraatterissa. Kuvankäsittely: Henrik Kahanpää. Alkuperäinen kuva: NASA / JPL-Caltech
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Marsin sää vaihtelee rajusti, mutta sen ilmasto ei ole muuttumassa

Väitöstutkimuksessaan Henrik Kahanpää myös kyseenalaistaa Marsin pölypyörteisiin liittyvän vallitsevan käsityksen. Tutkijana hän toivoo, että ihminen ei koskaan menisi Marsiin.
A portrait of Laureen Mahler.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Laureen Mahler luo origamitaitosten avulla biopohjaisia ja myös katseita kestäviä pakkauksia

Monet pakkausteollisuuden tuotteet perustuvat muoviin ja muihin fossiilipohjaisiin materiaaleihin. Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksessa kehitetään origamitaitoksiin perustuvia ekologisia pakkausratkaisuja, joilla on arvoa myös kauniina esineinä.