Uutiset

Jaakko Kahilaniemi sai Majaoja-säätiön 10 000 euron palkinnon

Valokuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi on saanut Majaoja-säätiön 10 000 euron palkinnon kuvasarjallaan 100 Hectares of Understanding. Kuvasarja käsittelee metsää sekä sen ymmärtämistä ja omistajuutta.
100hectares_of_understanding-c-jaakkokahilaniemi-2017-7_fi_fi.jpg

Jaakko Kahilaniemi (s. 1989) on suomalainen kuvataiteilija ja valokuvaaja. Hän on valmistunut valokuvataiteilijaksi Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta (2014) ja suorittaa parhaillaan Aalto-yliopistossa valokuvataiteen maisteriopintoja. Kahilaniemen 100 Hectares of Undestanding -näyttely nähtiin Valokuvataiteen museossa kesäkuussa.

Kuvasarjassaan Kahilaniemi käsittelee perimäänsä 100 hehtaarin metsäalaa sekä vastuita ja velvoitteita, joita metsänomistus on hänelle tuonut. Kahilaniemi peri metsän jo lapsena, mutta ei ollut aiemmin pohtinut, mitä on olla metsänomistaja. Ajatus siitä, että ihminen voi omistaa osan luontoa on Kahilaniemen mielestä absurdi.

Lähtökohtana ristiriitainen suhde metsään
 

- Suhteeni metsiin on ollut ristiriitainen koko aikuisikäni. Asenteeni sadan hehtaarin perintömetsääni kohtaan on ollut välinpitämätön. 100 Hectares of Undestanding -näyttely syntyi pyrkimyksestä ymmärtää tätä itselleni tuntematonta maailmaa, Kahilaniemi kertoo.

Kahilaniemi ei etsi vastauksia valokuvaamalla metsäänsä, vaan herättää lähinnä kysymyksiä itselleen. Ristiriitaisista tuntemuksista syntyi visuaalinen kokonaisuus, josta osa on konkreettisia metsässä otettuja valokuvia ja osa abstraktimpia ajatuksia metsän merkityksestä. Tuntematon metsä muuttui tutkimusmatkojen myötä omakohtaiseksi ja tutuksi. Näyttelyn kuvat visualisoivat metsän ja metsänhoidon merkitystä. Kuvillaan Kahilaniemi näyttää, mitä annettavaa luonnolla voi olla nykyajan kaupunkilaiselle.

Majaoja-palkinnonsaajat valitsi Backlight´17-valokuvafestivaali. Backlight on Suomen vanhin kansainvälinen valokuvausfestivaali, joka juhlii 30-vuotista taivaltaan 2017. Kahilaniemen kuvasarja vakuutti tuomariston omalaatuisuudellaan. Palkitsemisperusteluissa todetaan, että taiteilijan aihe on arkinen -suomalaisille lähes toinen koti, -yhteinen, henkinen tila, jonne kansamme juuret voidaan jäljittää. Tätä kotia ja perintöä taiteilija mittaa, pilkkoo, arkistoi ja kuvaa lähes tieteellisellä tarkkuudella, silti inhimillisen lämmön säilyttäen. Sarja on kunnianhimoinen, oivaltava ja loppuun harkittu teosten loppuunsaattamisesta nimeämiseen saakka. Sarjasta välittyy tekijän, uteliaisuus  kiintymys ja vastuu omistamaansa metsään.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

maankäyttö
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmiskunnan ruokkiminen planeettaa tuhoamatta vaatii U-käännöksen

Lähes puolet nykyisestä ruoantuotannosta on haitallista planeetallemme, koska se aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, ekosysteemin rappeutumista ja vesistressiä.
Graafinen kuva kuvaa niitä viittä tapaa, joilla yrittäjät viestivät yrityksensä lopettamispäätöksestä.
Tiedotteet Julkaistu:

Voittoisa, syleilevä vai tasapainottava? Yrittäjät viestivät bisneksensä kaatumisesta viidellä eri kerrontatyylillä

Uraauurtava tutkimus osoitti, että yrittäjät vahvistavat viestinnässään omaa ammatillista imagoaan ja sidosryhmäsuhteitaan – ja välttävät muiden syyttämistä.
An illustration showing a nano-strip of copper being bombarded by photons, with a thermometer measuring its heat
Tiedotteet Julkaistu:

Uusi kvantti-ilmaisin mittaa äärimmäisen pieniä energiamuutoksia

Kvantti-ilmaisimella voidaan tutkia esimerkiksi kvanttitietokoneiden kubittien vuorovaikutusta ympäröivän maailman kanssa.
Dokumenttielokuvan suuri tuntematon Antti Peippo kirjan kuvistusta
Tiedotteet Julkaistu:

Dokumenttielokuvan suuri tuntematon -uutuusteos kohdistaa katseen elokuvantekijä Antti Peippoon

Aalto ARTS Booksin vuoden ensimmäinen kirja "Dokumenttielokuvan suuri tuntematon. Katseita Antti Peippoon" kohdistaa katseen kameran taakse. Antti Peippo (1934–1989) oli omaäänisten dokumenttielokuvien mestari ja Risto Jarvan luottokuvaaja. Tammikuussa julkaistavan teoksen kirjoittajat ovat suomalaisen elokuva-alan asiantuntijoita.