Uutiset

Irene Purasachit törmäsi kukkateollisuuden jäteongelmaan – nyt hän tekee hylätyistä kukista materiaalia kukkaroihin ja käsilaukkuihin

Lähes puolet myyntiin kasvatetuista kukista päätyy roskikseen eikä kuluttajia ilahduttamaan. Muotoilun maisteriopiskelija ja kukkafani Irene Purasachit keksi ongelmaan ratkaisun ja tuli Suomeen sitä toteuttamaan.
Flower clutch
Iltalaukku on tehty joustavasta, hieman nahkaa muistuttavasta materiaalista.

Lontoon floristikurssin piti olla välivuotta viettäneen Irene Purasachitin toteen käynyt unelma.

”Olen aina rakastanut kukkia, ja kurssilla saisin työskennellä niiden keskellä”, Thaimaassa kasvanut ja muotoilun kandiopinnot suorittanut Purasachit kertoo.

Irene Purasachit

Kukkabisneksen kestävyyshaasteet paljastuivat nopeasti. Koska myyntiin kelpaavat vain virheettömät kukat, noin 40 prosenttia kasvatetuista kukista heitetään pois ketjun eri vaiheissa. Kukkasienet, joita floristit käyttävät asetelmien teossa, taas päästävät veteen runsaasti mikromuoveja.

Kandityössään Purasachit oli jo valmistanut hedelmien kuorista maljakoita, tarjottimia ja tuolinpäällisiä. Saisiko kukkajätteestä jalostettua muovivaahdosta tehdyn kukkasienen korvaajan? Tai muokattua siitä muita uusiutuvia materiaaleja?

Muotoilija ei kelvannut laboratorioon

Ajatuksesta innostunut Purasachit törmäsi kotiyliopistollaan ongelmaan: hän tarvitsi toteutukseen lisäoppia materiaaleista ja kemiantekniikasta, mutta muotoilijalle sitä ei haluttu tarjota.

Purasachit kahlasi läpi kansainvälisten yliopistojen tarjontaa ja löysi etsimänsä: Aalto-yliopiston Chemarts-sivuaineen. Siinä muotoilun ja materiaalitieteiden opiskelijat ja tutkijat kehittävät yhdessä uusia biopohjaisia materiaaleja.

”Aallon aito monialaisuus toi minut tänne maisteriopintoja suorittamaan.”

Floral Foam
Biohajoava kukkasieni on tehty 100-prosenttisesti kukista, lähinnä iiriksistä ja neilikoista.

Purasachit hyödyntää kukkajätettä kolmella eri tavalla. Terälehdet hän kuivaa, jauhaa ja sekoittaa massaksi, josta prässättynä syntyy joustavaa, hieman nahkaa muistuttavaa materiaalia. Varsista ja lehdistä hän keittää sellumaista seosta, johon lisää sidosaineita. Sen jälkeen hän joko prässää sen paperiksi tai paistaa uunissa kukkasieneksi.

Kukista ainakin ruusut, iirikset, neilikat ja auringonkukat sopivat raaka-aineeksi. Omaksi suosikikseen Purasachit nostaa ruusun.

”Sen kukinnossa on paljon terälehtiä ja kauniita, vaihtelevia sävyjä, jotka yritän säilyttää mahdollisimman hyvin”, hän sanoo ja korostaa, että uuden biomateriaalin kanssa on omat haasteensa.

”Sitä ei voi ommella yhtä rennosti ja vauhdilla kuin vaikka nahkaa eikä se ole yhtä kestävää. Mutta valmistamani korttikotelo on ollut käytössä jo pari kuukautta ja on yhä kuin uusi.”

Uutta liiketoimintaa

Purasachitin synnyinmaassa ylenpalttinen kukkien käyttö on olennainen osa kulttuuria. Yksin Bangkokin valtavilla Pak Klog Talatin kukkamarkkinoilla on 500 myyjää, joista jokainen tuottaa päivittäin noin kuution verran kukkajätettä.

Osana maisterityötään Irene Purasachit on ideoinut mallia kukkapajalle, joista ensimmäistä suunnitellaan juuri Bangkokin kukkamarkkinoiden yhteyteen. Paja yhdistäisi raaka-aineet, materiaalituotannon, suunnittelun ja myynnin ja loisi näin uusia, kestäviä työpaikkoja ja liiketoimintaa.

Bio leather
Joustavaan, nahkaa muistuttavaan materiaaliin on käytetty ruusun ja neilikan terälehtiä. Sitä voi ommella tavallisella ompelukoneella.

Kukkamateriaalit ovat herättäneet kiinnostusta myös Euroopassa. Suomessa Purasachit on kaavaillut yhteistyötä muun muassa FlowerResque ry:n kanssa, joka kokoaa kakkoslaatuisista kukista kimppuja ja toimittaa niitä esimerkiksi hoitokoteihin. Saksassa hän neuvotellut pienen tennareihin erikoistuneen kenkävalmistajan kanssa.

”Ehkä meillä pian on kukkatennarit”, hän sanoo.

”Tavoitteeni on löytää uusia hyviä kumppaneita, joiden kanssa testata materiaalia, kehittää prototyyppejä ja skaalata prosessia isompaan mittakaavaan.”

coin purse
Irene Purasachit suunnitteli ja valmisti kukkajätteestä erilaisia kukkaroita.

Kaikki kuvat: Irene Purasachit

Instagram @irenepurasachit
Verkkosivu: www.irenepurasachit.com
Sähköposti: [email protected]

CHEMARTS

CHEMARTS-verkkosivusto

Lue lisää
kuvassa kahdet kädet levittävät läpinäkyvää limaa punaista taustaa vasten

Master's Programme in Design - Contemporary Design

What alternative materials can best replace plastic? How can traditional crafts be merged with contemporary design? What kind of products do we need in our changing society? The studies in Contemporary Design are driven by concrete, real-world needs. Students receive support not only to build their creative and professional confidence, but also to expand their thinking beyond conventional limitations, adopting an experimental design mindset.

Irene Purasachit opiskeli Contemporary Design -maisteriohjelmassa. Olisiko se myös sinun unelmasi? Hakuaika Aallon maisteriohjelmiin alkaa 1. joulukuuta, lue lisää täältä!
Iittala Experimental Design Process
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Learning Centre, Main lobby
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Palvelutiskin remontti Harald Herlin -oppimiskeskuksessa alkaa

Palvelutiskin remontti alkaa 27.6.22. Pahoittelemme remontista aiheutuvaa melua.
Juhlapukuihin sonnustauneet ihmiset laskeutuvat portaita alas kohti kameraa
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vuoden 2022 tekniikan alojen promootiossa ennätysmäärä uusia tohtoreita

Yliopistomaailman arvokkainta akateemista juhlaa vietettiin Otaniemen kampuksella 17. kesäkuuta. Edellinen tohtoripromootio järjestettiin vuonna 2019 ja vuosittaista perinnettä jouduttiin lykkäämään kaksi kertaa. Tästä johtuen tänä vuonna Dipolissa järjestetyt juhlallisuudet olivat ennätyssuuret.
Camilla Hollanti, photo: Lasse Lecklin.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Camilla Hollanti, auttaako matikkapää arjessa?

Camilla Hollannin mukaan matematiikassa tulisi keskittyä enemmän todelliseen ymmärtämiseen kuin ulkoa opetteluun ja kaavojen hallintaan.
A man and a woman concentrated, looking upwares towards something interesting
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Lähes 18 miljoonaa euroa tutkimukseen

Suomen Akatemian rahoitus tuo Aalto-yliopistoon kuusi uutta akatemiatutkijan ja 14 tutkijatohtorin tehtävää sekä 23 akatemiahanketta.