Uutiset

Intuitiota voi hyödyntää tietoisesti

Intuitio on tärkeä työkalu muun muassa ongelmanratkaisussa. Sitä voi kehittää kuten muitakin taitoja, tuore väitöstutkimus osoittaa.

TaM Asta Raami tutkii Aalto-yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan intuitiota ja sen kehittämistä. Tutkimus on uraauurtava, sillä intuition kehittämistä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu.

– Intuitio on tärkeä tietämisen muoto ja tarpeellinen kaikille ihmisille arkielämässä, mutta sen rooli korostuu monimutkaisissa kognitiivisissa toiminnoissa, kuten visioinnissa, luomisessa ja ongelmanratkaisussa. Monet suunnittelijat, taiteilijat ja tutkijat sanovatkin, että intuitio on yksi heidän tärkeimmistä työvälineistään luovassa prosessissa, Raami korostaa.

Tuloksista on hyötyä myös johtamisessa ja koulutuksessa.

Raami tarkastelee intuitiota erityisesti osana suunnittelijoiden luovaa työtä, mutta tuloksista on hyötyä myös muilla aloilla, kuten johtamisessa ja koulutuksessa. Tutkimus osoittaa, että intuitiota voi oppia käyttämään tietoisesti hyväkseen niin, ettei se ole vain sattumanvarainen tapahtuma. Intuitiota on myös mahdollista kehittää siinä missä mitä tahansa muutakin taitoa.

– Sekä intuitiivinen että rationaalinen ajattelu tarvitsevat harjoitusta ollakseen luotettavia. Kuitenkin virallinen kouluopetus tähtää ainoastaan rationaalisen ajattelun kehittämiseen. Intuition potentiaali hukataan, Raami valittelee.

Raamin mukaan kulttuurissamme piilotellaan ja vähätellään intuition käyttöä. Intuitiota pidetään tunnepohjaisena toimintana ja ajattelumuotona, joka tuottaa epäluotettavaa tietoa. Jos intuitiota käyttää, perustelut pitää pystyä esittämään tietoisen päättelyn tuloksina.

Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että intuitiivinen ajattelu on tietyissä tilanteissa jopa rationaalista päättelyä parempi. Intuitio on ylivertainen esimerkiksi silloin, kun päätöksen tekemiseen on joko liikaa tai liian vähän tietoa tai kun ratkaisu täytyy löytää lyhyessä ajassa.

 

Käytännön työkaluja

Miten intuitiota on sitten mahdollista kehittää? Raami esittelee väitöskirjassaan erilaisia käytännön työkaluja ja harjoituksia, joiden avulla intuitiivista ajattelua voi harjaannuttaa.

– Ensinnäkin mieltä täytyy avartaa ja intuitiolle raivata tilaa. Ihmisillä on erilaisia ajattelutapoja ja uskomuksia, jotka rajoittavat intuitiivista ajattelua, Raami kertoo.

Yhtä tärkeää on kehittää havainto- ja erottelukykyä. Ihmisen keho, tunteet ja mieli välittävät tietoa erilaisin signaalein, joita tulee pystyä tietoisesti havaitsemaan. Lisäksi oikeat signaalit tulee erottaa intuitiivisen ajattelun vääristymistä, esimerkiksi peloista tai toiveista. Muuten intuitiivinen ajattelu ei ole luotettavaa. 

– Mieltä voisi verrata vaikkapa televisiovastaanottimeen, joka voidaan virittää uusille taajuuksille ja näin saada uutta tietoa. Tämä vaatii kuitenkin harjoittelua, Raami sanoo.

Vaikka intuitio on tietyissä tilanteissa rationaaliseen ajatteluun verrattuna ylivertainen, parhaimmat tulokset syntyvät usein näitä kahta ajattelun muotoa yhdistelemällä.

– Kyse ei ole joko-tai-ajattelusta vaan päättelyn ja intuition yhteensovittamisesta. Tällöin voimme puhua laajennetusta ajattelusta, Raami sanoo.

Raamin väitöstutkimus tarjoaa poikkitieteellisen katsauksen mielen toimintaan. Laajaan haastattelu-, havainnointi- ja kyselyaineistoon pohjautuvan tutkimuksen tuloksista on hyötyä useilla eri aloilla.

– Psykologinen ja lääketieteellinen tutkimus ovat perinteisesti muovanneet käsitystä ihmismielestä siten, että sen oletetaan toimivan mekaanisten lakien mukaisesti. Raamin väitöstutkimus pyrkii avaamaan uudenlaisia lähestymistapoja niin taiteen, designin, koulutuksen ja johtamisen alueille kuin laajemmin ihmismielen ymmärtämiseen, kuvailee professori Marja-Liisa Honkasalo Turun yliopistosta.

Väitöstilaisuus

Väitöskirja ”Intuition Unleashed – On the application and development of intuition in the creative process” tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 13.3.2015 klo 12, Mediakeskus Lumeen Sampo-salissa, Hämeentie 135 C, Helsinki. Vastaväittäjinä toimivat emeritusprofessori Charles Burnette, The University of the Arts, Philadelphia ja emeritusprofessori Jorma Enkenberg Itä-Suomen yliopistosta. Väitöskirjan tilaukset Aalto-yliopiston verkkokirjakaupasta shop.aalto.fi, tiedustelut [email protected], puh. 050 313 7086.

Lisätietoja:

Asta Raami
puh. 050 562 6555
[email protected]
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Väitöskirja sähköisenä täällä (pdf)

Kuva: Asta Raami

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

vaping
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoälyn avulla tehty tutkimus osoitti: Instagram tulvii nuoria houkuttelevaa sähkötupakkamainontaa

Sadoista tuhansista sähkötupakkajulkaisuista yli 60 prosenttia oli peräisin yritystileiltä. Nuorille mainostetaan muun muassa sähkötupakan makutiivisteitä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.