Uutiset

Intohimoa tutkimukseen - haastattelussa professori Ali Tehrani

Tämä on professori Ali Tehranin haastattelu. Hän työskentelee Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulun Biotuotteiden ja biotekniikan laitoksella. Ennen liittymistään Aaltoon hän on tehnyt merkittävän uran tekstiilitutkimuksen parissa.
Associate Professor Ali Tehrani standing in front of blooming trees.
Professori Ali Tehrani Beirutissa.

Mitä tutkit ja miksi?

Minulla on tausta sekä tekstiiliteknologiassa että soveltavassa pintakemiassa. Suurin osa tutkimushankkeistani keskittyvät tekstiilikemiaan, uusiin pinta-aktiivisiin aineisiin, polymeerikalvoihin ja sähkökehrättyihin nanokuitukalvoihin.

Soveltavassa materiaalitieteessä minua kiehtoo materiaalien ominaisuuksien parantaminen eri käyttötarkoituksiin. Soveltavan materiaalitieteen tutkimushankkeet ovat usein haastavia erityisesti silloin, kun tavoitteena on tuottaa runsaasti lisäarvoa tarjoavia, ympäristöystävällisiä, kestäviä ja kustannustehokkaita tuotteita.

Miten sinusta tuli tutkija?

Kiinnostukseni tutkimusta kohtaan kasvoi tutkinto-opintojeni aikana. Ensimmäinen tohtorintutkintoni keskittyi uudenlaisten kationisten, dimeereistä koostuvien pinta-aktiivisten aineiden synteesiin ja karakterisointiin sekä tekstiilien värjäysprosessin tehostamiseen. Työtäni innoittivat sekä professori Fred Mengerin että professori Krister Holmbergin tutkimukset uusista pinta-aktiivisista aineista. Heidän ohjauksensa ja mentorointinsa vaikuttivat merkittävästi tutkimusidentiteettiini. Samalla asiantuntemukseni kasvoi tekstiilikemian lisäksi myös pinta-aktiivisten aineiden kemian ja orgaanisen synteesin saralla.

Valmistuttuani tohtoriksi Teheranissa sijaitsevasta Amirkabirin teknillisestä yliopistosta aloitin tutkijana yliopiston väritutkimuksen ja -tekniikan laitoksella. Siellä osallistuin useisiin tekstiilien jätevesien käsittelyyn liittyviin tutkimushankkeisiin vuosina 2007–2010. Tuona aikana tutustuin tarkemmin tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutuksiin sekä niiden lieventämiseen.

Toisen tohtorintutkintoni suoritin ruotsalaisen Chalmersin teknillisen korkeakoulun soveltavan pintakemian osastolla professori Krister Holmbergin tutkimusryhmässä. Euroopassa ollaan hyvin ympäristötietoisia, minkä johdosta toinen tohtorintutkintoni keskittyi ympäristöä säästävien, nopeasti käytön jälkeen normaaleissa ympäristöolosuhteissa hajoavien pinta-aktiivisten aineiden synteesiin. Tutkijantyöstäni sain arvostetun Akzo Nobel Nordic -palkinnon pinta- ja kolloiditieteen alalla elokuussa 2013.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohtia?

Tutkijat voivat luetella ansioluetteloistaan tiettyjä saavutuksia, kuten apurahoja, palkintoja, ohjattujen opiskelijoiden määrän ja ylennykset. Aalto-yliopistoon liittyminen on varmasti yksi tärkeimmistä kehityksistä urallani. Itse pidän urani tärkeimpinä kohokohtina kuitenkin ohjaamieni opiskelijoiden saavutuksia. Teen parhaani kannustaakseni opiskelijoistani intohimoisia ja motivoituneita tutkijoita, jotka toimivat eettisesti, sitoutuneesti, yhteistyökykyisesti ja vastuullisesti. Olen valtavan onnellinen, kun he kertovat minulle sähköpostitse tai puhelimitse saaneensa jonkin palkinnon tai tulleensa valituksi erinomaiseen virkaan. On hienoa pystyä vaikuttamaan myönteisesti toisten elämään.

Mitä tutkijalta vaaditaan?

Tutkijuuteen liittyy useita kriteerejä, jotka määrittävät, onko tutkija hyvä, erinomainen vai loistava. Tutkijoiden tulisi olla intohimoisia ja pyrkiä tutkimustavoitteidensa saavuttamiseen sekä uuden oppimiseen keskittyneesti ja sitkeästi. Tutkijoiden olisi myös oltava motivoituneita ja tuottavia ja samalla pystyttävä tasapainottamaan työelämänsä henkilökohtaisen elämän kanssa. Edelläkävijyys ja inspiroivuus ovat tutkijalle erinomaisia ominaisuuksia, joiden avulla hän voi vaikuttaa yhteiskuntaan myönteisesti.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Tulevaisuudessa toivon pääseväni näkemään opetus- ja tutkimustyöni myönteisiä vaikutuksia ihmisten elämänlaatuun. Opettajana haluaisin, että oppilaani inspiroituvat opetuksestani ja että heistä kasvaa kriittisiä ajattelijoita. Tutkijana toivoisin näkeväni, että tutkimukseni vaikuttaa maailmaan parantamalla elinoloja sekä lisäämällä yhteiskunnan kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.