Uutiset

Infolainen voi opettaa slummien yrittäjille joukkorahoituksen saloja ja yläkoululaisille koodausta

Niina Arvila tutki diplomityössään, miten tietoisuutta joukkorahoituksesta ja siihen liittyviä taitoja voisi levittää köyhien maiden pienyhteisöjen yrittäjille. Opintojen ohessa hän piti koodauskerhoa nuorille ja työskenteli UX Designerina teknologiatapahtuma Slushissa.
Niina Arvila seisoo Tietotekniikan talon aulassa
Niina Arvila haki opiskelemaan informaatioverkostojen koulutusohjelmaan, koska häntä kiinnosti teknologia ihmislähtöisestä näkökulmasta. Kuva: Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Digitaalisten palveluiden suunnittelu. Sosio-kulttuuristen tekijöiden vaikutus. Ihmisen ja teknologian välinen suhde. Näitä asioita Niina Arvila pääsi yhdistämään diplomityössään Fusion Grid -tutkimushankkeessa. ”Minua kiinnostaa erityisesti se, miten kulttuurit vaikuttavat teknologian käyttöönottoon ja miksi Suomessa hyvin toimiva sovellus ei välttämättä tunnu loogiselta ihmisestä jossain toisessa kulttuurissa”, Arvila sanoo.

Fusion Grid on Aalto-yliopiston, LUT-yliopiston, Nokian, Green Energy Finlandin ja Suomen yliopistokiinteistöjen yhteinen tutkimushanke. Sen tavoitteena on viedä toimivat tietoliikenneyhteydet ja sähköverkko alueille, joille raskaan tietoliikenneinfran rakentaminen olisi taloudellisesti kannattamatonta – etenkin köyhien maiden pienyhteisöihin. Hanke on saanut Business Finlandilta 1,5 miljoonan euron rahoituksen. Aallosta mukana tutkimuksessa olivat Arvila, tietotekniikan laitoksen professori Marko Nieminen, tohtorikoulutettava Pietari Keskinen ja vieraileva tutkija Karin Fröhlich.

Arvila, joka lähti mukaan projektiin syksyllä 2018, on ”infolainen” eli hän on opiskellut informaatioverkostojen koulutusohjelmassa. Hänen pääaineensa oli User-Centered Design (käyttäjäkeskeinen suunnittelu).

Arvilan työssä keskeistä oli kartoittaa, millaisia mahdollisuuksia sähkö ja internet tuovat köyhien maiden pienyrittäjille. Diplomityön aihe rajautui siihen, miten tällaisessa ympäristössä toimiville yrittäjille voisi opettaa joukkorahoituskampanjoissa tarvittavia taitoja ja lisätä tietoisuutta joukkorahoituksen mahdollisuuksista heidän keskuudessaan.

Projektin aikana Arvila järjesti esimerkiksi joukkorahoitusta käsittelevän koulutusviikon Namibiassa yhdessä paikallisen yliopiston kanssa. Osallistujat olivat slummeissa asuvia pienyrittäjiä. ”Heillä on lähtökohtaisesti ongelmana saada alkupääomaa heidän yritystoimintaansa, koska suurin osa heidän rahoistaan menee päivittäiseen elämiseen. Etenkin syrjäseuduilla tai slummeissa asuvien on vaikea saada pankista lainaa.”

Etenkin syrjäseuduilla tai slummeissa asuvien on vaikea saada pankista lainaa.

Niina Arvila

Tutkimuksen tavoitteena oli, että kun tietoa joukkorahoituksesta tarjottaisiin osalle alueen yrittäjistä, he voisivat levittää sitä eteenpäin. Tulosten perusteella koulutusviikko on erinomainen keino lisätä tietoisuutta joukkorahoituksesta lyhyessä ajassa, muttei kovin kestävä vaihtoehto pitkällä aikavälillä.

”Uusien toimintamallien oppiminen on haastavaa, jolloin oppimista pitäisi pystyä tukemaan vielä koulutusviikon jälkeen. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia, miten tätä oppimista voitaisiin pitää yllä esimerkiksi digitaalisen oppimismateriaalin kanssa.”

Välivuosien ja taloustieteen opintojen kautta Aaltoon

Arvila aloitti opinnot Aallossa vasta neljä vuotta ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen. Hän oli koulussa ”kaikessa hyvä” muttei kuitenkaan erityisen innostunut mistään tietystä aiheesta. Lukiossa hän luki erityispitkää matematiikkaa, joka eteni tavallista pitkää matematiikkaa nopeammin. Koska hän ei kuitenkaan ollut kympin oppilas, opettaja sai Arvilan uskomaan, ettei hän pääsisi ainakaan Aaltoon opiskelemaan teknillistä alaa. Niinpä hän jätti kokonaan hakematta.

Kahden välivuoden jälkeen Arvila alkoi opiskella taloustiedettä Helsingin yliopistossa. Se oli kiinnostavaa mutta samalla hän kaipasi konkreettisempaa lähestymistapaa opiskeluun. Lopulta hän uskaltautui lähettämään hakemukseen Aallon informaatioverkostojen koulutusohjelmaan, jossa houkutti etenkin ihmisnäkökulma teknologiaan – ja pääsi sisään.

Aallossa Arvila pitää muun muassa siitä, että jo opintojen varhaisessa vaiheessa on mahdollisuus päästä kurssiassistentiksi ja kesäisin tutkimusassistentiksi. Opintojen alussa on tarjolla paljon apua koodaukseen. Ryhmätöitä on runsaasti, mikä kehittää työelämässä tarvittavia yhteistyö- ja esiintymistaitoja. ”Niitä tekemällä oppii työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa, sitoutumaan ja oppimaan vastuuta ryhmän sisällä sekä kokeilemaan erilaisia rooleja.”

Voit oikeasti nähdä, että oma työ saattaa parantaa jonkun toisen ihmisen elämäntilannetta.

Niina Arvila

Kiinnostus diplomityön aihetta kohtaan syntyi puolen vuoden vaihto-opintojen aikana Namibiassa. Fusion Gridissä on päässyt tekemään asioita, jotka aidosti hyödyttävät heikommassa asemassa olevia ihmisiä. ”Voit oikeasti nähdä, että se saattaa parantaa jonkun toisen ihmisen elämäntilannetta.”

”Slushilla huomasin, etteivät kaikki ymmärräkään, mistä puhun”

Opintojensa ohessa Arvila työskenteli teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushissa. Slushia on järjestetty Helsingissä syksyisin vuodesta 2008. Siinä ajassa se on kasvanut 300 osallistujan kokoontumisesta maailman johtavaksi startup-tapahtumaksi, johon osallistuu vuosittain 25 000 ihmistä.

Arvila teki töitä UX Designerina Slushin tuotetiimissä. Työ toi tasapainoa opiskeluelämään ja diplomityön tekemiseen sekä opetti paljon uutta muun muassa tiimityöskentelystä. Osa työkavereista oli itseoppineita koodareita, toisilla oli ihan erilainen koulutus kuin Arvilalla.

”Infolla kaikilla on samanlainen ajatusmalli: kaikki ymmärtävät käyttäjälähtöisen suunnittelun perusteet ja ovat niistä kiinnostuneita. Slushilla huomasin, etteivät kaikki ymmärräkään sitä, mistä puhun, eikä kaikilla ollut samoja alkuoletuksia asioista kuin minulla.”

Kahden vuoden ajan Arvila opetti myös koodausta yläkoululaisille Helsingin Munkkiniemessä. Koodauskerhoa pidettiin koululaisille koulupäivän jälkeen kerran viikossa. ”Minusta oli ihanaa nähdä, miten innoissaan he olivat siitä ja että he tulivat sinne vapaa-ajallaan.”

Into oli niin suurta, että kun kesällä 2018 yläkoululaiset harmittelivat koodauskoulun kesätaukoa, Arvila sai heidät tekemään Aallon avoimen yliopiston Python-kurssin. Hän otti yhteyttä kurssin professoriin ja hankki Aalto Juniorilta rahoituksen koululaisten opintoja varten.

”Olen aina ollut hyvä opettamaan ja selittämään asioita toisille ihmisille. Olin koulussa se, joka selitti matikan tehtävät kavereille. He ymmärsivät ne paremmin minun kuin opettajan selittämänä.”

Valmistuttuaan diplomi-insinööriksi häntä kiinnosti työskennellä tuotekehityksen parissa muita ihmisiä ja maailmaa hyödyttäen. ”Olisi kiva päästä johonkin projektiin, jossa yritetään vaikkapa tehdä sovelluksia apua tarvitseville. Nykyään on esimerkiksi useita kiinnostavia mielenterveyteen liittyviä sovelluksia.”

Arvila aloitti opiskeluaikana Woltilla harjoittelijana sovellusten parissa ja on valmistumisestaan, vuodesta 2020 lähtien, työskennellyt siellä tuotepäällikkönä eri tehtävissä. 

Potretti Niina Arvilasta
Kuva: Matti Ahlgren / Aalto University

Niina Arvila, diplomi-insinööri

Koulutus: Valtiotieteiden kandidaatti (taloustiede) Helsingin yliopistosta ja tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (informaatioverkostot) Aalto-yliopistosta

Asuu Otaniemessä

On kotoisin Helsingistä

Suurin ammatillinen saavutus: Koko akateeminen polkuni. ”Olen aika ylpeä siitä, että olen valmistunut sekä Helsingin yliopistosta että Aalto-yliopistosta: ne ovat molemmat kovatasoisia oppilaitoksia. Olen menestynyt opinnoissani tosi hyvin ja päässyt tekemään erilaisia projekteja ja julkaisemaan artikkeleita jo ennen valmistumista.”
 

On myös

Aloittanut aikuisena jalkapallon pelaamisen. ”Olin aina halunnut osata pelata jalkapalloa, koska sitä pelataan mökkireissuilla ja virkistymistapahtumissa. Pietari (Keskinen) kannusti minua lähtemään HJK:n jalkapallokouluun. Välillä on yhä kamalaa lähteä sinne, koska en ole kovin hyvä, mutta se on jokaviikkoista itsensä ylittämistä.”

Matkustanut Pekingistä Mongolian ja Siperian kautta junalla Moskovaan. ”Teimme kavereideni kanssa kesällä Trans-Siperian reissun: lensimme ensin Pekingiin, mistä hyppäsimme junaan kohti Mongoliaa. Reissu jatkui Baikaljärven kautta Moskovaan. Pisin junassa vietetty yhtäjaksoinen aika oli neljä päivää. Olin ajan ilman internetiä tai puhelinverkkoyhteyttä – se oli ehdottomasti yksi rentouttavimpia kokemuksiani!”

Osti purjeveen ja opetteli vasta purjehtimaan. ”Olin opiskelun loppuaikoina hieman yllytyshullu ja päätimme kavereideni kanssa ostaa kimpassa pienen, vanhan purjeveneen. Olin purjehtinut vain kerran, joten purjeveneen omistajaksi tultuani purjehduskin oli opittava. Veneen omistaminen on ollut hauskaa: koko ajan oppii uutta ja pääsee tekemään hommia käsillä, kun vanhoja pintoja saa lakata ja siistiä.”

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Joukko ihmisiä kävelee Lehmuskujaa pitkin kesällä
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen

Akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 52 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on kokonaisuudessaan 27,5 miljoonaa euroa.
Aallon logo talon katolla
Nimitykset Julkaistu:

Neljä uutta professoria Insinööritieteiden korkeakouluun

Työelämäprofessorit Hannele Holttinen ja Teemu Manderbacka sekä apulaisprofessorit Mikko Suominen ja Risto Ojala nimitettiin professorien urapolulle tammi-kesäkuun 2024 aikana.
A logo. Photo: Mikko Raskinen
Nimitykset, Yhteistyö Julkaistu:

Kolme uutta professoria Sähkötekniikan korkeakouluun

Apulaisprofessorit Gopika Premsankar ja Johannes Arend sekä associate professori Marko Kosunen nimitettiin professorien urapolulle tammi-kesäkuun 2024 aikana.
Puustoa kerrostaloalueella.
Mediatiedotteet Julkaistu: