Uutiset

Ilmaston kannalta tärkeä heijastavuus voidaan huomioida metsänhoidossa

Aalto-yliopiston tutkimusprojektissa selvisi, että lehtipuiden suosiminen metsänhoidossa on ilmastoystävällisempää metsän heijastavuuden, eli albedon kannalta. Tietynlaisella metsänhoidolla voidaan siis suoraan vaikuttaa metsän albedoon ja sitä kautta jopa ilmastoon samalla vähentämättä metsän tuotosta.
Sekametsä

Albedolla tarkoitetaan sitä, kuinka suuri osuus saapuvasta auringonsäteilystä heijastuu takaisin ilmakehään ja avaruuteen. Albedoon voidaan suoraan vaikuttaa maankäytönmuutoksilla, ja siten maankäytönmuutoksilla on myös vaikutuksia ilmastoon. Päättymässä oleva Aalto-yliopiston Suomen Akatemian rahoittama projekti selvitti kuinka muutokset boreaalisissa metsissä vaikuttavat albedoon ja sen vuodenaikaisvaihteluihin.

Boreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, eli pohjoisella havumetsävyöhykkeellä tapahtuvien ympäristömuutosten merkitys albedolle on ollut aiemmin tuntematon. Erityisen tärkeää ilmaston kannalta on ollut selvittää miten erilaiset metsänkäsittelytavat tai muutokset metsissä voivat vaikuttaa albedoon. Toisaalta keskeistä on ollut selvittää miten metsän albedo ja ekologisesti ja taloudellisesti tärkeä tuotos liittyvät toisiinsa.

Tutkimuksessa metsien vuodenaikaisvaihteluita mitattiin avaruudesta

Tutkimusprojektissa käytettiin tietokonesimulointeja, satelliittikuviin perustuvia albedoaikasarjoja ja maastoaineistoja eri boreaalisen vyöhykkeen metsistä. Näitä aineistoja saatiin Suomesta, Virosta, Ruotsista, Venäjältä ja Yhdysvalloista. 

Pohjoisissa metsissä vuodenaikojen vaihtelulla on suuri merkitys albedon kannalta, sillä albedo vaihtelee 7-80% välillä riippuen vuodenajasta. Lumipeite ja lumipeitteisen kauden pituus ovat merkittävässä roolissa albedon säätelyssä. Sen lisäksi muun muassa metsän puulajikoostumus, tiheys ja pintakasvillisuus vaikuttavat albedoon. 

Metsänkäsittelyllä on merkitystä albedon kannalta

Tutkimuksessa selvitettiin, että metsänkäsittelyllä voidaan vaikuttaa boreaalisen metsän albedoon, mutta paikalliset olosuhteet on otettava huomioon. Metsän tiheyden ja puulajikoostumuksen vaikutus albedoon on hyvin erilainen lumiseen kuin lumettomaan aikaan, joten lumipeitteisen kauden pituudella on suuri merkitys siihen, miten metsänkäsittely vaikuttaa keskimääräiseen albedoon. Esimerkiksi eteläboreaalisilla alueilla, kuten Etelä- ja Keski-Suomessa metsien lehtipuuosuutta kasvattamalla, eli suosimalla sekametsiä, voidaan kasvattaa albedoa vähentämättä metsän tuotosta. Pohjoisboreaalisilla alueilla, kuten esimerkiksi Lapissa, puulajin merkitys ei ole yhtä selvä ja albedoa voidaankin kasvattaa eniten metsien tiheyttä vähentämällä. Koska tiheys on yhteydessä tuotokseen, on kuitenkin tärkeää huomioida muutkin metsänkasvatuksen tavoitteet, kuten hiilensidonta ja taloudellinen kannattavuus.

Ilmaston kannalta on siis hyödyllisintä panostaa sekametsiin eteläboreaalisella vyöhykkeellä. Tätä varten eritoten lehtipuiden suosiminen metsänhoidossa on suositeltavaa. Myös mitä pohjoisemmaksi tullaan, sitä merkittävämpää albedo on ilmaston kannalta. Tämän vuoksi Suomessa sekä muissa boreaalisen vyöhykkeen maissa albedon huomioiminen metsänhoidossa on keskeinen ilmastotoimi. 

Lisätietoja:

Professori Miina Rautiainen

[email protected]

+358504010780

Tutkijatohtori Aarne Hovi

[email protected]

+358504064147

Tutkimusryhmän sivut

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Acris service break and new features text and red background.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Huoltokatko ACRIS-tutkimustietojärjestelmässä 30.9.2024

Huoltokatko ACRIS-tutkimustietojärjestelmässä 30.9.2024 klo 10-16.
Kolme henkilöä on kyykyssä piirtämässä yhdelle isolle ruskealle paperille
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon opiskelijoiden julkisen taiteen projekteja mukana palkitulla ANTI-festivaalilla

Kuopiossa koettiin viime viikolla kiehtova julkisen taiteen projektien kokonaisuus, jonka järjestivät Aalto Yliopiston taiteen ja median laitoksen opiskelijat.
Tekstiiliperhonen, jonka siipiin on punottu valoon reagoivia säikeitä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Perhosen siivet liikkeelle valon voimalla – tutkijoiden kehittämät keinotekoiset lihakset saavat älykankaat mukautumaan muutoksiin ympäristössä

Tulevaisuudessa innovaatiota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi älykkäiden tekstiilien, pehmeän robotiikan ja lääketieteen kehityksessä.
Vasemmalta Taras Redchuk, Chris Hayes, Aakeel Wagay, Ada Pajari, Dan Noel, Eveliny Nery ja Jarno Mäkelä. Kaikki kuvat: Mikko Raskinen.
Nimitykset Julkaistu:

Aaltoon saapui täydessä vauhdissa kokonainen ryhmä tutkimaan ääriolosuhteissa viihtyviä bakteereja

Jarno Mäkelä aloitti biofysiikan apulaisprofessorina Aallon neurotieteen ja lääketieteellisen teknologian laitoksella syyskuun alussa. Samalla ovenavauksella Aaltoon siirtyivät hänen kanssaan tutkija Taras Redchuk, tutkijatohtorit Dan Noel ja Eveliny Nery, väitöskirjatutkijat Ada Pajari ja Aakeel Wagay, tutkimusassistentti Chris Hayes, sekä liuta laitteistoja, Suomen Akatemian myöntämä akatemiatutkijan rahoitus sekä Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä ERC starting grant.