Ilmaston kannalta tärkeä heijastavuus voidaan huomioida metsänhoidossa
Albedolla tarkoitetaan sitä, kuinka suuri osuus saapuvasta auringonsäteilystä heijastuu takaisin ilmakehään ja avaruuteen. Albedoon voidaan suoraan vaikuttaa maankäytönmuutoksilla, ja siten maankäytönmuutoksilla on myös vaikutuksia ilmastoon. Päättymässä oleva Aalto-yliopiston Suomen Akatemian rahoittama projekti selvitti kuinka muutokset boreaalisissa metsissä vaikuttavat albedoon ja sen vuodenaikaisvaihteluihin.
Boreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, eli pohjoisella havumetsävyöhykkeellä tapahtuvien ympäristömuutosten merkitys albedolle on ollut aiemmin tuntematon. Erityisen tärkeää ilmaston kannalta on ollut selvittää miten erilaiset metsänkäsittelytavat tai muutokset metsissä voivat vaikuttaa albedoon. Toisaalta keskeistä on ollut selvittää miten metsän albedo ja ekologisesti ja taloudellisesti tärkeä tuotos liittyvät toisiinsa.
Tutkimuksessa metsien vuodenaikaisvaihteluita mitattiin avaruudesta
Tutkimusprojektissa käytettiin tietokonesimulointeja, satelliittikuviin perustuvia albedoaikasarjoja ja maastoaineistoja eri boreaalisen vyöhykkeen metsistä. Näitä aineistoja saatiin Suomesta, Virosta, Ruotsista, Venäjältä ja Yhdysvalloista.
Pohjoisissa metsissä vuodenaikojen vaihtelulla on suuri merkitys albedon kannalta, sillä albedo vaihtelee 7-80% välillä riippuen vuodenajasta. Lumipeite ja lumipeitteisen kauden pituus ovat merkittävässä roolissa albedon säätelyssä. Sen lisäksi muun muassa metsän puulajikoostumus, tiheys ja pintakasvillisuus vaikuttavat albedoon.
Metsänkäsittelyllä on merkitystä albedon kannalta
Tutkimuksessa selvitettiin, että metsänkäsittelyllä voidaan vaikuttaa boreaalisen metsän albedoon, mutta paikalliset olosuhteet on otettava huomioon. Metsän tiheyden ja puulajikoostumuksen vaikutus albedoon on hyvin erilainen lumiseen kuin lumettomaan aikaan, joten lumipeitteisen kauden pituudella on suuri merkitys siihen, miten metsänkäsittely vaikuttaa keskimääräiseen albedoon. Esimerkiksi eteläboreaalisilla alueilla, kuten Etelä- ja Keski-Suomessa metsien lehtipuuosuutta kasvattamalla, eli suosimalla sekametsiä, voidaan kasvattaa albedoa vähentämättä metsän tuotosta. Pohjoisboreaalisilla alueilla, kuten esimerkiksi Lapissa, puulajin merkitys ei ole yhtä selvä ja albedoa voidaankin kasvattaa eniten metsien tiheyttä vähentämällä. Koska tiheys on yhteydessä tuotokseen, on kuitenkin tärkeää huomioida muutkin metsänkasvatuksen tavoitteet, kuten hiilensidonta ja taloudellinen kannattavuus.
Ilmaston kannalta on siis hyödyllisintä panostaa sekametsiin eteläboreaalisella vyöhykkeellä. Tätä varten eritoten lehtipuiden suosiminen metsänhoidossa on suositeltavaa. Myös mitä pohjoisemmaksi tullaan, sitä merkittävämpää albedo on ilmaston kannalta. Tämän vuoksi Suomessa sekä muissa boreaalisen vyöhykkeen maissa albedon huomioiminen metsänhoidossa on keskeinen ilmastotoimi.
Lisätietoja:
Professori Miina Rautiainen
+358504010780
Tutkijatohtori Aarne Hovi
+358504064147
Lue lisää uutisia
Miten uudistua epävarmuudessa? Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi ymmärtää avoimuudesta uudelle
Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitsemme kykyä ajatella toisin, kyseenalaistaa totuttua ja tunnistaa uusia mahdollisuuksia. Aalto-yliopiston työelämäprofessori Nando Malmelin kertoo, miten kuka tahansa voi kehittää avoimuustaitojaan.
Niitty ei synny sattumalta – kampusluontoa rakennetaan harkiten
Jokainen niitty on myös paikkakohtainen ratkaisu, jossa huomioidaan esimerkiksi maaperä, maiseman historia ja alueen nykykäyttö.
Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
Yli 20 vuoden satelliittiseuranta osoittaa, että kasvillisuus on vihertynyt 77 prosentilla pohjoisen pallonpuoliskon suoalueista. Monilla alueilla vihertyminen on kuitenkin kääntynyt sittemmin laskuun. Muutoksia selittävät etenkin kosteusolot, puusto ja pitkän aikavälin ilmastovaihtelu.