Uutiset

Ikuinen liike on mahdollista – Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa havainnoitiin kahden fysiikan lait haastavan aikakiteen välistä vuorovaikutusta

Aikakiteet ovat aineen olomuoto, jossa hiukkaset liikkuvat ikuisesti toistuvassa rytmissä ilman ulkopuolista energiaa. Tutkijat onnistuivat luomaan Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa kaksi aikakidettä ja tarkkailemaan niiden välistä vuorovaikutusta. Tulevaisuudessa aikakiteitä voi hyödyntää erilaisissa laitteissa, kuten kvanttitietokoneiden muistina.
Kuvaa laitteittosta Aalto-yliopsiton Kylmälaboratoriossa.
Tutkijat jäähdyttivät kokeessa helium-3-nestettä kymmenestuhannesosan päähän absoluuttisesta nollapisteestä ja sen jälkeen he loivat kaksi aikakidettä nesteen sisällä. Kuva: Mikko Raskinen, Aalto-yliopisto.

Nobel-palkittu fyysikko ja Aalto-yliopiston vieraana kvanttiyhteisö InstituteQ:n tapahtumassa vastikään puhunut professori Frank Wilczek teoretisoi aikakiteiden olemassaolon vuonna 2012. Kokeellinen varmistus niiden olemassaololle saatiin vuonna 2016.

Nyt tutkijat ovat onnistuneet luomaan Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa kokeellisesti kaksi aikakidettä ja seuraamaan niiden välistä vuorovaikutusta.

Tutkimus julkaistiin äskettäin Nature Communication -lehdessä.

Tavallisessa kiteessä atomit tai molekyylit ovat järjestäytyneet säännölliseksi kiderakenteeksi. Aikakide taas on hiukkasryhmittymä, joka liikkuu ikuisesti ilman ulkopuolista energiaa, palaten samaan tilaan tietyin väliajoin. Sen säännöllisyys ilmenee siis ajallisesti eikä paikassa.

”Kaikki tietävät, että ikiliikkujat ovat mahdottomia. Kvanttifysiikassa ikuinen liike on kuitenkin mahdollista, joskin vain niin kauan, kun sitä ei havaita. Kytkemällä hiukkaset ympäristöönsä vain heikosti, onnistuimme luomaan jopa kaksi aikakidettä ja asettamaan ne vuorovaikutukseen keskenään”, Aallossa aikakidekokeen toteuttanut ja nyt Lancasterin yliopistossa tutkijana työskentelevä Samuli Autti sanoo.

Koe lähellä absoluuttista nollapistettä

Tutkijat jäähdyttivät kokeessa helium-3 -supranestettä kymmenestuhannesosan päähän absoluuttisesta nollapisteestä, eli lämpömittari näytti lukemaa -273,15 °C. Sen jälkeen he loivat kaksi aikakidettä nesteen sisällä. Kiteet voivat elää jopa muutamia minuutteja, mikä on kvantti-ilmiöille huomattavan pitkä aika. Pitkän elinajan johdosta tutkijat ehtivät tarkkailla niiden ominaisuuksia ja vuorovaikutusta.

Aikakiteet muodostivat kokeessa yhdessä kvanttimekaanisen kaksitasojärjestelmän eli kahden kvanttitilan yhdistelmän, joka voi olla osittain kummassakin tilassa samaan aikaan.

Aalto-yliopiston tutkijatohtori Jere Mäkinen kertoo, että aikakiteiden tilaa voi kuvata oskillaatiolla eli siniaallolla, jolla on hiukkasmäärään liittyvä amplitudi ja aikakiteen energiatilaa kuvaava taajuus.

”Luomillamme aikakiteillä on se ero, että toisen taajuus muuttuu ajassa, toisen ei. Kokeessa nämä taajuudet saatiin risteämään mitattavalla alueella. Sillä hetkellä, kun aikakiteiden taajuudet ovat keskenään likimain samat, aikakiteet vuorovaikuttavat keskenään ja osa amplitudista siirtyy kiteeltä toiselle. Toisessa tekemistämme kokeista vakiona pysyvä aikakide oli alussa 'tyhjä' eli sen amplitudi oli nolla. Kun toisen aikakiteen taajuus sitten ristesi tyhjän aikakiteen taajuuden kanssa, siirtyi osa amplitudista alun perin tyhjälle kiteelle juuri kaksitasosysteemejä kuvaavan teorian ennustamalla tavalla”, Mäkinen selittää.

Hyvä esimerkki kaksitasojärjestelmästä on kubitti eli kvanttitietokoneen vastine tietokoneen bitille. Siinä missä tavallinen bitti voi saada joko arvon 0 tai 1, kubitti voi olla molempia samaan aikaan. Osittain tästä syystä kvanttitietokoneiden tiedonkäsittelykyky voi olla moninkertainen perinteisiin tietokoneisiin verrattuna.

Kaksitasojärjestelmän muodostumisen perusteella aikakiteitä voisi tulevaisuudessa hyödyntää erilaisissa laitteissa, kuten kvanttitietokoneiden muistina. Koska aikakiteitä on luotu myös huoneenlämpötilassa, niitä voisi hyödyntää myös huoneenlämmössä toimivissa kvanttilaitteissa. Mäkisen mukaan kiteiden tutkimus on kuitenkin vasta niin alussa, että mahdollisia sovelluskohteita voidaan vain spekuloida.

”Kvanttitietokoneiden lisäksi aikakiteistä voisi olla hyötyä esimerkiksi ajan äärimmäisen tarkassa mittaamisessa.”

Kylmälaboratorio, jossa koe suoritettiin, on osa Otaniemessä sijaitsevaa OtaNano-tutkimusinfrastruktuuria, joka on tutkijoiden ja yritysten käytössä.

Lisätietoja:

Jere Mäkinen
Tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 044 3675 125

Samuli Autti
Tutkija
Lancasterin yliopisto
[email protected]
puh. +44 7375926775

Katso alta aikakristallien olemassaolon teoretisoineen Nobel-voittaja Frank Wilczekin puhe Aalto-yliopistolla kvanttiyhteisö InstituteQ:n tapahtumassa 27. toukokuuta 2022.

InstituteQ. Photo: Jorden Senior.

InstituteQ – kansallinen kvantti-instituutti

Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja VTT:n InstituteQ-yhteistyö kokoaa kansallisen kvanttiteknologian tutkimuksen, koulutuksen ja yrityskentän.

Tutkimus ja taide
Aalto yliopisto piisirulla

OtaNano

Otaniemen mikro- ja nanoteknologioiden infrastruktuuri OtaNano on kansallinen tutkimusinfrastruktuuri kilpailukykyisen tutkimuksen harjoittamiseen nanotieteiden ja -teknologian sekä kvanttiteknologioiden alalla.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Aalto-yliopiston liput liehuvat salossa. Kuva: Aino Huovio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

BIZ Success funding -rahoitusta kolmelle erinomaiselle hankkeelle

Apulaisprofessorit Ciprian Domnisoru, Iiris Saittakari ja Moritz Scherleitner ovat rahoitusta saaneiden tutkimushankkeiden omistajat.
Shrikanth Kulashekhar (kuvassa oikealla) valmistelee tulevaa tutkimusta puistossa. Kuvassa vasemmalla Diana Kulashekhar. Kuva: Marika Itkonen.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aivo- ja kehomittaukset viedään laboratoriosta puistoon – tavoitteena on tunnistaa dementiariski aiempaa varhemmin

Aalto-yliopiston tutkijat Shrikanth Kulashekhar ja Hanna Renvall ovat saaneet Vaikuttavuussäätiöltä rahoituksen kehittääkseen diagnostiikkaa dementiariskin varhaiseen tunnistamiseen. Tarve on suuri, koska maailmanlaajuisesti muistisairaita on vähintään noin 50 miljoonaa, ja määrän odotetaan tuplaantuvan seuraavan 20 vuoden aikana.
Metsähovin radio-observatorio
Yhteistyö Julkaistu:

Kansainvälinen yhteistyö tärkeää radio-observatoriolle

Aalto-yliopiston Metsähovin radio-observatorion 50-vuotinen kansainvälinen yhteistyö saa jatkoa, kun astrofysiikan tutkimuskeskuksen ACME-ohjelma käynnistyi.
Peter Liljeroth
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Eurooppalainen jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen

Professori Peter Liljeroth sai Euroopan tutkimusneuvostolta miljoonarahoituksen kvanttimateriaalien kehittämiseen. Uusista materiaaleista toivotaan rakennusainesta toistaiseksi ennennäkemättömiin kvanttilaitteisiin.