Uutiset

IDBM Challenge -kurssilla innovoitiin Helsingin ja Kööpenhaminan tulevaisuuden parhaaksi

Monialaisella ja -aistillisella kurssilla työstettiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteita käytännössä.
Kuvassa yksi opiskelijaryhmä pitää loppuesityksensä. Kuva: Jaakko Ranne

IDBM (International Design Business Management) -maisteriohjelmassa paneudutaan muotoiluun niin menetelmän, ajatusmallin kuin kilpailuedun näkökulmasta. Ohjelman kursseilla keskitytään sekä tuotteeseen, palvelu- ja bisnesmuotoiluun että teknologiaan ja innovaatioiden johtamiseen. IDBM on kaikkien Aallon korkeakoulujen yhteinen ohjelma, jonka koordinaatiosta vastaa Kauppakorkeakoulu.

”Aallosta löytyy paljon eri alojen osaamista, joten olemme IDBM:ssä todella innostuneita verkostoitumaan sekä Aallon sisällä että ulkopuolella. Jaamme erittäin mielellään kokemuksiamme ja parhaiksi koettuja käytäntöjä. Meidän tapamme toteuttaa opetusta ja oppimista on tietynlainen, kaikissa konteksteissa se ei välttämättä toimi, mutta suhtaudumme siihen jatkuvana oppimisena. Olemme myös saaneet opiskelijoilta paljon hyvää palautetta interaktiivisesta opetuksestamme, jossa verkko-oppiminen on keskeisellä sijalla”, kertoo IDBM:n vieraileva apulaisprofessori Miikka J. Lehtonen.

Viisi YK:n kestävän kehityksen tavoitetta työn alla

IDBM:n pääaine (40 opintopistettä) ja sivuaine (25 opintopistettä) alkavat IDBM Challenge -kurssilla, joka virittää opiskelijat monialaisen ja -aistillisen ohjelman tunnelmaan. Kurssin verkossa oleva tuotantokausi koostuu 15 episodista ja kolmesta podcastista, joiden tuotantoon osallistui iso joukko aaltolaisia. Käsikirjoitus oli kurssin vetäjän, Miikka J. Lehtosen, käsialaa.

Syyskuussa järjestetylle IDBM Challenge -kurssille osallistui yhteensä 60 suomalaista ja tanskalaista opiskelijaa, joista muodostettiin 14 monialaista tiimiä. Tanskalaisten edustamat kotiyliopistot sijaitsevat kaikki Kööpenhaminassa. Kurssin tehtävänantona oli miettiä, miten YK:n kestävän kehityksen haasteita voisi jo nyt ratkaista ja millaisia vaikutuksia nyt tehdyillä ratkaisuilla voi olla viiden vuoden päästä. Kurssilaisten kotikaupungit huomioiden Helsinki ja Kööpenhamina valittiin ns. case-tapauksiksi.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteilla pyritään poistamaan äärimmäinen köyhyys ja turvaamaan hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla. 17 kestävän kehityksen tavoitteesta valittiin kurssilla käsiteltäviksi seuraavat viisi: 1. Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta, 5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia, 10. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä, 11. Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat ja 12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.

Kolme intensiivistä viikkoa

Kurssin ensimmäisellä viikolla opiskelijat kävivät tutustumassa eri virastoissa, kuten Maahanmuuttovirastossa, ja järjestöissä, kuten Planilla, ja kuulemassa, miten niissä hyödynnetään muotoilua. Näistä vierailuista haettiin myös inspiraatiota omien ratkaisujen luomisen pohjaksi.

Toisella viikolla opiskelijat saivat työkaluja sen miettimiseen, kenelle he luovat arvoa ja millaisessa muodossa. Joka viikon perjantaina pidettiin reflektiosessio, jossa mietittiin, mitä on tehty ja tehdään jatkossa ja miksi.

Viimeisellä viikolla harjoiteltiin esitystaitoja ja koko kurssi huipentui tiimien yhdessä järjestämään Games Factorylla pidettyyn Nordic Rebels -iltaan. Ilta eteni japanilaisen esitysformaatin, Pecha Kuchan, mukaisesti. Tämän esitysformaatin tavoitteena on pitää esitykset lyhyinä, kiinnostustaso korkealla ja mahdollistaa se, että monet esittäjät voivat jakaa ideoitaan yhden illan kuluessa. Jokainen tiimi sai esittää 20 kuvaa, jokaista tasan 20 sekunnin ajan. Yhden esityksen kesto oli siis 6 minuuttia 40 sekuntia. Yleisössä oli myös edustajia Helsingin ja Espoon kaupungeilta ja muotoilutoimistoista ja he osoittivat kiinnostusta opiskelijoiden ideoiden eteenpäin viemiseen.

”Tällä kurssilla haluamme lisätä opiskelijoiden ymmärrystä siitä, että he todellakin voivat vaikuttaa asioihin ja saada aikaan ratkaisuja, joista koko yhteiskunta voi hyötyä”, Miikka J. Lehtonen sanoo.

”Haluamme kehittää jatkuvasti kurssiamme ja opetustarjontaamme. Kuuntelemmekin tarkalla korvalla opiskelijapalautetta, sparraamme niin Aallon sisäisten kuin ulkoisten tahojen kanssa ja pyrimme luotaamaan tiukasti eteenpäin. Emme halua keksiä pyörää uudestaan, vaan tavoittelemme uusia avauksia ja syvällistä oppimiskokemusta. Haluamme valmistaa IDBM:stä valmistuvat maisterit hyvin työelämään.”

IDBM-osaamista kysytään vaativissa design-tehtävissä ja opiskelijat työllistyvät yleensä konsulteiksi, tuote- ja palvelukehitykseen tai yrittäjiksi.

Tutustu IDBM Challengeen ja sen episodeihin:
http://www.nordicrebels.com
https://vimeo.com/289157999
IDBM Challenge 2017 Behind the Scenes -video

Lisätietoja IDBM:stä:
https://www.idbm.aalto.fi/

Kuva: Jaakko Ranne

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Aalto-yliopisto Juniorin opiskelijaohjaaja
Opinnot Julkaistu:

Innostavat opiskelijat ohjaavat oman alansa asiantuntijoina Aalto-yliopisto Juniorin työpajoja

Junior tarjoaa lapsille ja nuorille kurkistuksia Aalto-yliopiston tarjontaan. Lue lisää toiminnasta – ja siitä, miten voit lahjoittamalla tukea tulevaisuuden tekijöiden hyväksi tehtävää työtä.
Alma Median projektitiimi, Aalto BIZ
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Vastuullisuus on tärkeä osa asumisen digitaalisia palveluita

Opiskelijat tekivät Alma Medialle yritysprojektin, jossa he kartoittivat asumisen digitaalisia palveluita kestävän kehityksen näkökulmasta.
Football field / Jalkapallokenttä. Kuva: Aleksi Poutanen
Opinnot Julkaistu:

Jalkapalloilija Tim Väyrynen ja koripalloilija Helmi Tulonen kuuluvat Aalto-yliopiston URHEA-opiskelijoihin

”Aalto-yliopisto on Urhean periaatteiden mukaisesti tukenut meitä ammattiurheilun ja opiskelujen yhteensovittamisessa.”
Mira Hänninen
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Alumni Mira Hänninen: On inspiroivaa, että omalla työllä on positiivinen vaikutus yhteiskuntaan

Nykyisin Nesteellä työskentelevä alumnimme Mira Hänninen hakeutui Kauppakorkeakouluun yritysjuridiikan maisteriohjelmaan, sillä hän halusi enemmän käytännönläheistä yritysnäkökulmaa oikeustieteen opintoihinsa. ”Palkitsevinta opinnoissa oli juuri se, ettemme opiskelleet vain sääntelyn sisältöä vaan mietimme, millainen käytännön vaikutus sillä on yritysten liiketoimintaan ja päätöksentekoon.”