Uutiset

“Hoivaympäristöjä pitäisi suunnitella nykyistä käyttäjälähtöisemmin”

Kuukauden väitös: Hoivaympäristöjen estetiikka ja arkkitehtuuri, arkkitehti Freja Ståhlberg-Aalto. Uusi juttusarja esittelee ajankohtaisia Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun väitöstutkimuksia.
Kuvassa hymyilee arkkitehti Freja Ståhlberg-Aalto, jolla on punaiset silmälasit ja pusero
Freja Ståhlberg-Aalto, kuva: Hannu Rytky

Mitä tutkimuksesi käsittelee?

Tutkin väitöksessäni hoivaympäristöjen estetiikkaa käyttäjien ja muiden asianosaisten näkökulmasta eli miten he sen kokevat. Yleensä estetiikkatutkimuksissa on keskitytty siihen mitä näköaistilla voidaan havainnoida, mutta tarkastelen tutkimuksessani asiaa kaikilla aisteilla koettuna.

Tutkimuskohteeni ovat sairaaloita, kuntoutuskeskuksia ja vanhusten palvelutaloja. Haastattelin eri käyttäjäryhmien edustajia, kuten arkkitehtejä, hallinto- ja hoivahenkilökuntaa, potilaita ja asukkaita, perhejäseniä ja vierailijoita. He kokevat hoivaympäristön kukin omista lähtökohdistaan eli siihen kohdistuu monta intressiä yhtä aikaa.

Valitsin tutkimukseeni kymmenen kohdetta, joista viisi on Japanissa ja viisi Euroopassa. Niille yhteistä on se, että ne ovat mahdollisimman korkeatasoisia, palkittuja kohteita. Kyselin haastatteluissa myös ovatko kohteet oikeasti hyviä eri käyttäjäryhmien mielestä. Esiin tuli myös kritiikkiä eli ne eivät välttämättä toimi kaikilla tasoilla ja kaikille yhtä hyvin.

Mikä siinä on tärkeää?

Hoivaympäristön estetiikalla ja arkkitehtuurilla on valtava potentiaali luoda hyvinvointia, parantaa elämänlaatua ja vaikuttaa potilaiden, asukkaiden ja asiakkaiden paranemiseen ja kuntoutumiseen. Suunnittelijoiden ja rakentajien tavoitteena on luoda sellaisia hoivaympäristöjä, joissa mahdollisimman moni olisi tyytyväinen. Erityisesti potilaiden ja asukkaiden näkökulma tulisi olla päätösten lähtökohtana, koska heitä varten hoivarakennuksia rakennetaan.

Keskeinen kysymys onkin, miten voidaan suunnitella hoivaympäristöjä, jotka luovat hyvinvointia ja tekevät heikossakin fyysisessä kunnossa olevat käyttäjät onnellisiksi. Yksi johtopäätös tutkimuksessani on, että kaikkia eri käyttäjäryhmiä tulisi kuunnella jo suunnitteluvaiheessa.

Tuloksissa yksi keskeinen, kaikkia yhdistävä arvo oli, että ihmisen yksityisyys, integriteetti, on tärkeää. Tarvitaan yhden hengen huoneita, oma yksityinen tila missä saa olla rauhassa niin, ettei myöskään häiritse muita. Sen lisäksi tarvitaan sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistavia tiloja. Näihin pitää myös voida itse vaikuttaa.

Myös luonnonvalon ja tiloista avautuvien näkymien merkitys nousi esiin: että rakennuksissa on ikkunoita eri suuntiin ja hallittu valoympäristö eli ei häikäisevää tai liian voimakasta valoa. Potilaiden ja asukkaiden tiloista tulisi oikeasti nähdä ulos. Yhteys ulkomaailmaan on psykologisesti tärkeää, kuten vuorokauden ja vuodenaikojen seuraaminen.

pyörätuolilla liikkuva henkilö näkee ulos käytävän matalalla olevista ikkunoista
Tutkimuksessa nousi esiin uonnonvalon ja tiloista avautuvien näkymien merkitys hyvinvoinnille.

Miten tutkimustasi voi hyödyntää käytännössä?

Rakennetulla ympäristöllä on paljon merkitystä, ja sen takia sen laatuun tulisi panostaa. Haluan tutkimuksellani tuoda esiin tekijöitä, joita suunnittelussa ja rakentamisessa voidaan hyödyntää jatkossa paremmin.  

Pitäisi siis suunnitella huolella kaikkia käyttäjäryhmiä kuunnellen, mutta etenkin pääkäyttäjän eli potilaan ja asukkaan näkökulmasta. 

Myös materiaalivalinnoilla voidaan lisätä hyvinvointia. Vaikka hoivaympäristöissä, kuten sairaaloissa, on usein myös tarve korkeatasoiseen hygieniaan ja helppoon huoltoon ja siivoukseen on lopulta kyse asenteista ja arvovalinnoista

Esimerkiksi Japanissa käytetään paljon luonnonmateriaaleja myös korkean hygienian tiloissa ja näitä varten on kehitetty erityismateriaaleja. Eli laadukkaiden luonnonmateriaalien käyttö ei ole esimerkiksi huollon kannalta välttämättä hankalampaa.

Vaikka ihmiset tarvitsevat yksityisyyttä, toinen puoli asiaa on, että he tarvitsevat sen ohella myös pienimittakaavaisia yhteisöllisiä tiloja. Niiden merkitys yksinäisyyden vähentämisessä on suuri.

Ståhlberg-Aallon väitös Hoivaympäristöjen estetiikka ja arkkitehtuuri tarkastettiin 1.11.2019.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Shankar Deka on sähkötekniikan ja automaation laitoksen apulaisprofessori.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Robotiikka tarvitsee turvallisia käyttäytymismalleja

Robotiikka ja autonomiset järjestelmät kehittyvät nopeasti. Algoritmit, jotka kestävät häiriöitä ja epävarmuustekijöitä järjestelmässä ja ympäristössä, ovat kehityksen kannalta kriittisiä.
kuva puhelimesta ihmisen kädessä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin

Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
Tundramaisema, jossa maassa yläosastaan avoimia tutkimuskammioita.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi

Ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Avoimen tieteen kesäpäivät pidetään Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella ja Zoomissa 3.–4.6. Ilmoittauduthan 3.5. mennessä!