Uutiset

“Hoivaympäristöjä pitäisi suunnitella nykyistä käyttäjälähtöisemmin”

Kuukauden väitös: Hoivaympäristöjen estetiikka ja arkkitehtuuri, arkkitehti Freja Ståhlberg-Aalto. Uusi juttusarja esittelee ajankohtaisia Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun väitöstutkimuksia.
Kuvassa hymyilee arkkitehti Freja Ståhlberg-Aalto, jolla on punaiset silmälasit ja pusero
Freja Ståhlberg-Aalto, kuva: Hannu Rytky

Mitä tutkimuksesi käsittelee?

Tutkin väitöksessäni hoivaympäristöjen estetiikkaa käyttäjien ja muiden asianosaisten näkökulmasta eli miten he sen kokevat. Yleensä estetiikkatutkimuksissa on keskitytty siihen mitä näköaistilla voidaan havainnoida, mutta tarkastelen tutkimuksessani asiaa kaikilla aisteilla koettuna.

Tutkimuskohteeni ovat sairaaloita, kuntoutuskeskuksia ja vanhusten palvelutaloja. Haastattelin eri käyttäjäryhmien edustajia, kuten arkkitehtejä, hallinto- ja hoivahenkilökuntaa, potilaita ja asukkaita, perhejäseniä ja vierailijoita. He kokevat hoivaympäristön kukin omista lähtökohdistaan eli siihen kohdistuu monta intressiä yhtä aikaa.

Valitsin tutkimukseeni kymmenen kohdetta, joista viisi on Japanissa ja viisi Euroopassa. Niille yhteistä on se, että ne ovat mahdollisimman korkeatasoisia, palkittuja kohteita. Kyselin haastatteluissa myös ovatko kohteet oikeasti hyviä eri käyttäjäryhmien mielestä. Esiin tuli myös kritiikkiä eli ne eivät välttämättä toimi kaikilla tasoilla ja kaikille yhtä hyvin.

Mikä siinä on tärkeää?

Hoivaympäristön estetiikalla ja arkkitehtuurilla on valtava potentiaali luoda hyvinvointia, parantaa elämänlaatua ja vaikuttaa potilaiden, asukkaiden ja asiakkaiden paranemiseen ja kuntoutumiseen. Suunnittelijoiden ja rakentajien tavoitteena on luoda sellaisia hoivaympäristöjä, joissa mahdollisimman moni olisi tyytyväinen. Erityisesti potilaiden ja asukkaiden näkökulma tulisi olla päätösten lähtökohtana, koska heitä varten hoivarakennuksia rakennetaan.

Keskeinen kysymys onkin, miten voidaan suunnitella hoivaympäristöjä, jotka luovat hyvinvointia ja tekevät heikossakin fyysisessä kunnossa olevat käyttäjät onnellisiksi. Yksi johtopäätös tutkimuksessani on, että kaikkia eri käyttäjäryhmiä tulisi kuunnella jo suunnitteluvaiheessa.

Tuloksissa yksi keskeinen, kaikkia yhdistävä arvo oli, että ihmisen yksityisyys, integriteetti, on tärkeää. Tarvitaan yhden hengen huoneita, oma yksityinen tila missä saa olla rauhassa niin, ettei myöskään häiritse muita. Sen lisäksi tarvitaan sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistavia tiloja. Näihin pitää myös voida itse vaikuttaa.

Myös luonnonvalon ja tiloista avautuvien näkymien merkitys nousi esiin: että rakennuksissa on ikkunoita eri suuntiin ja hallittu valoympäristö eli ei häikäisevää tai liian voimakasta valoa. Potilaiden ja asukkaiden tiloista tulisi oikeasti nähdä ulos. Yhteys ulkomaailmaan on psykologisesti tärkeää, kuten vuorokauden ja vuodenaikojen seuraaminen.

 

pyörätuolilla liikkuva henkilö näkee ulos käytävän matalalla olevista ikkunoista
Tutkimuksessa nousi esiin uonnonvalon ja tiloista avautuvien näkymien merkitys hyvinvoinnille.

Miten tutkimustasi voi hyödyntää käytännössä?

Rakennetulla ympäristöllä on paljon merkitystä, ja sen takia sen laatuun tulisi panostaa. Haluan tutkimuksellani tuoda esiin tekijöitä, joita suunnittelussa ja rakentamisessa voidaan hyödyntää jatkossa paremmin.  

Pitäisi siis suunnitella huolella kaikkia käyttäjäryhmiä kuunnellen, mutta etenkin pääkäyttäjän eli potilaan ja asukkaan näkökulmasta. 

Myös materiaalivalinnoilla voidaan lisätä hyvinvointia. Vaikka hoivaympäristöissä, kuten sairaaloissa, on usein myös tarve korkeatasoiseen hygieniaan ja helppoon huoltoon ja siivoukseen on lopulta kyse asenteista ja arvovalinnoista

Esimerkiksi Japanissa käytetään paljon luonnonmateriaaleja myös korkean hygienian tiloissa ja näitä varten on kehitetty erityismateriaaleja. Eli laadukkaiden luonnonmateriaalien käyttö ei ole esimerkiksi huollon kannalta välttämättä hankalampaa.

Vaikka ihmiset tarvitsevat yksityisyyttä, toinen puoli asiaa on, että he tarvitsevat sen ohella myös pienimittakaavaisia yhteisöllisiä tiloja. Niiden merkitys yksinäisyyden vähentämisessä on suuri.

Ståhlberg-Aallon väitös Hoivaympäristöjen estetiikka ja arkkitehtuuri tarkastettiin 1.11.2019.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

maankäyttö
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmiskunnan ruokkiminen planeettaa tuhoamatta vaatii U-käännöksen

Lähes puolet nykyisestä ruoantuotannosta on haitallista planeetallemme, koska se aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, ekosysteemin rappeutumista ja vesistressiä.
Large arena filled with a crowd watching a game of DOTA2 projected on big screens
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Elektronisen urheilun maailmanlaajuinen yleisö satoja miljoonia

Sosiaalinen kanssakäyminen on tärkein syy osallistua elektronisen urheilun tapahtumiin. E-urheilun suoria verkkolähetyksiä seuraavat fanit taas arvostavat muun muassa draamaa, uutuudenviehätystä, pelaajien taitoa ja estetiikkaa.
Julia Lohmann's Department of Seaweed at WEF. Photo: Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Julia Lohmann: "Tiedämme liikaa ja teemme liian vähän"

Lohmannin näyttävä merileväpaviljonki on esillä Maailman talousfoorumissa Davosissa ja se kannustaa tekemään vaikeita päätöksiä ja käynnistämään ’tekemishautomoita’.
Students in the Aalto University Learning Centre / photo by Unto Rautio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkain 2020-2022 -hanke avaa kotimaisia lehtiaineistoja tutkimuskäyttöön

Kansalliskirjaston digitoimat kotimaiset sanoma- ja aikakauslehtiaineistot vuosilta 1930-2018 ovat nyt tutkijoiden käytettävissä.