Helsinkiin perustetaan yksi eurooppalaisen tekoälytutkimuksen huippuyksiköistä
ELLIS on yleiseurooppalainen yhteisö, joka perustettiin vuonna 2018 varmistamaan, että eurooppalainen koneoppimisen tutkimus pysyy huipputasolla. Sen tavoitteena on huolehtia siitä, että Eurooppa pärjää Kiinalle ja Yhdysvalloille tekoälytutkimuksessa myös tulevaisuudessa ja hyötyy mahdollisimman paljon uusimmista tekoälypohjaisista teknologioista.
Yksiköillä (ELLIS units) ELLIS pyrkii vahvistamaan Euroopan tekoälytutkimusta ja eurooppalaisten tutkijoiden yhteistyötä.
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistä yksikköä alkaa vetää Suomen tekoälykeskus FCAI, jonka perustutkimusta ELLIS-yksikkö suoraan vahvistaa. FCAI:n johtaja, Aalto-yliopiston professori Samuel Kaski pitää tätä loistavana tilaisuutena: perustutkimus on tekoälypohjaisten sovellutusten ja niiden aikaansaamien vaikutusten edellytys.
ELLISin päätös alleviivaa Suomen merkittävää roolia eurooppalaisen tekoälytutkimuksen kentällä. ”Suomessa tehdään todella korkeatasoista tekoälytutkimusta, mistä myös tämä uusi yksikkö on osoituksena”, Kaski sanoo. Uusi ELLIS-yksikkö lisää Suomen houkuttelevuutta tutkimuskeskittymänä vahvistamalla entisestään suomalaista perustutkimusta. Tämä tuo uusia kansainvälisiä huipputason tutkijoita sekä auttaa kiinnittämään nykyisiä tutkijoita Suomeen.
ELLIS-yhteisö pyrkii tarjoamaan eurooppalaisille tutkijoille ainutlaatuisia mahdollisuuksia tehdä työtään Euroopassa sekä kasvattaa uuden sukupolven tutkijoita. Kaikki ELLIS-yksiköt järjestävät muun muassa vierailuja ja tapahtumia sekä tarjoavat rahoitusta tohtorikoulutettaville ELLIS PhD -ohjelmassa.
Muut kaupungit, joihin ensimmäiset ELLIS-yksiköt perustetaan, ovat Alicante, Amsterdam, Kööpenhamina, Darmstadt, Delft, Freiburg, Linz, Lausanne, Leuven, Oxford, Praha, Saarbrücken, Tel Aviv, Tübingen, Wien ja Zürich.
Lisätiedot
Samuel Kaski
Akatemiaprofessori, Aalto-yliopisto
Johtaja, FCAI
Puh. 050 305 8694
[email protected]
Lue lisää uutisia
Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!
: Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan.
Värejä laboratorioista ja pelloilta – tällainen on luonnonmukaisten tekstiilivärien tulevaisuus
Mitä enemmän muoti- ja tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutuksista saadaan tietoa, sitä enemmän kestävien vaihtoehtojen kysyntä ja tarve kasvaa. Kansainvälinen tutkimusryhmä pyrkii korvaamaan myrkylliset synteettiset väriaineet luonnollisilla vaihtoehdoilla, joita saadaan esimerkiksi kasveista, mikrobeista ja ruokahävikistä.
Neuvola täyttää sata vuotta – tutkijat selvittävät, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata terveysteknologiaa hyödyntäen
Tutkijat selvittävät sitä, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata Stanfordin yliopistosta lähtöisin olevien Biodesign-menetelmien keinoin.