Uutiset

Hakijoiden määrä kandidaattiohjelmiin kasvoi

Yli 12 600 haki Aalto-yliopiston suomen- ja ruotsinkielisiin kandidaattiopintoihin.
Kolme haalariasuista opiskelijaa metroasemalla

Kiinnostus Aalto-yliopistoa kohtaan pysyi edellisvuosien tavoin korkeana 30.3.2023 päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa. Tänä vuonna Aaltoon tuli 19 419 hakemusta. Hakijoita oli 12 624 ja heistä 8 352 oli valinnut jonkin Aalto-yliopiston koulutusohjelmista ensisijaiseksi vaihtoehdoksi. 

“Kiitos kaikille Aaltoon hakeneille! Haluamme toivottaa menestystä kevääseen ja valintakokeisiin. On ollut upea nähdä, kuinka suurta hakijoiden kiinnostus Aalto-yliopistoa kohtaan on. Olen myös ilolla seurannut, miten aktiivisesti nykyiset aaltolaiset ovat palanneet kampukselle poikkeusaikojen jälkeen. Toivottavasti näemme myös paljon uusia aaltolaisia kampuksella ensi syksynä!” sanoo Aalto-yliopiston vararehtori Petri Suomala. 

Aalto-yliopistossa tekniikan alan hakukohteita on 16 kappaletta ja näihin saatiin yhteensä 11 819 hakemusta. Hakijoita oli 6 026 ja heistä 3 504 oli ensisijaisia. Tänä keväänä eniten kiinnostusta herätti tietotekniikan hakukohde, joka sai peräti 1 253 hakemusta. Tekniikan alalla suurimpaan kasvuun ylsi kiinteistötalouden ja geoinformatiikan hakukohde, johon tulleiden hakemusten määrä kasvoi 44 %. 

Kauppatieteiden kandidaattiohjelmaan haki yhteensä 5 579, joista 3 311 oli asettanut kyseisen ohjelman ensisijaiseksi vaihtoehdoksi. 

Taiteiden alan 13 hakukohteeseen oli yhteensä 1 930 hakijaa ja heistä ensisijaisena haki 1 536. Tämän vuoden nousija taiteiden alalla oli visuaalisen viestinnän muotoilu, jonka hakemusten määrä kasvoi 72 % viime vuodesta.  

Yllä raportoitujen lukujen lisäksi avoimen yliopiston väylän kautta haki tekniikan alalle 72 hakijaa. Kauppatieteelliselle alalle haki avoimen yliopiston väylässä sekä kilpailumenestyksen perusteella 36 hakijaa. 

Artikkelissa raportoidut luvut perustuvat heti hakuajan päättymisen jälkeen Opintopolusta saatuihin lukuihin, joten ne voivat muuttua raporttien päivittämisen ja hakemusten käsittelyn myötä. Haku koski suomen- ja ruotsinkielisiä kandidaattikoulutuksia, joiden opinnot alkavat syksyllä 2023. Kevään toisen yhteishaun tulokset julkaistaan viimeistään 7.7.2023. 

Tutustu tutkinto-opintojen lisäksi Aalto-yliopiston kaikille avoimiin elämänlaajuisen oppimisen sisältöihin. Ne sopivat erinomaisesti kurkistuskursseiksi yliopisto-opintoihin ja voivat myös toimia väylänä tutkinto-opintoihin. 

Avoin yliopisto lukiolaisille ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoille Kaikki Aalto-yliopiston elämänlaajuisen oppimisen sisällöt

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Antonina Strzelecka Otaniemessä
Opinnot Julkaistu:

Elektroniikkaa ja lääketiedettä – näin terveysteknologia yhdistää Antonina Strzeleckan mielenkiinnon kohteet

Health Technology Engineering -maisteriohjelman Antonina Strzelecka toivoo, että tutkimuksesta on suoraa hyötyä potilaille.
Neljä opiskelijaa istuu ulkoportailla, juttelee ja nauraa kirjojen ja tabletin kanssa
Opinnot Julkaistu:

Aalto-yliopisto ja Bocconin yliopisto Italiassa alkavat tarjota markkinoinnin kaksoistutkintoa

Ensimmäinen opiskelijaryhmä, johon valitaan 10 opiskelijaa Aallon ja 10 Bocconin kautta, aloittaa opintonsa syksyllä 2027.
Nuoret aikuiset kävelevät ja juttelevat puistopolulla, taustalla polkupyöriä ja suuria puita
Opinnot Julkaistu:

Alumni, vastaathan uraseurantakyselyyn!

Aallosta valmistuneiden asiantuntijoiden siirtymistä työelämään sekä kokemuksia opinnoista ja urasta seurataan vuosittain uraseurantakyselyllä. Uraseurantakyselyn vastaukset antavat tärkeää tietoa korkeakoulutettujen osaajien työelämästä sekä nykyisille opiskelijoille että tulevia opintojaan pohtiville nuorille. Lisäksi kyselyssä kerättyä tietoa käytetään yliopiston opetuksen ja palvelujen kehittämiseen.
Euroopan unionin osarahoittama
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita

Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.