Geotekniikan taitajille riittää töitä

Geotekniikan opiskelijat löytävät helposti töitä. Professori Leena Korkiala-Tantun mukaan alan osaajista on jopa pulaa.
Aalto University School of Engineering

Geotekniikkaa tutkitaan ja opetetaan rakennustekniikan laitoksella. Korkiala-Tantun mukaan opiskelijat saavat kandiohjelmasta laajan osaamispohjan, josta voi jatkaa erikoistumista maisteriohjelmassa.

– Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä edellisen kauden koulutusohjelmaan. Uskon, että tyytyväisyys säilyy tulevallakin kaudella, Korkiala-Tanttu sanoo.

Syksyllä 2016 alkavan maisteriohjelman tahti kiihtyy, sillä uuden suunnitelman mukaan opiskelijan pitäisi pystyä suorittamaan se kahdessa vuodessa.

– Opetus on aiempaa tiiviimpää, mikä tuo haasteita sekä opiskelijoille että opettajille. Tahti on niin kova, että työskentely yrityksissä opiskeluiden ohessa vaikeutuu.

Maisteriohjelma antaa valmiudet työskennellä niin suunnittelutehtävissä, työmailla kuin tutkijanakin.

– Valmistuneista valtaosa hakeutuu suunnittelutehtäviin sekä esimerkiksi urakointiin, rakennuttamiseen ja materiaaliteollisuuden palvelukseen. Vain pieni osa jää tutkijoiksi. Ulkomaalaistaustaisia on helpompi saada tutkijoiksi kuin suomalaisia, Korkiala-Tanttu toteaa.

Matemaattisia ja fysikaalisia malleja

Geotekniikan professori Leena Korkiala-Tanttu on erikoistunut infrarakenteiden, kuten teiden ja rautateiden, geotekniikkaan. Hän on tutkinut jo pitkään myös ydinjätteiden loppusijoitusta.

Korkiala-Tantulla on kolmenkymmenen vuoden kokemus geotekniikan alalta yritys- ja tutkimusmaailmassa. Sinä aikana moni asia on muuttunut.

Maamekaniikan vanhat perusteoriat pätevät edelleen, mutta tutkijat ja suunnittelijat käyttävät nyt apuna numeerisen mallintamisen menetelmiä.

– Nykyisillä matemaattisilla menetelmillä voidaan kuvata huomattavasti aiempaa paremmin maakerrosten monimutkaista käyttäytymistä. Mallinnus vaatii kuitenkin rinnalleen paljon laboratoriokokeita, minkä vuoksi mallinnusta käytetään toistaiseksi valitettavasti vain vaativissa käytännön kohteissa.

Korkiala-Tanttu odottaa tilastollisten laskentamenetelmien kehittymistä käyttökelpoisiksi työkaluiksi. Niiden avulla voidaan entistä paremmin hallita maa-ainesten ominaisuuksien vaihtelusta johtuvia epävarmuuksia.

Ympäristö huomioon

Heikkojen maa-ainesten vahvistamiseen käytetään nykyään yleensä stabilointitekniikoita, joissa pohjamaahan sekoitetaan erilaisia sideaineita. Niin kutsuttu pystyojitus on jäänyt lähes unholaan. 

– Pystyojitus olisi edullinen ja ympäristöystävällinen menetelmä maapohjan vahvistamiseksi. Se vaatii kuitenkin ennen rakentamisen aloittamista paljon pidemmän painuma-ajan kuin stabilointi, mikä ei näytä enää sopivan nykyisten kiivastahtisten urakoiden aikajänteisiin.

Ympäristön entistä tarkempi huomioon ottaminen on lisännyt stabiloinnin käyttöä kaikessa geoteknisessä rakentamisessa. Kalkin ja sementin sijasta stabilointiin käytetään nykyään usein teollisuuden sivutuotteita, kuten tuhkaa ja kuonaa.

Teräsputkipaalut ovat yleistyneet pohjarakentamisessa. Uusimpia tulokkaita ovat pienikokoiset ”mikropaalut”, joita voidaan käyttää esimerkiksi valaisintolppien perustana tai anturoiden korvaajina.

Ydinjätteitä kallioluoliin

Korkiala-Tanttu on yksi georakentamista tutkivasta neljästä professorista. Hänen lisäkseen ryhmässä työskentelevät kalliorakentamisen, rakennusgeologian ja tietekniikan professorit sekä lehtoreita, tutkijoita, tohtoriopiskelijoita ja teknistä henkilöstöä.

Lähes koko ryhmä osallistuu ydinjätteen loppusijoitustutkimuksiin. Tutkimuskohteina ovat muun muassa kalliotilojen ja tilojen täyttämiseen käytettävien savien käyttäytyminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Tällä hetkellä tutkimusryhmässä on valmisteilla kolmetoista väitöstyötä – kolmen aiheena on ydinjätteiden loppusijoitus, kaksi syventyy väylien päällysrakenteisiin, kahdeksan muihin aiheisiin.

 

Yhteystiedot:

Professori Leena Korkiala-Tanttu
[email protected]

Lisää tästä aiheesta

Kansikuvat Verma ja Lee
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hyvää suunnittelua vauvasta vaariin

Aalto ARTSin elokuun väittelijät ratkaisevat ongelmia eri käyttäjäryhmät huomioonottavilla suunnittelumetodeilla.
Mika Juuti studied the use of machine learning in information security for his dissertation.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tietoturvatutkijan täytyy osata ennakoida hyökkääjän seuraava askel

Tohtorikoulutettava Mika Juuti keskittyi väitöskirjassaan koneoppimisen hyödyntämiseen tietoturvajärjestelmissä.
Photoactive rod-like virus bundle schematic
Tiedotteet, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Virukset ja väriaineet voidaan valjastaa vedenpuhdistukseen

Aalto-yliopiston tutkijat kehittivät uuden tavan luoda viruspohjaisia materiaaleja. Tulevaisuudessa niitä voidaan hyödyntää muun muassa nanolääketieteessä ja ympäristöteknologiassa.
Kuva: Sanna Lehto
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Miten katkaista haavoittuvaisuusketju

Claudia Garduño ja AaltoLAB Mexico selvittivät, kuinka empatian, tiiviin kuuntelemisen ja muotoiluajattelun avulla voidaan löytää alkuperäisyhteisön keskeisimmät ongelmat.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu