Uutiset

Geotekniikan taitajille riittää töitä

Geotekniikan opiskelijat löytävät helposti töitä. Professori Leena Korkiala-Tantun mukaan alan osaajista on jopa pulaa.
Aalto University School of Engineering

Geotekniikkaa tutkitaan ja opetetaan rakennustekniikan laitoksella. Korkiala-Tantun mukaan opiskelijat saavat kandiohjelmasta laajan osaamispohjan, josta voi jatkaa erikoistumista maisteriohjelmassa.

– Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä edellisen kauden koulutusohjelmaan. Uskon, että tyytyväisyys säilyy tulevallakin kaudella, Korkiala-Tanttu sanoo.

Syksyllä 2016 alkavan maisteriohjelman tahti kiihtyy, sillä uuden suunnitelman mukaan opiskelijan pitäisi pystyä suorittamaan se kahdessa vuodessa.

– Opetus on aiempaa tiiviimpää, mikä tuo haasteita sekä opiskelijoille että opettajille. Tahti on niin kova, että työskentely yrityksissä opiskeluiden ohessa vaikeutuu.

Maisteriohjelma antaa valmiudet työskennellä niin suunnittelutehtävissä, työmailla kuin tutkijanakin.

– Valmistuneista valtaosa hakeutuu suunnittelutehtäviin sekä esimerkiksi urakointiin, rakennuttamiseen ja materiaaliteollisuuden palvelukseen. Vain pieni osa jää tutkijoiksi. Ulkomaalaistaustaisia on helpompi saada tutkijoiksi kuin suomalaisia, Korkiala-Tanttu toteaa.

Matemaattisia ja fysikaalisia malleja

Geotekniikan professori Leena Korkiala-Tanttu on erikoistunut infrarakenteiden, kuten teiden ja rautateiden, geotekniikkaan. Hän on tutkinut jo pitkään myös ydinjätteiden loppusijoitusta.

Korkiala-Tantulla on kolmenkymmenen vuoden kokemus geotekniikan alalta yritys- ja tutkimusmaailmassa. Sinä aikana moni asia on muuttunut.

Maamekaniikan vanhat perusteoriat pätevät edelleen, mutta tutkijat ja suunnittelijat käyttävät nyt apuna numeerisen mallintamisen menetelmiä.

– Nykyisillä matemaattisilla menetelmillä voidaan kuvata huomattavasti aiempaa paremmin maakerrosten monimutkaista käyttäytymistä. Mallinnus vaatii kuitenkin rinnalleen paljon laboratoriokokeita, minkä vuoksi mallinnusta käytetään toistaiseksi valitettavasti vain vaativissa käytännön kohteissa.

Korkiala-Tanttu odottaa tilastollisten laskentamenetelmien kehittymistä käyttökelpoisiksi työkaluiksi. Niiden avulla voidaan entistä paremmin hallita maa-ainesten ominaisuuksien vaihtelusta johtuvia epävarmuuksia.

Ympäristö huomioon

Heikkojen maa-ainesten vahvistamiseen käytetään nykyään yleensä stabilointitekniikoita, joissa pohjamaahan sekoitetaan erilaisia sideaineita. Niin kutsuttu pystyojitus on jäänyt lähes unholaan. 

– Pystyojitus olisi edullinen ja ympäristöystävällinen menetelmä maapohjan vahvistamiseksi. Se vaatii kuitenkin ennen rakentamisen aloittamista paljon pidemmän painuma-ajan kuin stabilointi, mikä ei näytä enää sopivan nykyisten kiivastahtisten urakoiden aikajänteisiin.

Ympäristön entistä tarkempi huomioon ottaminen on lisännyt stabiloinnin käyttöä kaikessa geoteknisessä rakentamisessa. Kalkin ja sementin sijasta stabilointiin käytetään nykyään usein teollisuuden sivutuotteita, kuten tuhkaa ja kuonaa.

Teräsputkipaalut ovat yleistyneet pohjarakentamisessa. Uusimpia tulokkaita ovat pienikokoiset ”mikropaalut”, joita voidaan käyttää esimerkiksi valaisintolppien perustana tai anturoiden korvaajina.

Ydinjätteitä kallioluoliin

Korkiala-Tanttu on yksi georakentamista tutkivasta neljästä professorista. Hänen lisäkseen ryhmässä työskentelevät kalliorakentamisen, rakennusgeologian ja tietekniikan professorit sekä lehtoreita, tutkijoita, tohtoriopiskelijoita ja teknistä henkilöstöä.

Lähes koko ryhmä osallistuu ydinjätteen loppusijoitustutkimuksiin. Tutkimuskohteina ovat muun muassa kalliotilojen ja tilojen täyttämiseen käytettävien savien käyttäytyminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Tällä hetkellä tutkimusryhmässä on valmisteilla kolmetoista väitöstyötä – kolmen aiheena on ydinjätteiden loppusijoitus, kaksi syventyy väylien päällysrakenteisiin, kahdeksan muihin aiheisiin.

Yhteystiedot:

Professori Leena Korkiala-Tanttu
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

People at the campus
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

CESAER Task Force Openness of Science and Technology vierailee Aallossa

Aalto-yliopisto järjestää CESAER Task Force Openness of Science and Technologyn tapaamisen 16.–17.4.2024.
Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Aalto-yliopisto järjestää Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 yhdessä Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa.
Cone Calorimeter Testing
Tutkimus ja taide Julkaistu:

BIOSUOJA-hanke pelastaa ihmishenkiä kehittämällä biopohjaisia palonestopinnoitteita

Lahjakas ryhmä nuoria tutkijoita pyrkii tekemään puusta myrkyttömiä palonestoaineita.
Visuaalisen tekoälyn avulla luotu hahmotelma kaupunkialueen kehittämiseksi Batterseassa, Lontoossa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Arkkitehtiopiskelijat suunnittelivat tekoälyn avulla sosiaalisia innovaatioita Lontooseen

Suunnittelussa yhdistettiin ensimmäistä kertaa laadullinen evolutionaarinen suunnittelu ja visuaalinen generatiivinen tekoäly.