Uutiset

EU myönsi 4 miljoonaa euroa konenäön ja biosynteesin mullistavaan tutkimukseen

Jaakko Lehtinen ja Jan Deska saivat Euroopan tutkimusneuvoston ERC Consolidator Grant -rahoitukset.
Jaakko Lehtinen

Jaakko Lehtinen (vasemmalla) on myös aktiivisesti mukana Suomen tekoälykeskus FCAI:n toiminnassa. Professori Jan Deska työskenteli ennen Aaltoa tutkijana Intiassa ja Ruotsissa ja professorina RWTH Aachenin ja Kölnin yliopistoissa Saksassa. Kuva: Matti Ahlgren ja Lasse Lecklin / Aalto-yliopisto

Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt noin kahden miljoonan euron ERC Consolidator Grant -rahoitukset professori Jaakko Lehtiselle ja professori Jan Deskalle. Rahoitus on tarkoitettu urallaan jo edenneille, erityisen lupaaville tutkijoille. Hakijoita oli kaikkiaan 2453, joista 301 eli noin 12 prosenttia sai rahoituksen. Rahoituksen kesto on viisi vuotta.

Professori Jaakko Lehtinen keskittyy Learning Pixel-Perfect 3D Vision and Generative Modeling (PIPE) –hankkeessa tietokonenäön, koneoppimisen ja fysiikkaan pohjautuvien mallien yhdistämiseen. Hänen tavoitteensa on muun muassa kehittää tietokonenäköä niin, että se pystyisi tulkitsemaan maailmaa kuvien pohjalta samaan tapaan kuin ihmiset ja eläimet. Tutkimus voi auttaa esimerkiksi kehittämään entistä toimivampia, erilaisiin ympäristöihin sopeutuvia robotteja. Lehtisen ja hänen ryhmänsä työ voi myös mullistaa elokuvien ja pelien kolmiulotteisten maailmojen luomisen, joka on nykyään hyvin työlästä, kallista ja hidasta.

”Jos tässä kaikessa onnistutaan, se tulee olemaan jotain aivan ennennäkemätöntä”, Lehtinen sanoo.

Räätälöityjä biotuotantolaitoksia

Entsyymit ovat luonnon omia katalyyttejä, jotka nopeuttavat kemiallisia reaktioita. Biosynteesi taas on elävissä eliöissä tapahtuva biokemiallinen tapahtuma, jossa uusia yhdisteitä syntyy yksinkertaisemmista lähtöaineista.

Professori Jan Deska kehittää Artificial Enzyme Modules as Tools in a Tailor-made Biosynthesis (ABIONYS) hankkeessa ei-luonnollisia entsyymimoduuleja. Niiden avulla elävät eliöt saadaan suorittamaan biosynteettisesti kemiallisia reaktioita, joita ei löydy luonnosta. Muokkaamalla luonnon mikrobeja on mahdollista korvata perinteisiä kemian teollisuuden menetelmiä täysin uudenlaisilla luontoystävällisillä biotuotantolaitoksilla; eräänlaisilla räätälöidyillä solutehtailla.

Deskan tavoitteena onkin romuttaa rajanveto kemiallisen ja biosynteesin välillä.

”Moni suurista globaaleista haasteistamme ratkeaa vain, jos tiede antaa nopeasti työkaluja kemiallisen arvoketjun uudistamiseen – biopohjaisten materiaalien ja uusien, resurssitehokkaiden tuotantoalustojen avulla”, Deska sanoo.

Lisätietoja:

Professori Jaakko Lehtinen
[email protected]

Professori Jan Deska
[email protected]

Lue myös:

Jaakko Lehtinen: Jos tässä kaikessa onnistutaan, se tulee olemaan jotain aivan ennennäkemätöntä

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

NASAn Curiosity-mönkijä kuvaama pölypyörre Marsin Gale-kraatterissa. Kuvankäsittely: Henrik Kahanpää. Alkuperäinen kuva: NASA / JPL-Caltech
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Marsin sää vaihtelee rajusti, mutta sen ilmasto ei ole muuttumassa

Väitöstutkimuksessaan Henrik Kahanpää myös kyseenalaistaa Marsin pölypyörteisiin liittyvän vallitsevan käsityksen. Tutkijana hän toivoo, että ihminen ei koskaan menisi Marsiin.
 Tutkimustyössä hyödynnetään Aalto-yliopiston radiokaiutonta huonetta Otaniemessä. Kuva: Aalto-yliopisto / Unto Rautio
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusi tohtorikoulutusohjelma keskittyy radioaaltojen energiatehokkuuteen

Nokian lahjoitus Aalto-yliopistolle kohdistuu tulevaisuuden matkaviestinjärjestelmiin ja erityisesti laitekehityksen tutkimukseen.
RDM & Open Science training
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusdatan hallinnan ja avoimen tieteen koulutukset keväällä 2023

Kaikille avoimien koulutusten ilmoittautuminen on avattu.
Microscopic image of giant gas vesicles.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat tehokkaan varjoaineen kuorruttamalla kuplia proteiinilla

Bakteerien solunsisäisten kelluntakuplien inspiroimat tutkijat kehittivät samanlaisen tekniikan pienten kaasuvesikkelien kuorruttamiseen sienistä saatavalla proteiinilla. Lopputuloksena syntyvät kuplat ovat turvallisia ja erittäin stabiileja, minkä ansiosta niitä voidaan käyttää esimerkiksi ultraäänitutkimuksen varjoaineena.