Uutiset

EU myönsi 4 miljoonaa euroa konenäön ja biosynteesin mullistavaan tutkimukseen

Jaakko Lehtinen ja Jan Deska saivat Euroopan tutkimusneuvoston ERC Consolidator Grant -rahoitukset.
Jaakko Lehtinen

Jaakko Lehtinen (vasemmalla) on myös aktiivisesti mukana Suomen tekoälykeskus FCAI:n toiminnassa. Professori Jan Deska työskenteli ennen Aaltoa tutkijana Intiassa ja Ruotsissa ja professorina RWTH Aachenin ja Kölnin yliopistoissa Saksassa. Kuva: Matti Ahlgren ja Lasse Lecklin / Aalto-yliopisto

Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt noin kahden miljoonan euron ERC Consolidator Grant -rahoitukset professori Jaakko Lehtiselle ja professori Jan Deskalle. Rahoitus on tarkoitettu urallaan jo edenneille, erityisen lupaaville tutkijoille. Hakijoita oli kaikkiaan 2453, joista 301 eli noin 12 prosenttia sai rahoituksen. Rahoituksen kesto on viisi vuotta.

Professori Jaakko Lehtinen keskittyy Learning Pixel-Perfect 3D Vision and Generative Modeling (PIPE) –hankkeessa tietokonenäön, koneoppimisen ja fysiikkaan pohjautuvien mallien yhdistämiseen. Hänen tavoitteensa on muun muassa kehittää tietokonenäköä niin, että se pystyisi tulkitsemaan maailmaa kuvien pohjalta samaan tapaan kuin ihmiset ja eläimet. Tutkimus voi auttaa esimerkiksi kehittämään entistä toimivampia, erilaisiin ympäristöihin sopeutuvia robotteja. Lehtisen ja hänen ryhmänsä työ voi myös mullistaa elokuvien ja pelien kolmiulotteisten maailmojen luomisen, joka on nykyään hyvin työlästä, kallista ja hidasta.

”Jos tässä kaikessa onnistutaan, se tulee olemaan jotain aivan ennennäkemätöntä”, Lehtinen sanoo.

Räätälöityjä biotuotantolaitoksia

Entsyymit ovat luonnon omia katalyyttejä, jotka nopeuttavat kemiallisia reaktioita. Biosynteesi taas on elävissä eliöissä tapahtuva biokemiallinen tapahtuma, jossa uusia yhdisteitä syntyy yksinkertaisemmista lähtöaineista.

Professori Jan Deska kehittää Artificial Enzyme Modules as Tools in a Tailor-made Biosynthesis (ABIONYS) hankkeessa ei-luonnollisia entsyymimoduuleja. Niiden avulla elävät eliöt saadaan suorittamaan biosynteettisesti kemiallisia reaktioita, joita ei löydy luonnosta. Muokkaamalla luonnon mikrobeja on mahdollista korvata perinteisiä kemian teollisuuden menetelmiä täysin uudenlaisilla luontoystävällisillä biotuotantolaitoksilla; eräänlaisilla räätälöidyillä solutehtailla.

Deskan tavoitteena onkin romuttaa rajanveto kemiallisen ja biosynteesin välillä.

”Moni suurista globaaleista haasteistamme ratkeaa vain, jos tiede antaa nopeasti työkaluja kemiallisen arvoketjun uudistamiseen – biopohjaisten materiaalien ja uusien, resurssitehokkaiden tuotantoalustojen avulla”, Deska sanoo.

Lisätietoja:

Professori Jaakko Lehtinen
[email protected]

Professori Jan Deska
[email protected]

Lue myös:

Jaakko Lehtinen: Jos tässä kaikessa onnistutaan, se tulee olemaan jotain aivan ennennäkemätöntä

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Illustration image on a sunny day as the sun is setting, of Otakaari 2A, the lights in the building are lit and there are blurry images of people walking around. Grass and trees are green.
Kampus, Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Uudisrakennus Marsio on näyteikkuna Aalto-yliopiston tutkimukseen, opetukseen ja vaikuttavuuteen

Kilpailun kautta valittu nimi on kunnianosoitus Aino Marsio-Aallolle.
FinnFusion is a collaboration aiming to make fusion energy a reality. Photo: VTT.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon tutkijat tuovat heliumplasmakokeilla fuusioenergiaa lähemmäksi todellisuutta

Aalto-yliopiston tutkijat osallistuvat kansainväliseen projektiin, jonka tavoitteena on tukea fuusioenergian kehittämistä.
Vehnänjyviä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miljardille ihmiselle vapautuisi ruokaa, jos maatalouden sivuvirtoja kierrätettäisiin tuotantoeläinten rehuksi

Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, että ruokaa riittäisi jopa 13 prosenttia suuremmalle väestölle, jos tuotantoeläinten rehuna käytettäisiin enemmän maatalouden sivuvirtoja.
A satellite image of Borneo and part of Malaysia covered by plumes of smoke from fires. The many fires are marked on the map as red dots.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat osoittivat tekoälyn avulla: Turvesuopalojen riski kutistuu jopa neljännekseen maankäytön muutoksilla

Pahimpina vuosina Kaakkois-Aasian turvesuopalot aiheuttavat 30 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Maankäyttö on tasapainottelua uhkien, hyötyjen ja kustannusten välillä, sanovat Aalto-yliopiston tutkijat.