Uutiset

Estetiikan professori sukeltaa big dataan

Ossi Naukkarista kiehtoi jo koulussa, mikä saa ihmiset usein toimimaan järkeilyn vastaisella tavalla ja mikä meitä taiteessa kiehtoo.

Professori Ossi Naukkarinen, mitä tutkit ja miksi?

Tällä hetkellä tutkimukseni koskettelee estetiikan metakysymyksiä: erilaisten teorioiden ja käytäntöjen vertailua ja sitä, miten ihmiset hahmottavat ja mallintavat omaa esteettistä elämäänsä. Ennen estetiikan tutkimus oli normatiivisempaa, eli tutkijat yrittivät selvittää, miten asioita pitäisi tehdä ja ymmärtää. Minä en ota kantaa minkään tietyn estetiikan puolesta, vaan tutkin eri käsitystapojen erilaisuuksia ja yhteneväisyyksiä.

Nyt minua kiinnostaa asia, joka tekee vauhdilla tuloaan monille aloille, eli isojen datamassojen hyödyntäminen tutkimuksessa. Tarkoitukseni on selvittää, miten akateeminen estetiikan tutkimus näyttäytyy Web of Sciencen kaltaisissa tietokannoissa ja miten tulokset vertautuvat estetiikkaan eri tavoin liittyvään big dataan online-puolella.

Estetiikkaa tutkin, koska se on aihepiiri, joka vaikuttaa ihmisten ajatteluun ja toimintaan ja sitä kautta myös ympäristöön ja hyvinvointiin keskeisellä tavalla.

Miten päädyit tutkijaksi?

Huomasin jo koulussa, että opetuksessa painotettiin matemaattista ajattelua, päättelyä ja järkeilyä, mutta ihmiset kuitenkin toimivat usein aivan niistä välittämättä – katsoivat vaikka, mikä oli hyvännäköistä, kivaa ja houkuttelevaa. Minua kiinnosti, mikä oli ”logiikka” sen takana. Olen myös aina innostunut taiteesta, ja estetiikassa tutkitaan paljon myös sitä.

Sinänsä en koskaan päättänyt alkaa tutkijaksi. Olen kuitenkin utelias ihminen, ja estetiikka akateemisena oppialana yhdisti aihepiirejä, jotka ovat aina itseäni kiinnostaneet. Pääsin opiskelemaan ja huomasin, että tässähän on loputtomasti selvitettävää, ja vähitellen minulle avautui mahdollisuuksia tutkimuksen tekemiseen.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat?

Monet työni kohokohdista ovat tulleet opettamisessa. Estetiikan tutkimus on sellaista vähän yksinäistä humanistin puurtamista, mutta opiskelijoiden kanssa toimiessa asioita pääseekin kehittelemään yhdessä, testaamaan ja kokeilemaan. Ja opetuksesta saatava palaute on hienoa. Huippuhetkiä on myös, kun oma jatko-opiskelija, jota on jeesannut eteenpäin, pääsee maaliin.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Uteliaisuus on välttämätöntä. Pitää olla rohkeutta kokeilla ja epäonnistua, eikä vastoinkäymisistä saa masentua. Tutkimuksessa tulee aina umpikujia ja tyrmäyksiä, mutta silloin pitää vain perustella kantansa paremmin. Positiivisuus päällimmäisenä on tutkijalle hyvä ohjenuora.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Toivon jatkuvuutta; että saisin jatkaa työskentelyä opiskelijoiden ja kollegoiden kanssa. Haluaisin löytää sopivia kumppaneita, joiden kanssa jakaa ajatuksia niin, että voisin antaa heille jotain merkityksellistä ja saada itsekin sitä takaisin.

Ossi Naukkarinen ja muut Aalto-yliopiston uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan monialaisessa iltapäivässä 12. lokakuuta klo 14.15 alkaen. Tervetuloa!

Katso luentojen ohjelma täältä

Kuva: Erica Nyholm

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Nitin Sawhney standing outdoors with his bike, green grass and trees on the background
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Nitin Sawhneylle Suomen Akatemian rahoitus kriiseistä kertovien tarinoiden analysointiin ja rekonstruointiin

Sawhney toivoo, että tutkimus lisää ymmärrystä siitä, miten kriisitarinat syntyvät yhteiskunnassa maailmanlaajuisen pandemian aikana.
Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Helsingin Sanomat käytössä vain VPN-yhteydellä

Pääsy Helsingin Sanomien verkkolehden artikkeleihin on muuttunut.
New Cotton Project
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Puuvillalle haastaja

Aalto-yliopisto mukana yhteistyöhankkeessa, jossa luodaan kestävää muotia huipputeknologian avulla.
Blue sea, golden grass and green woods in a view to Laajalahti nature reserve
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rahoitusta strategiseen tutkimukseen

Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa tutkitaan kaupunkiviheralueiden merkitystä hiilensidonnassa sekä sotedatan luotettavaa hyödyntämistä.