Esa Vesmanen ja Akira Minagawa palkittiin vuoden parhaasta pöytävalaisimesta Ateenassa
Muotoilijat Esa Vesmanen (Pure Design) ja Akira Minagawa (minä perhonen) ovat tehneet kolme vuotta yhteistyötä huonekalujen suunnittelun saralla. Heidän yhdessä suunnittelemansa Sieni-pöytävalaisin palkittiin Ateenassa (The Global Design News and The Chicago Athenaeum Architecture and Design of the Year awards) parhaan pöytävalaisimen palkinnolla.
Vaikka Vesmasen ja Minagawan tyylit eroavat toisistaan, he huomasivat jakavansa kunnioituksen luontoa kohtaan sekä halun luoda kestäviä ja tunteita herättäviä arjen esineitä. Sieni kuuluukin näistä yhteneväisyyksistä syntyneeseen sarjaan, jossa valaisin on sekä valon että unelmien lähde.
Valaisin on valmistettu suomalaisesta ohutviiluvanerista, joka on kerätty koivusta kestävillä tavoilla. Valaisimen materiaalin paksuus on vain 0,4 mm, mikä tekee siitä puoliksi läpinäkyvän. Valmistuksessa ei myöskään käytetä myrkyllisiä liimoja tai lakkoja. Lopputulos onkin kaunis, kestävä ja ekologinen. Muotoilu ylistää ohuen ohutta koivuviilua, leikkisää sienimuotoa ja luonnonkiveä luoden tyylikkään ja lämpimän valon ympärilleen.
Aalto yliopistossa arkkitehtuurin laitoksella työskentelevän Vesmasen FINOM-valaisinsarjansa on palkittu aiemmin Habitaren EcoDesign-tunnustuspalkinnolla vuonna 2014 ja arvistetulla saksalaisella Red Dot Award -muotoilupalkinnolla vuonna 2016.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
Tutustu meihin: Professori Maria Sammalkorpi
Sammalkorpi on väitellyt tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2004. Väiteltyään Sammalkorpi on toiminut tutkijana mm. Princetonin ja Yalen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa.
Thaimaan prinsessa Maha Chakri Sirindhorn vieraili Aalto-yliopistossa
Prinsessa seurueineen tutustui mm. tekstiilisuunnitteluun, Startup Saunaan, Aalto-yliopisto Junioriin sekä Aalto Ice Tankin toimintaan.
Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä
Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.