Uutiset

Erilainen lahjatoive

Kun professori Vesa Puttonen täytti viisikymmentä, hän toivoi lahjojen sijasta lahjoituksia Kauppakorkeakoululle.
puttonenvesa_04_fi.jpg

Rahoituksen professori Vesa Puttonen järjesti kesällä isot 50-vuotisjuhlat, mutta ilmoitti juhlavieraille, ettei halua lahjoja.

”Nyt viisikymppisenä minulla on jo kaikkea, mitä tarvitsen”, Puttonen toteaa.

Juhlatilaisuuden lopuksi Puttonen kertoi vieraille, että heillä on tilaisuus osallistua Aalto-yliopiston varainhankintaan ja tehdä lahjoitus Kauppakorkeakoululle.

”Sanoin, että jos lähdette tähän mukaan, lupaan itsekin lahjoittaa saman summan aina 10 000 euroon saakka. Juhlavieraiden lahjoituksista kertyi selvästi yli kymppitonni. ”

Lahjoittaminen on takaisinmaksamista

Yliopistolle lahjoittaminen on Puttosen mielestä hyvä tapa osoittaa kiitollisuutta opinahjolle, joka on auttanut menestymään elämässä.

”Mielestäni on kohtuullista maksaa takaisin. Kauppiksella on ollut iso merkitys urallani ja elämässäni, olen ollut täällä töissä 1990-luvulta saakka. Halusin osoittaa arvostavani tätä korkeakoulua. Kyse on takaisinmaksamisen kulttuurista.”

Suomessa takaisinmaksamisen kulttuurilla ei ole samanlaista historiaa, kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, mutta kehitystä on tapahtumassa, Puttonen uskoo.

”Ihmiset alkavat pikkuhiljaa osallistua varainhankintaan, vaikka yleisesti ajatellaankin, että suomalaiset maksavat paljon veroja ja valtion tehtävä on pitää yllä Suomen koulujärjestelmää.”

Valtion osuus yliopistojen rahoittamisessa kuitenkin pienenee, ja lahjoituksia tarvitaan yhä enemmän.  Aalto-yliopiston varainhankintakampanjan tavoite on kerätä 20 miljoonaa euroa kesäkuun loppuun 2017 mennessä. Tällä hetkellä koossa on hieman yli 10 miljoonaa.

”Summat ovat kansainvälisesti verrattuna hyvin pieniä, mutta jokainen euro on arvokas.”

Lahjoitukset lisäävät autonomiaa

Puttosen mukaan on hienoa, että valtio osallistuu edelleen mittavasti yliopistojärjestelmän rahoittamiseen. Silti lahjoituksia tarvitaan, sillä ne vahvistavat yliopistojen autonomiaa.

”Jos olisimme sataprosenttisesti valtion rahoituksen varassa, meillä olisi vähemmän määräysvaltaa opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Suunnan päättäisi opetusministeri, joka edustaisi milloin mitäkin puoluetta.”

Lahjoittaminen on siis myös yhteiskunnallinen kannanotto:

”Jos arvostaa sitä, että meillä on taloudellisesti kestävällä pohjalla olevia kauppakorkeakouluja, jotka pystyvät itse päättämään asioistaan, kannattaa lahjoittaa”, Puttonen summaa.

Lue lisää kauppatieteiden tukemisesta

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

White Aalto logo with exclamation mark standing in the middle of Otaniemi campus in the summertime
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Aalto-korkeakoulusäätiö laskee liikkeeseen kaksi joukkovelkakirjalainaa yhteismäärältään 150 miljoonaa euroa

Joukkovelkakirjalainoista saatavat varat käytetään pääasiassa kiinteistöinvestointien rahoittamiseksi otettujen lainojen jälleenrahoitukseen sekä lisäksi yleisiin tarpeisiin.
kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Aalto Squad students on campus
Opinnot Julkaistu:

Hakijoiden määrä Aalto-yliopistoon kasvoi kevään toisessa yhteishaussa

Suomen- ja ruotsinkielisiin kandidaattikoulutuksiin oli 13 500 hakijaa