Erilainen lahjatoive
Rahoituksen professori Vesa Puttonen järjesti kesällä isot 50-vuotisjuhlat, mutta ilmoitti juhlavieraille, ettei halua lahjoja.
”Nyt viisikymppisenä minulla on jo kaikkea, mitä tarvitsen”, Puttonen toteaa.
Juhlatilaisuuden lopuksi Puttonen kertoi vieraille, että heillä on tilaisuus osallistua Aalto-yliopiston varainhankintaan ja tehdä lahjoitus Kauppakorkeakoululle.
”Sanoin, että jos lähdette tähän mukaan, lupaan itsekin lahjoittaa saman summan aina 10 000 euroon saakka. Juhlavieraiden lahjoituksista kertyi selvästi yli kymppitonni. ”
Lahjoittaminen on takaisinmaksamista
Yliopistolle lahjoittaminen on Puttosen mielestä hyvä tapa osoittaa kiitollisuutta opinahjolle, joka on auttanut menestymään elämässä.
”Mielestäni on kohtuullista maksaa takaisin. Kauppiksella on ollut iso merkitys urallani ja elämässäni, olen ollut täällä töissä 1990-luvulta saakka. Halusin osoittaa arvostavani tätä korkeakoulua. Kyse on takaisinmaksamisen kulttuurista.”
Suomessa takaisinmaksamisen kulttuurilla ei ole samanlaista historiaa, kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, mutta kehitystä on tapahtumassa, Puttonen uskoo.
”Ihmiset alkavat pikkuhiljaa osallistua varainhankintaan, vaikka yleisesti ajatellaankin, että suomalaiset maksavat paljon veroja ja valtion tehtävä on pitää yllä Suomen koulujärjestelmää.”
Valtion osuus yliopistojen rahoittamisessa kuitenkin pienenee, ja lahjoituksia tarvitaan yhä enemmän. Aalto-yliopiston varainhankintakampanjan tavoite on kerätä 20 miljoonaa euroa kesäkuun loppuun 2017 mennessä. Tällä hetkellä koossa on hieman yli 10 miljoonaa.
”Summat ovat kansainvälisesti verrattuna hyvin pieniä, mutta jokainen euro on arvokas.”
Lahjoitukset lisäävät autonomiaa
Puttosen mukaan on hienoa, että valtio osallistuu edelleen mittavasti yliopistojärjestelmän rahoittamiseen. Silti lahjoituksia tarvitaan, sillä ne vahvistavat yliopistojen autonomiaa.
”Jos olisimme sataprosenttisesti valtion rahoituksen varassa, meillä olisi vähemmän määräysvaltaa opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Suunnan päättäisi opetusministeri, joka edustaisi milloin mitäkin puoluetta.”
Lahjoittaminen on siis myös yhteiskunnallinen kannanotto:
”Jos arvostaa sitä, että meillä on taloudellisesti kestävällä pohjalla olevia kauppakorkeakouluja, jotka pystyvät itse päättämään asioistaan, kannattaa lahjoittaa”, Puttonen summaa.
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
EU-regulaatio lisää talotekniikka-alan kysyntää mutta luo myös haasteita
Aalto-yliopiston professori Risto Kososen esitys Talotekniikka 2030 -tulosseminaarissa syyskuussa oli silmiä avaava. EU:n ympäristötavoitteiden saavuttaminen rakennetussa ympäristössä vaatii panostuksia, joiden mittakaava alkaa vasta nyt hahmottua. Talotekniikka-alalle tämä on suuri mahdollisuus mutta samalla haaste, johon valmistautumiselle alkaa olla kiire.
Avoin rakentaminen ja TATE-projektinjohto: Tulevaisuuden toimintamallit testiin
Tavanomaiset projektimallit eivät ota huomioon talotekniikan kasvanutta merkitystä rakentamisessa. Talotekniikka 2030 -tutkimus ehdottaa avointa rakentamista ja taloteknistä projektinjohtourakkaa soveltavaa uutta toimintamallia. Se voisi parantaa hankkeiden kannattavuutta, lisätä työn mielekkyyttä ja vähentää laatuhaasteita.
Oasis päättyy. Mitä tehdä nyt?
Oasis of radical wellbeing -projekti päättyy. Miten sinä voisit toimia nyt?