Uutiset

Erään kankaan tarina

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu tunnetaan vahvasta tekstiiliosaamisestaan. Syksyllä 2020 Fashion, Clothing and Textile Design -maisteriohjelmasta valmistuva Matilda Palmu kertoo tässä jutussa taiteellisesta prosessistaan. Lue Matildan kankaan tarina.
Matilda Palmu's Exhibition poster
Matilda Palmun näyttely Pussyeyes and nippleflowers galleria LOKALissa 11.-16.8.2020

Taiteellinen näkemys saa alkunsa väreistä

”Koen, että monissa taiteellisissa prosesseissa on jotakin samankaltaista. Kuten taidemaalari, määrittelen aluksi itselleni väripaletin, joka ilmentää taiteellista näkemystäni. Sen asemesta, että käyttäisin maalia, muodostuu väripalettini langoista, joita sidostamalla sekoitan keskenään.

Teosteni aihe on sukupuoli ja sukupuolidiversiteetti, joten siksi olen valinnut myös joitain melko kliseisiä värejä, kuten esimerkiksi baby pink eli se streotyyppisin tyttövauvan väri. Päävärit punainen, sininen ja keltainen puolestaan edustavat minulle tasa-arvoa, sillä niistä voi sekoittaa kaikki muut värit. Sitten valitsin vielä vahvemman millennial pinkin, joka mielestäni edustaa nuorempien sukupolvien ajattelua tasa-arvosta. Näitä värejä keskenään sekoittamalla syntyy uusia merkityksiä ja stereotypiat murtuvat.

Värit sisältävät todella paljon merkityksiä. Lisäksi käytän kolmea eri kudelankaa Jacquard- kankaissani, joten kankaan rakenteessa vuorottelee kolme symbolista tasoa: maskuliini-feminiini-muunsukupuolinen. Kankaani ovat myös kaksipuoleisia, mikä kuvastaa sitä kuinka monitahoinen asia sukupuoli on.

Värien jälkeen päätän kuviot. Piirrän jatkuvasti erilaisia kuvioita, joten välillä on vaikea sanoa, kumpi loppujen lopuksi tulee ensin, kuvio vai väri. Ehkä järjestyksellä ei ole kovinkaan paljon merkitystä.”

Matilda's colour palette, pattern and norebook. Photo: Enni Grundström
Kuvat: Enni Grundström

Tekstiilitekniikoiden syvällinen ymmärtäminen 

”Seuraavaksi päätän ne rakenteet, joita aion käyttää. Erilaisia sidoksia on käytännössä loputtomasti. Haluan puhua nimenomaan värien kautta, joten käytän sellaista sidosta, joka antaa värien loistaa. Satiinisidokset ovat teknisesti sellaisia, jotka tuovat värillisen kudelangan hyvin esille, siksi valitsen satiinisidoksen.

Testailen huolellisesti lankoja ja rakenteita sekä miten ne käyttäytyvät keskenään. Teen paljon erilaisia kokeiluja pienille testitilkuille.

Tämän jälkeen piirrän lopulliset kankaani aiheet ensin paperille ja sitten muokkaan niitä tietokoneella. Sidostiedostoihin määrittelen käyttämäni sidokset sekä sen,  mikä kudelanka on milloinkin kankaan etupuolella ja takapuolella kudottaessa. Jotta saan kudottua haluamani kuva-aiheet, digitoin kaikki kuvat, muokkaan ne valmiiksi ja sen jälkeen lisään niihin värialueet ja lopulta ennen kudontaa sidokset. 

Piirrän käsin paljon erilaisia kuva-aiheita, joita tahdon käyttää. Tämän kankaan kukat symboloivat tasa-arvoa ja sitä ajatellessani mielessäni soi ’..antaa kaikkien kukkien kukkia vaan’. Mukaan ilmestyi myös erilaisia hahmoja; erilaiset tyypit elelevät siellä siis sulassa sovussa omassa mikrokosmoksessaan”.

Matilda Palmu. Photo: Enni Grundström
Kuvat: Enni Grundström & Matilda Palmu

Työ huipentuu Jacquard-kutomakoneella

Lopulta kangas valmistuu koulun superhienolla Jacquard-kutomakoneella. 

”Lopullinen tiedosto syötetään koneeseen ja kangas kudotaan valmiiksi.

Kaiken kaikkiaan rinnastaisin taidetekstiilin suunnittelun maalaamiseen — pensselin ja maalin asemesta maalaan värillisillä langoilla ja sidoksilla. Koen, että tekstiili materiaalina tulee lähelle ihmistä ja sen kautta voin käsitellä ihmisyyteen liittyviä asioita. Teoksissa voin käsitellä turvallisesti myös herkkiä ja kipeitäkin asioita, tekstiilieni pehmeys ja positiivinen yleisilme tekee niistä helpommin lähestyttäviä.”

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa opiskelijoilla on mahdollisuus suunnitella omia painokankaita, kudottuja kankaita ja neuleita mallistoihinsa. Aallosta valmistuvilla suunnittelijoilla ja tekstiilitaiteilijoilla on laaja-alainen ymmärrys materiaaleista ja niiden ominaisuuksista. Lue lisää.

Matilda Palmun näyttely "Pussyeyes and nippleflowers" 11.-16.8.2020
ti-pe 12-18
la 11-16
su  12-15

LOKAL+ Satellite space
Annankatu 11, Helsinki

Exhibition poster

Master's Programme in Fashion, Clothing and Textile Design

naytos_hq_26_edit_en_en.jpg

Master's Programme in Fashion, Clothing and Textile Design

The Fashion, Clothing and Textile Design study option prepares the students to proactively and creatively tackle future global socio-technical challenges and innovate new sustainable and culturally inclusive design solutions for the global field of textiles and fashion. The studies educate designers equipped with the knowledge, skills and attitude for the future needs of fashion and textiles as creative force.

Koulutustarjonta
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Book shelves in the library full of books
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kurssikirjojen kirjoittaja ja tiedekirjailija – tiesitkö, että olet oikeutettu lainauskorvaukseen?

Kaikki tekijät, jotka ovat kirjoittaneet tekstiä teokseen, jota lainataan kirjastoista, ovat oikeutettuja lainauskorvaukseen.
Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-sähköpostiosoite käyttöön Aalto-Primossa

Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat jatkossa käyttää Aalto-Primossa vain Aalto-sähköpostiosoitettaan.
Tilannekuvia siitä, miten hiukkaset muuttavat muotoaan prosessin eri vaiheissa niitten alkuperäisestä jakautumisesta lopputulokseen. Kuva: Aalto-yliopisto
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat keksivät, miten jäljitellä veden ja tuulen tapaa siirtää materiaaleja

Hiukkaset siirtyvät tärinälevyllä haluttuun muotoon energiakentän ja älykkään algoritmin avulla. Tulevaisuudessa menetelmää voisi hyödyntää esimerkiksi solujen lajittelussa sekä uusissa valmistusteknologioissa.
Frank Martela
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talousmittarit eivät riitä – Suomi tarvitsee koetun hyvinvoinnin kunnianhimoista mittaamista

Bruttokansantuotteen kaltaisten talousmittarien ja hiilidioksidipäästöjen kaltaisten ympäristömittarien rinnalle tarvitaan hyvinvoinnin suorempaa mittaamista, kirjoittaa Frank Martela.