Ennakkoluulot ovat monimutkaisempia kuin stereotypiat antavat ymmärtää
Sosiaalipsykologien teorian mukaan omaan ryhmään kuuluvat henkilöt sekä korkeasti arvostettuihin ja helposti lähestyttäviin ryhmiin liitetyt ihmiset herättävät katsojassa useammin ihailua tai kunnioitusta kuin vähemmän arvostettuihin tai etäisiksi arvioituihin ryhmiin kuuluvat ihmiset. Neurotieteen tutkijat selvittivät nyt yhdessä sosiaalipsykologien kanssa, että sosiaalisen ryhmän lisäksi myös ihmisen tunnetila ja etäisyys vaikuttavat katsojan tunnereaktioihin.
Tutkimus on julkaistu NeuroImage-lehdessä 1. lokakuuta, ja tutkija Gloria Mendoza-Franco väitteli aiheesta Aalto-yliopistolla 28. syyskuuta.
“Saimme selville, että ryhmien väliset tunnereaktiot ovat monimutkaisia ja samaankin ryhmään kuuluvat ihmiset voivat aiheuttaa monenlaisia tunteita. Tähän vaikuttaa esimerkiksi toisen ihmisen tunnetila ja se, miten lähellä tai etäällä hän meistä sijaitsee”, sanoo Mendoza-Franco.
Tutkimus pohjaa sosiaalipsykologiassa kehitettyyn stereotypiasisältömalliin (Stereotype Content Model), joka tarkastelee, miten ihmiset reagoivat erilaisuuteen. Mallin mukaan me arvioimme ulkoryhmien – eli niiden ryhmien, joihin me emme koe kuuluvamme – jäseniä sen perusteella, miten paljon me ajattelemme heidän haluavan ja pystyvän vahingoittamaan sisäryhmän eli meidän oman ryhmämme jäseniä. Neurotieteen tutkijat lisäsivät yhtälöön toiminnallisen aivokuvantamisen (fMRI) ja koneoppimisalgoritmin, jonka he opettivat tunnistamaan ennakkoluuloihin liittyviä tunteita.
Ennakkoluuloihin liittyvät tunnereaktiot ovat luultua moninaisempia
Mendoza-Francon tutkimuksen mukaan ihailua tai kunnioitusta aiheutti katsojassa vain sisäryhmään kuuluva henkilö, kun hän oli iloinen tai osoitti positiivisia aikomuksia. Ulkoryhmään kuuluvaa henkilöä ei kokeessa ihailtu, mutta hymyillessään hän aiheutti myös katsojassa vähän myötätuntoa. Kummankin ryhmän osalta vihaisen ihmisen kohtaaminen johti kaikkien positiivisten tunteiden katoamiseen. Toisaalta etäisyys katsottavaan henkilöön vaikutti tunnetilaan.
“Etäisyyden päässä eroja ei juuri voi havaita. Eroavaisuudet tulevat esiin vasta kun ihminen lähtee tulemaan kohti katsojaa.”, Mendoza-Franco sanoo.
Sosiaalipsykologian professori Inga Jasinskaja-Lahti Helsingin yliopistosta sanoo, että uuden tutkimuksen avulla on pystytty tutkimaan aikaisempaa laajempaa kirjoa tunnevasteita.
Tutkimukseen osallistuville 41 suomalaiselle ihmiselle näytettiin lyhyitä videoita suomalaisista eli sisäryhmään kuuluvista, sekä ulkoryhmiä edustavista pakistanilaisista ja somalilaisista ihmisistä samalla kun he olivat toiminnallisessa aivokuvantamislaitteessa (fMRI). Videolla ihmiset ensin katsoivat kameraan ensin etäisyyden päästä, ja lähtivät sitten videolla liikkumaan kohti katsojaa.
Pakistanilaiset ja somalilaiset valittiin suomalaisten rinnalle tutkimukseen siksi, että aikaisempi tutkimus on löytänyt syrjintää ja ennakkoluuloja heitä kohtaan.
“Me emme kuitenkaan tutkimuksessa puhu pakistanilaisista ja somalilaisista ja miten heidät koetaan suomalaisessa yhteiskunnassa. He ovat tutkimuksessamme esimerkkiryhmiä ennakkoluuloja ja syrjintää kohtaavista ryhmistä”, Mendoza-Franco sanoo.
Yhteystiedot:
Gloria Mendoza-Franco
Tutkija
Aalto-yliopisto
gloria.mendozafranco@aalto.fi
Iiro Jääskeläinen
Professori
Aalto-yliopisto
iiro.jaaskelainen@aalto.fi
p. 050 560 9503
Lue lisää uutisia
Jos narsistisia piirteitä on paljon, empatiaan liittyvät aivoalueet aktivoituvat eri tavoin kuin muilla
Tutkijat selvittivät aivoaktivaatiota arkielämää muistuttavassa tilanteessa ja havaitsivat eroja aivoalueilla, jotka on yhdistetty sosiaalisten tilanteiden tulkintaan ja kognitiiviseen empatiaan.
Etsimme uutta rehtoria
Aalto-yliopisto on enemmän kuin työpaikka. Se on avoin yhteisö, joka rakentaa kestävää tulevaisuutta seuraaville sukupolville.
Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
Yli 20 vuoden satelliittiseuranta osoittaa, että kasvillisuus on vihertynyt 77 prosentilla pohjoisen pallonpuoliskon suoalueista. Monilla alueilla vihertyminen on kuitenkin kääntynyt sittemmin laskuun. Muutoksia selittävät etenkin kosteusolot, puusto ja pitkän aikavälin ilmastovaihtelu.