Englannissa tehtiin fuusioenergian uusi maailmanennätys - suomalaistutkijat merkittävässä roolissa
EUROfusion-konsortion 4800 tutkijaa onnistuivat kokeessa, joka tuotti 59 megajoulea fuusioenergiaa tasaisella yli 10 megawatin teholla. Energia, joka riittäisi vesitynnyrin kiehauttamiseen, tuotettiin yhdessä plasmapurkauksessa alle 10 sekunnin aikana. Ennätys yli kaksinkertaistaa edellisen, vuonna 1997 saavutetun 21,7 megajoulen tuloksen.
Kokeet tehtiin Englannissa Oxfordin lähellä sijaitsevalla Joint European Torus (JET) ‑reaktorilla, joka on maailman suurin fuusiotutkimuslaite. Tutkijaryhmässä on useita Aalto-yliopiston, VTT:n ja Helsingin yliopiston asiantuntijoita. EUROfusion-konsortion tutkimus on Euroopan komission ja jäsenmaiden yhdessä rahoittamaa.
"Tutkimuksellamme oli merkittävä rooli vuoden 2021 fuusioenergian maailmanennätyksessä", toteaa professori Mathias Groth Aalto-yliopistolta.
Nyt toteutetussa koesarjassa yhdistettiin yli kahden vuosikymmenen tutkimuksessa saavutettu osaaminen ja käytettiin todellista fuusiopolttoainetta. Kokeiden tarkoituksena oli valmistautua parhaalla mahdollisella tavalla kansainvälisen ITER-reaktorin käynnistämiseen. Saavutettu ennätys ja kokeista kerätty valtava määrä tieteellisiä tuloksia vahvistavat ITER-reaktorin ennusteita. ITER on kuin suurennettu JET-reaktori. Se on rakenteilla Etelä-Ranskaan EU:n, Etelä-Korean, Intian, Japanin, Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltain yhteisenä projektina, jolla halutaan todistaa fuusiosta saatavan enemmän energiaa kuin mitä plasman kuumentaminen vaatii.
Fuusion kehittämisen tavoitteena on tuoda kestävien energianlähteiden valikoimaan turvallinen, tehokas, riittoisa ja vähähiilinen lisä.
Lue lisää uutisia
Juhlaseminaari: Juhani Pallasmaan ajattelu elää laajasti arkkitehtuurissa
Arkkitehti Juhani Pallasmaan 90-vuotisjuhlaseminaari kokosi Aalto-yliopistoon kansainvälisesti tunnettuja arkkitehteja tarkastelemaan hänen ajattelunsa vaikutusta tämän päivän arkkitehtuuriin.
Vuoden nuori suunnittelija on Camilla Naukkarinen
Vuoden nuori suunnittelija 2026 -kilpailun on voittanut Aalto-yliopistosta taiteen maisteriksi valmistunut Camilla Naukkarinen. Kilpailun voittanut työ rakentui käsin punotuista kukista, jotka on valmistettu hiuskuidusta ja metallilangasta.
Rakennusautomaation tieto koko elinkaaren käyttöön
Rakennusautomaatio ei enää vain ohjaa yksittäisiä teknisiä järjestelmiä, vaan on keskeinen osa älyrakennusta. Sitä kuvaavat suunnitelmat ovat silti edelleen dokumenttipohjaisia. Talotekniikka 2030:n TH13-tutkimus perustelee, miksi dokumentointia on uudistettava, ja esittää mallin datapohjaiseen toimintaan siirtymiseksi.