Uutiset

Emma-Riikka Myllymäki: Yrityksen raportoinnin pitää olla laadukasta

Sidosryhmien luottamus ja tehokas päätöksenteko edellyttävät yrityksiltä laadukasta ulkoista raportointia.
Apulaisprof. Emma-Riikka Myllymäki
Kuva: Aalto-yliopisto / Roope Kiviranta

Tutkin raportoinnin laatua, kuten luotettavuutta ja relevanssia. Olen keskittynyt erityisesti yritysten taloudelliseen raportointiin. 

Viime vuosina mukaan on tullut myös vastuullisuusraportointi, joka liittyy taloudellisten kestävyysvaikutusten lisäksi myös yhteiskunta- ja ympäristövaikutuksiin. Toisin kuin taloudelliseen raportointiin, vastuullisuusraportointiin liittyy enemmän vapaaehtoisuutta ja vähemmän yhtenäisiä raportointikäytäntöjä.

Laadukkaan raportoinnin tuottamalla tiedolla on merkitystä sekä yrityksen ulkopuolisille sidosryhmille että yritykselle itselleen. Jotta esimerkiksi sijoittajat voivat tehdä niin taloudellisten kuin kestävyys- ja vastuullisuusnäkökulmien kannalta hyviä päätöksiä, he tarvitsevat päätöksentekonsa tueksi relevanttia, vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa.

Raportoinnin laadulla yhteys yrityksen elinkaaren vaiheeseen

Aikaisemmat tutkimukseni ovat tarkastelleet yritysten taloudellisen raportoinnin laadun yhteyttä muun muassa tilintarkastajan asiantuntemukseen ja yrityksen sisäisen valvonnan tehokkuuteen. Tuoreimmassa tutkimuksessa löysimme, että raportoinnin laadulla on yhteys yrityksen elinkaaren vaiheeseen.

Elinkaaren kypsyysvaiheessa yrityksillä on paremmat mahdollisuudet laadukkaampaan taloudelliseen raportointiin kuin muiden vaiheiden yrityksillä, joilla esimerkiksi sisäisen valvonnan järjestelmään käytettävät resurssit saattavat olla riittämättömämmät ja joilla on suuremmat kannustimet tuloksen manipulointiin.

Vastuullisuusraportoinnin kehitysmahdollisuudet merkittävät

Samantyyppisiä kysymyksiä voidaan tutkia myös vastuullisuusraportoinnin puolella. Miten sisäisen valvonnan järjestelmä tukee raportointiprosessia? Miten raportoinnin laatua tulisi mitata? Millainen on riippumattoman asiantuntijan tekemän varmennuksen rooli?

Oman kompleksisuutensa tähän tosin tuo vastuullisuusteeman laajuus ja yhtenäisten standardien puuttuminen. Toisaalta juuri se tekee vastuullisuusraportoinnin tutkimuskentästä mielenkiintoisen ja tärkeän. Mielenkiintoisen esimerkiksi siksi, että raportoinnin vapaaehtoinen luonne mahdollistaa erilaisten valintoihin perustuvien ilmiöiden tutkimisen. Tärkeän esimerkiksi siksi, että vastuullisuusraportoinnin kehitysmahdollisuudet ovat merkittävät.

Lähitulevaisuudessa raportoinnin sääntely lisääntyy. Tällä hetkellä pakollisen vastuullisuusraportoinnin piiriin kuuluvat suurimmat yritykset. Pyrkimyksenään ohjata pääomia kestävämpiin kohteisiin EU:n kestävän rahoituksen ohjelma pitää sisällään useita sääntelyhankkeita, joista osa koskettaa myös raportointia. Tällainen on esimerkiksi EU Taksonomia, luokittelujärjestelmä, joka määrittää, millainen taloudellinen toiminta on kestävää. Jatkossa taksonomia tulee vaikuttamaan suurimpien yritysten raportointivaatimuksiin.

Raportointi – tehokas mekanismi tavoitteiden saavuttamisessa

Sekä taloudellisen raportoinnin että vastuullisuusraportoinnin käytännöistä ja laadusta tarvitaan lisää tutkimusta. Parhaimmassa tapauksessa raportointi on tehokas mekanismi tavoitteiden saavuttamisessa, sillä se kannustaa yrityksiä toimimaan vastuullisemmin ja kestävämmin.

Opetan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa Accounting for Sustainability -maisterikurssilla. Pyrin välittämään opiskelijoille ajatusta muun muassa siitä, miten laskentatoimen ”sustainability-osaaminen” on avainasemassa vastuullisuusraportoinnin kehittämisessä ja kestävyysvaikutusten hallinnassa.

Emma-Riikka Myllymäki
laskentatoimen apulaisprofessori

Tämä Emma-Riikka Myllymäen kirjoitus on julkaistu englanniksi myös Aalto-yliopiston tuoreen ourblogs.aalto.fi -blogialustan My Effect -blogissa. Kirjoitusta voi kommentoida siellä.

Juttu on julkaistu 04/2021.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Jukka Pekola, kuva: Riitta Supperi, Suomen Kulttuurirahasto
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Jukka Pekolalle Suomen Kulttuurirahaston palkinto – ”kvantti kiinnostaa tiede- tai scifi-maailmaa laajemmin”

Professori Jukka Pekola saa Suomen Kulttuurirahaston palkinnon kvanttiteknologiatutkimuksen pitkäaikaisesta edistämisestä ja osallistumisesta ihmiskunnan haasteiden ratkaisemiseen.
Eemeli Mölsä saa tohtorinhatun
Yhteistyö, Yliopisto Julkaistu:

Tohtoritason osaamiselle on tarvetta, kun ABB valmistautuu vihreään loikkaan

Aalto-yliopiston ja ABB:n yhteisissä väitöstutkimushankkeissa koulutetaan tohtoreita, joilla on huippuosaamista tulevaisuuden menestystuotteiden kehittämiseen.
Cone Calorimeter Testing
Tutkimus ja taide Julkaistu:

BIOSUOJA-hanke pelastaa ihmishenkiä kehittämällä biopohjaisia palonestopinnoitteita

Lahjakas ryhmä nuoria tutkijoita pyrkii tekemään puusta myrkyttömiä palonestoaineita.
Visuaalisen tekoälyn avulla luotu hahmotelma kaupunkialueen kehittämiseksi Batterseassa, Lontoossa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Arkkitehtiopiskelijat suunnittelivat tekoälyn avulla sosiaalisia innovaatioita Lontooseen

Suunnittelussa yhdistettiin ensimmäistä kertaa laadullinen evolutionaarinen suunnittelu ja visuaalinen generatiivinen tekoäly.